{"id":392,"date":"2026-09-14T05:05:26","date_gmt":"2026-09-14T05:05:26","guid":{"rendered":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/bitcoin-energiamix-2026-kuka-mittaa-vihrean-luvun\/"},"modified":"2026-09-14T05:05:26","modified_gmt":"2026-09-14T05:05:26","slug":"bitcoin-energiamix-2026-kuka-mittaa-vihrean-luvun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/bitcoin-energiamix-2026-kuka-mittaa-vihrean-luvun\/","title":{"rendered":"Bitcoinin energiamix 2026: kuka mittaa vihre\u00e4n luvun"},"content":{"rendered":"

Kun Bitcoinin s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta puhuttiin viel\u00e4 muutama vuosi sitten, kyse oli l\u00e4hinn\u00e4 mielikuvista: onko louhinta ilmastopommi vai hy\u00f6dyllinen kuormanjoustaja. Vuonna 2026 asetelma on toinen. Krypton energiamixist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 keskustella pelkk\u00e4n\u00e4 markkinointipuheena, vaan siit\u00e4 on tullut s\u00e4\u00e4ntelyn pakottama tieto, joka l\u00f6ytyy MiCA-asetuksen mukaisista valkoisista kirjoista (white paper) ja palveluntarjoajien verkkosivuilta.<\/p>

S\u00e4hk\u00f6nkulutus on kuitenkin edelleen arvio, ei mittaustulos. Bitcoin-verkkoa ei mittaa yksik\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6mittari; koko verkon kulutus lasketaan mallilla, joka johdetaan hashratesta ja oletetusta laitteiston tehokkuudesta. Cambridgen yliopiston tutkimusryhm\u00e4<\/a> arvioi verkon vuosikulutukseksi noin 138 terawattituntia (TWh) huhtikuun 2025 tutkimuksessaan, mutta saman ryhm\u00e4n joulukuun 2025 alustava p\u00e4ivitys<\/a> nosti luvun noin 190 terawattituntiin. Digiconomist-sivuston taloudellinen malli<\/a> puolestaan p\u00e4\u00e4tyy yli 200 terawattituntiin. Kolme uskottavaa l\u00e4hdett\u00e4, kolme eri lukua, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ole mitattu.<\/p>

Konteksti auttaa suhteuttamaan luvut. Bitcoin maksoi 14. syyskuuta 2026 noin 66 500 euroa (CoinGecko<\/a>), ja verkon markkina-arvo oli noin 1,3 biljoonaa euroa. Laskentateho eli hashrate py\u00f6ri noin 934 exahashissa sekunnissa (EH\/s) seitsem\u00e4n vuorokauden keskiarvona, ja louhinnan vaikeustaso (difficulty) nousi 6. syyskuuta 1,31 prosenttia lukemaan 127,45 biljoonaa (CoinWarz<\/a>), yh\u00e4 selv\u00e4sti alle lokakuun 2025 huipun, joka oli noin 1,1 zettahashia sekunnissa. N\u00e4m\u00e4 ovat verkon todellisia, ketjusta luettavia mittareita. Se, kuinka paljon s\u00e4hk\u00f6\u00e4 niiden py\u00f6ritt\u00e4minen vaatii ja mist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 tulee, on sen sijaan p\u00e4\u00e4ttely\u00e4.<\/p>

T\u00e4m\u00e4 juttu ei yrit\u00e4 ratkaista, onko Bitcoin vihre\u00e4 vai likainen. Se kysyy tarkemman kysymyksen: kuka luvun laskee, miksi arviot heitt\u00e4v\u00e4t kolmanneksella tai enemm\u00e4n, mihin MiCA nyt velvoittaa ja mit\u00e4 suomalainen lukija voi oikeasti todentaa. Loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4 on kiusallinen Bitcoinille ja imarteleva Ethereumille: proof-of-stake-verkon energiank\u00e4ytt\u00f6 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 laskettavissa julkisesta datasta, kun taas proof-of-work-verkon energiamix j\u00e4\u00e4 arvioksi.<\/p>

Mit\u00e4 energiamix oikeasti tarkoittaa louhinnassa ja stakingissa<\/h2>

Energiakeskustelussa sekoittuu jatkuvasti kaksi eri kysymyst\u00e4, jotka kannattaa pit\u00e4\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen on m\u00e4\u00e4r\u00e4: kuinka monta terawattituntia verkko kuluttaa vuodessa. Toinen on mix eli koostumus: mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 tuo s\u00e4hk\u00f6 tulee, kuinka suuri osa on vesivoimaa, tuulta, aurinkoa, ydinvoimaa, maakaasua tai kivihiilt\u00e4. Otsikoissa n\u00e4m\u00e4 niputetaan yhteen, mutta ne ovat eri suureita ja niit\u00e4 my\u00f6s arvioidaan eri tavoin.<\/p>

M\u00e4\u00e4r\u00e4 ratkaisee, kuinka iso jalanj\u00e4lki ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on. Mix ratkaisee, kuinka paljon tuosta jalanj\u00e4ljest\u00e4 muuttuu p\u00e4\u00e4st\u00f6iksi. Sata terawattituntia norjalaista vesivoimaa ja sata terawattituntia puolalaista kivihiilt\u00e4 ovat energiataseessa sama luku mutta ilmastovaikutukseltaan t\u00e4ysin eri asia. Juuri siksi pelkk\u00e4 kulutusluku kertoo v\u00e4hemm\u00e4n kuin milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja juuri siksi mixin osuuksista kiistell\u00e4\u00e4n niin kiihke\u00e4sti.<\/p>

Louhinnan ja stakingin ero tekee kysymyksest\u00e4 viel\u00e4 olennaisemman. Bitcoinin proof-of-work perustuu siihen, ett\u00e4 laitteet tekev\u00e4t jatkuvasti raskasta laskentaa; energia on suoraan osa turvamallia. Ethereumin proof-of-stake korvasi tuon laskennan taloudellisella panoksella (staking), jolloin s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuluu vain sen verran kuin tavallisen palvelimen py\u00f6ritt\u00e4minen vaatii. Kun puhutaan mining-staking-sektorin energiamixist\u00e4, puhutaan siis kahdesta hyvin erilaisesta koneesta, joista toisen kulutus on suuruusluokkia isompi ja paljon vaikeammin mitattavissa.<\/p>

Vuonna 2026 kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 akateeminen. Se on samaan aikaan s\u00e4\u00e4ntelykysymys (MiCA vaatii luvut n\u00e4kyviin), kilpailukysymys (teko\u00e4ly havittelee samoja puhtaita megawatteja) ja Suomessa vero- ja kaukol\u00e4mp\u00f6kysymys. Ennen kuin n\u00e4ihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, miksi itse perusluku on niin liukas.<\/p>

Bitcoinin kulutus ei ole mittari vaan malli<\/h2>

Bitcoin-verkko on hajautettu satoihin tuhansiin laitteisiin kymmeniss\u00e4 maissa, eik\u00e4 kukaan lue niiden yhteist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6laskua. Siksi verkon kulutus arvioidaan kahdessa vaiheessa, joissa molemmissa piilee ep\u00e4varmuus.<\/p>

Ensin arvioidaan hashrate. Sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei mitata suoraan, vaan se johdetaan siit\u00e4, kuinka nopeasti lohkoja l\u00f6ytyy suhteessa vaikeustasoon. Kaava on yksinkertainen (vaikeustaso kerrottuna kahden potenssilla jaettuna lohkoajalla), mutta se on tilastollinen estimaatti: jos onni k\u00e4y, lohkoja voi l\u00f6yty\u00e4 hetken tavallista tihe\u00e4mmin, ja hashrate n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korkeammalta kuin se todellisuudessa on. Siksi yksitt\u00e4iset lukemat heittelev\u00e4t helposti kymmenisen prosenttia suuntaan tai toiseen, ja vakavat l\u00e4hteet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t seitsem\u00e4n vuorokauden keskiarvoja.<\/p>

Toinen vaihe on hankalampi. Hashratesta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6nkulutukseen vain olettamalla, millaisilla laitteilla verkko py\u00f6rii ja kuinka tehokkaita ne ovat (wattia terahashia kohden, J\/TH). Uusin sukupolvi kuten Antminer S21 XP hakkaa energiatehokkuudessa vanhan S19-kaluston moninkertaisesti, joten se, oletetaanko verkon koostuvan p\u00e4\u00e4osin uusista vai vanhoista koneista, muuttaa loppulukua kymmenill\u00e4 terawattitunneilla. Kukaan ulkopuolinen ei tied\u00e4 tarkkaa laitekantaa, joten jokainen arvio joutuu tekem\u00e4\u00e4n valistuneen arvauksen.<\/p>

N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Bitcoinin energialuku ei ole mittaus vaan malli. Se on paras mahdollinen arvaus, jota rakennetaan toisen arvauksen (hashrate) p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 luvut olisivat hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4, mutta se selitt\u00e4\u00e4, miksi kaksi huolellista tutkijaa voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 kymmenien terawattituntien erolle, vaikka kumpikaan ei olisi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>

Kolme mittaajaa, kolme lukua<\/h2>

Energiamixist\u00e4 on 2026 menness\u00e4 muodostunut oma pieni asiantuntijasotansa, jossa kolme leiri\u00e4 tuottaa toisistaan poikkeavia lukuja eri menetelmill\u00e4. Niiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on paras rokote otsikoiden ylily\u00f6nneille kumpaankin suuntaan.<\/p>

L\u00e4hde (menetelm\u00e4)<\/th>Vuosikulutuksen arvio<\/th>Kest\u00e4v\u00e4n tai v\u00e4h\u00e4hiilisen osuus<\/th>Keskeinen v\u00e4ite<\/th><\/tr><\/thead>
Cambridge CCAF (alhaalta yl\u00f6s, toimijakyselyt ja laitekanta)<\/td>~138 TWh (2025), ~190 TWh (12\/2025 alustava)<\/td>52,4 % nousten 59,4 %:iin; vesivoima ohitti kaasun<\/td>L\u00e4pin\u00e4kyvin otos, mutta yh\u00e4 ekstrapolaatio 48 %:n kattavuudesta<\/td><\/tr>
Digiconomist \/ Alex de Vries (ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas, taloudellinen malli)<\/td>~204 TWh<\/td>Ei julkaise mixi\u00e4 yht\u00e4 tarkasti; painottaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja elektroniikkaj\u00e4tett\u00e4<\/td>Taloudellinen malli nappaa kulut, jotka laiteoletus ohittaa<\/td><\/tr>
Daniel Batten<\/a> \/ CH4 Capital (vihre\u00e4 teesi)<\/td>L\u00e4hell\u00e4 Cambridgen arviota<\/td>~56,7 % kest\u00e4v\u00e4\u00e4; lis\u00e4ksi metaanihyvitys ~5,5 %<\/td>Metaanin poltto voi tehd\u00e4 osasta louhintaa nettohy\u00f6dyllist\u00e4<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Huomaa, ett\u00e4 edes yksitt\u00e4inen l\u00e4hde ei ole vakaa: Cambridgen oma luku nousi 18 kuukaudessa 138 terawattitunnista noin 190 terawattituntiin, eli 38 prosenttia, samalla kun v\u00e4h\u00e4hiilisen energian osuus kohosi 52,4 prosentista 59,4 prosenttiin ja vesivoima ohitti maakaasun verkon suurimpana yksitt\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6t nousivat silti noin 40 miljoonasta 48 miljoonaan hiilidioksiditonniin, koska kokonaiskulutus kasvoi nopeammin kuin mix puhdistui. Sama luku voi siis kertoa yht\u00e4 aikaa hyvi\u00e4 ja huonoja uutisia riippuen siit\u00e4, kumpaa katsoo.<\/p>

Miksi luvut heitt\u00e4v\u00e4t: alhaalta yl\u00f6s vai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas<\/h2>

Cambridgen menetelm\u00e4 on alhaalta yl\u00f6s rakennettu. Sen huhtikuun 2025 tutkimus perustui 49 louhintayrityksen suoriin tietoihin 23 maasta, mik\u00e4 kattoi noin 48 prosenttia globaalista louhinnasta, ja loput ekstrapoloitiin laitekannan ja maantieteen perusteella. Tulos: 138 terawattituntia (noin 0,5 prosenttia maailman s\u00e4hk\u00f6st\u00e4), kest\u00e4v\u00e4\u00e4 energiaa 52,4 prosenttia (uusiutuvia 42,6 ja ydinvoimaa 9,8 prosenttia), maakaasua 38,2 ja kivihiilt\u00e4 8,9 prosenttia, p\u00e4\u00e4st\u00f6t 39,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.<\/p>

Tutkimuksen johtaja Alexander Neumueller puolusti l\u00e4hestymistapaa suoraan: raportti<\/a> \u201dvastaa suoraan pitk\u00e4\u00e4n jatkuneeseen datapuutteeseen nojaamalla alan toimijoiden suoriin tietoihin abstraktioiden sijaan\u201d. Toisin sanoen otos on aito, mutta se on yh\u00e4 otos, josta kokonaisuus arvataan.<\/p>

Digiconomistin malli k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ongelman ymp\u00e4ri ja l\u00e4hestyy sit\u00e4 taloudesta k\u00e4sin. Ajatus on, ett\u00e4 louhijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaosan tuloistaan s\u00e4hk\u00f6\u00f6n, joten verkon tuloista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 s\u00e4hk\u00f6menot ja sit\u00e4 kautta kulutuksen. Sivuston indeksi<\/a> olettaa s\u00e4hk\u00f6n olevan noin 80 prosenttia louhijoiden kuluista hinnalla 0,05 dollaria kilowattitunnilta ja p\u00e4\u00e4tyy noin 204 terawattituntiin, mik\u00e4 vastaa kokonaisen valtion kulutusta. Perustelu: taloudellinen malli nappaa my\u00f6s j\u00e4\u00e4hdytyksen, laiterikot ja tehottomuudet, jotka pelkk\u00e4 laiteoletus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta.<\/p>

Kumpikaan ei mittaa mit\u00e4\u00e4n suoraan. Toinen ekstrapoloi laitekannasta, toinen p\u00e4\u00e4ttelee rahavirroista. Kun samaa ilmi\u00f6t\u00e4 katsotaan kahdesta t\u00e4ysin eri suunnasta, on odotettavaa ett\u00e4 tulokset eroavat, ja juuri se ero, ei kumpikaan yksitt\u00e4inen luku, on rehellisin kuvaus tiet\u00e4myksemme rajoista.<\/p>

Sijainti ratkaisee mixin, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole varma<\/h2>

Vaikka kulutusluku saataisiin naulattua, mix riippuu siit\u00e4, miss\u00e4 laitteet fyysisesti py\u00f6riv\u00e4t. Sama hashrate tuottaa t\u00e4ysin eri p\u00e4\u00e4st\u00f6t Sichuanin vesivoimalla, Texasin kaasulla tai Kazakstanin hiilell\u00e4. Ja t\u00e4ss\u00e4 piilee toinen arvausten kerros: my\u00f6s louhinnan maantiede on estimaatti.<\/p>

Cambridgen tutkimuksessa Yhdysvaltojen osuudeksi ilmoitettiin kyselyaineistossa 75,4 prosenttia, mutta luku on vastaajapohjainen eik\u00e4 sama kuin maan todellinen osuus globaalista hashratesta, jota muut kartoitukset pit\u00e4v\u00e4t pikemminkin 35-40 prosentissa. Ero ei tarkoita, ett\u00e4 jompikumpi valehtelisi; se kertoo, ett\u00e4 sijaintitietokin nojaa siihen, ketk\u00e4 sattuvat vastaamaan kyselyyn ja mit\u00e4 he kertovat.<\/p>

Maantiede my\u00f6s liikkuu jatkuvasti. Louhinta on siirtynyt Kiinan 2021 kiellon j\u00e4lkeen Yhdysvaltoihin, Ven\u00e4j\u00e4lle ja uusiin keskuksiin kuten Paraguayhin ja Persianlahdelle, ja jokainen siirtym\u00e4 muuttaa mixi\u00e4. Kun vesivoimarikas alue kasvaa nopeammin kuin hiilipohjainen, mix puhdistuu ilman ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n louhija vaihtaa polttoainetta. Juuri t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osan Cambridgen oman luvun paranemisesta: vesivoima ohitti kaasun, koska vesivoimavaltaista kapasiteettia tuli lis\u00e4\u00e4. Energiamix on siis liikkuva arvio, joka rakentuu toisen liikkuvan arvion (sijainti) p\u00e4\u00e4lle.<\/p>

Ethereum todistaa sen, mink\u00e4 Bitcoin arvioi<\/h2>

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa mining-staking-sektorin kaksi puolta eroavat jyrk\u00e4sti. Ethereum siirtyi proof-of-workista proof-of-stakeen syyskuussa 2022 tapahtumassa nimelt\u00e4 Merge, ja samalla sen energiayht\u00e4l\u00f6 muuttui arviosta lasketuksi.<\/p>

Proof-of-stakessa lohkot eiv\u00e4t synny raskaasta laskennasta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 validaattorit asettavat panokseksi ETH:ta ja allekirjoittavat lohkoja. Yhden solmun teho on kymmeni\u00e4 watteja, ei kilowatteja, ja validaattoreiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on julkista, ketjusta luettavaa tietoa. Kun kerrot solmujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n yhden solmun kulutuksella, saat verkon kulutuksen ilman laiteoletuksia tai talousmalleja. Ethereum-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a> mukaan verkko kuluttaa nyt noin 0,0026 terawattituntia vuodessa (2 601 megawattituntia), ja Merge leikkasi s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yli 99,988 prosenttia ja hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 noin 99,992 prosenttia (11 016 000 tonnista 870 tonniin). Ennen Merge\u00e4 proof-of-work-Ethereum kulutti noin 21 terawattituntia.<\/p>

Ero on periaatteellinen, ei vain m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen. Bitcoinin mixi\u00e4 ei voi todentaa, koska sit\u00e4 ei voi mitata; Ethereumin kulutus taas voidaan laskea samalla logiikalla kuin mink\u00e4 tahansa datakeskuksen. Sijoittajalle t\u00e4m\u00e4 on olennaista: stakingin energiav\u00e4ite on tarkistettavissa, louhinnan v\u00e4ite on luotettava vain l\u00e4hteens\u00e4 menetelm\u00e4n verran. Staking-tuoton ja sen tuottavien palveluiden vertailuun palaamme erikseen jutussa Lido vastaan Rocket Pool vastaan Frax<\/a>, mutta energian n\u00e4k\u00f6kulmasta olennaista on, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 py\u00f6riv\u00e4t samalla marginaalisella s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 kuin verkkopalvelin.<\/p>

Ominaisuus<\/th>Bitcoin (proof-of-work)<\/th>Ethereum (proof-of-stake)<\/th><\/tr><\/thead>
Miten energia syntyy<\/td>ASIC-laitteet laskevat SHA-256-hasheja jatkuvasti<\/td>Validaattorit allekirjoittavat lohkoja, teho kymmeni\u00e4 watteja\/solmu<\/td><\/tr>
Kulutuksen suuruusluokka<\/td>~138-204 TWh\/v (arvio)<\/td>~0,0026 TWh\/v (2 601 MWh)<\/td><\/tr>
Voiko luvun todentaa<\/td>Ei suoraan; johdetaan hashratesta ja laiteoletuksesta<\/td>Kyll\u00e4; validaattorim\u00e4\u00e4r\u00e4 on julkinen ketjussa<\/td><\/tr>
Mergen vaikutus<\/td>Ei koske Bitcoinia<\/td>S\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6 putosi yli 99,988 %<\/td><\/tr>
Mist\u00e4 mix riippuu<\/td>Sijainnista, joka on itsekin arvio<\/td>Solmujen s\u00e4hk\u00f6sopimuksista, kuten datakeskuksilla<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Per transaktio on harhaanjohtava mittari, jota MiCA silti kysyy<\/h2>

Suosituin tapa dramatisoida krypton energiank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on jakaa kulutus transaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Digiconomistin mukaan yksi Bitcoin-transaktio vastaa noin 800 kilowattituntia ja 447 kiloa hiilidioksidia, mik\u00e4 on enemm\u00e4n kuin sadantuhannen korttimaksun verran. Luku on tekniikan puolesta laskettavissa, mutta se johtaa harhaan.<\/p>

Syyn muotoilee ter\u00e4vimmin Ethereum-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 itse: \u201dlohkon ehdottamiseen ja vahvistamiseen tarvittava energia on riippumaton siit\u00e4, montako transaktiota lohkossa on\u201d<\/a>. Toisin sanoen jos transaktioita olisi v\u00e4hemm\u00e4n, energiankulutus ei laskisi, joten energian jakaminen transaktioilla luo kuvitteellisen syy-yhteyden. Bitcoinissa s\u00e4hk\u00f6 seuraa hashratea ja lohkojen tahtia, ei maksujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4; Layer 2 -ratkaisut ja niputus v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t lukua entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>

T\u00e4ss\u00e4 on 2026 s\u00e4\u00e4ntelyn ironia. Vaikka verkkojen omat kehitt\u00e4j\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t per-transaktio-mittaria virheellisen\u00e4, MiCA nimenomaan vaatii energiaintensiteetin transaktiota kohden yhten\u00e4 lis\u00e4indikaattorina suurille verkoille. S\u00e4\u00e4ntely siis institutionalisoi mittarin, jota moni asiantuntija pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4luotettavana, todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 se on vertailukelpoinen kirjoitusmuoto valkoiseen kirjaan, vaikkei se ole fysikaalisesti mielek\u00e4s. Lukijalle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 virallisessakin asiakirjassa voi olla luku, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lliselt\u00e4 mutta jonka tulkinnassa kannattaa olla varovainen.<\/p>

MiCA teki vihre\u00e4st\u00e4 luvusta pakollisen<\/h2>

Suurin muutos 2026 on se, ett\u00e4 energialuku ei ole en\u00e4\u00e4 vapaaehtoinen mainoslause vaan lakis\u00e4\u00e4teinen tieto. Komission delegoitu asetus (EU) 2025\/422<\/a>, joka annettiin 17. joulukuuta 2024 ja tuli voimaan 20. huhtikuuta 2025, m\u00e4\u00e4rittelee tekniset s\u00e4\u00e4ntelystandardit MiCA:n kest\u00e4vyysindikaattoreille. Valkoisen kirjan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen soveltaminen alkoi 23. joulukuuta 2025, joten indikaattorit ovat nyt osa jokaista uutta kryptovaran markkinointiasiakirjaa EU:ssa.<\/p>

Rakenne on kolmiportainen. Aina pakollinen on yksi ainoa indikaattori: konsensusmekanismin vuotuinen s\u00e4hk\u00f6nkulutus kilowattitunteina. Jos kulutus ylitt\u00e4\u00e4 500 000 kilowattituntia vuodessa (mik\u00e4 Bitcoinin ja muiden suurten verkkojen kohdalla ylittyy moninkertaisesti), mukaan tulevat lis\u00e4pakolliset indikaattorit kuten uusiutuvan energian osuus, energiaintensiteetti transaktiota kohden ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Loput, kuten energiamixin tarkka erittely, elektroniikkaj\u00e4te ja vedenkulutus, ovat vapaaehtoisia.<\/p>

Taso<\/th>Indikaattori<\/th>Koskee<\/th><\/tr><\/thead>
Aina pakollinen<\/td>Konsensusmekanismin vuotuinen s\u00e4hk\u00f6nkulutus (kWh)<\/td>Kaikki kryptovarat valkoisessa kirjassa<\/td><\/tr>
Lis\u00e4pakollinen (kun yli 500 000 kWh\/v)<\/td>Uusiutuvan energian osuus, energiaintensiteetti per transaktio, kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>Suuret verkot kuten Bitcoin<\/td><\/tr>
Vapaaehtoinen<\/td>Energiamix, elektroniikkaj\u00e4te, vedenkulutus, Scope 3 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>Halutessaan raportoiva toimija<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelma on ilmeinen: asetus vaatii lukuja verkosta, jonka kulutusta ei voi mitata. Palveluntarjoaja joutuu siis nojaamaan samoihin arvioihin, joista t\u00e4m\u00e4 juttu kertoo, ja valitsemaan menetelm\u00e4n. S\u00e4\u00e4ntelyn seurantojen<\/a> mukaan juuri metodivalinta on se kohta, jossa kaksi muuten vilpit\u00f6nt\u00e4 toimijaa voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 eri lukuun samasta verkosta. Pakollisuus siis paransi l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 muttei poistanut ep\u00e4varmuutta; se vain siirsi sen otsikoista viralliseen asiakirjaan.<\/p>

Suomessa valvoja on Finanssivalvonta, ei s\u00e4hk\u00f6mittari<\/h2>

Suomalaisen lukijan kannalta MiCA:n kest\u00e4vyystiedot tulevat k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kansallisen valvojan kautta. Finanssivalvonta (FIN-FSA) on Suomen toimivaltainen viranomainen MiCA:n alla, ja Suomen siirtym\u00e4aika p\u00e4\u00e4ttyi jo 30. kes\u00e4kuuta 2025, mik\u00e4 oli yksi EU:n ja ETA:n lyhyimmist\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Suomessa toimivien kryptovarapalvelun tarjoajien on pit\u00e4nyt olla s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisia jo yli vuoden.<\/p>

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 valvonnan rajat. Finanssivalvonta valvoo palveluntarjoajia, kuten p\u00f6rssej\u00e4 ja s\u00e4ilytyspalveluita, ei itse louhintaa. Bitcoinin louhinta ei ole toimiluvanvarainen rahoituspalvelu, joten sit\u00e4 ei valvota MiCA:n nojalla lainkaan; sen energiank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat Suomessa ennemmin s\u00e4hk\u00f6vero ja s\u00e4hk\u00f6n markkinahinta. Kun siis luet valkoisesta kirjasta energialuvun, se on osa sijoittajansuojaa (tieto p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten), ei todistus siit\u00e4, ett\u00e4 joku viranomainen olisi k\u00e4ynyt mittaamassa verkon kulutuksen. Finanssivalvonnan oma kuluttajasivu<\/a> muistuttaakin, ett\u00e4 kryptovaroihin liittyy \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 arvonvaihtelua eik\u00e4 sijoittajien korvausrahasto kata niit\u00e4.<\/p>

Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa vastaava l\u00e4pin\u00e4kyvyys on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pys\u00e4hdyksiss\u00e4: arvopaperivalvoja SEC:n ilmasto- ja p\u00e4\u00e4st\u00f6tietojen julkistuss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ihin ja sen kumoamista on esitetty, joten mit\u00e4\u00e4n Bitcoinin energiamixiin verrattavaa pakollista raportointia ei liittovaltiotasolla ole voimassa. EU siis kulkee t\u00e4ss\u00e4 edell\u00e4, mutta edell\u00e4 kulkeminen ei tee luvusta yht\u00e4\u00e4n mitatumpaa.<\/p>

Suomessa osa energiatarinasta on mitattavissa: hukkal\u00e4mp\u00f6<\/h2>

Jos globaali mix on arvioiden suota, Suomessa on yksi osa energiatarinaa, joka on aidosti mitattavissa: louhinnan hukkal\u00e4mp\u00f6 kaukol\u00e4mp\u00f6verkossa. Kun ASIC-laite muuttaa s\u00e4hk\u00f6n l\u00e4mm\u00f6ksi, tuo l\u00e4mp\u00f6 voidaan sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 putkiin sen sijaan ett\u00e4 se puhallettaisiin taivaalle, ja kaukol\u00e4mp\u00f6verkon kalorimetri kertoo tarkalleen, montako megawattituntia l\u00e4mp\u00f6\u00e4 siirtyi.<\/p>

Suomesta on tullut t\u00e4m\u00e4n mallin k\u00e4rkimaa. Grist-lehden<\/a> tammikuun 2026 selvityksen mukaan MARA Holdingsin operaatiot l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t noin 80 000 suomalaista louhinnan hukkal\u00e4mm\u00f6ll\u00e4. Yhti\u00f6ll\u00e4 on kaksi kohdetta, Satakunnassa ja Sein\u00e4joella, ja sen laitteista l\u00e4htev\u00e4 vesi on 50-78 celsiusasteista ennen kuin se pumpataan kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoon. MARA laskee v\u00e4ltt\u00e4neens\u00e4 puolentoista vuoden aikana l\u00e4hes 5 000 tonnia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 vastaa noin 700 yhdysvaltalaiskodin l\u00e4mmityst\u00e4. Muitakin toimijoita on: Terahash Energyn Genesis-hanke ohjaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 teollisuuteen ja koteihin, ja Hashlabs py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kuutta kohdetta, jotka on kytketty kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n.<\/p>

Hashlabsin perustaja Alen Makhmetov tiivisti motiivin Gristille: \u201dhaluan vain tehd\u00e4 liiketoiminnastamme paljon kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, vakaampaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteisemp\u00e4\u00e4\u201d. Ja t\u00e4ss\u00e4 on olennaista: hukkal\u00e4mm\u00f6n hy\u00f6ty ei ole mallinnettu prosenttiosuus vaan verkkoyhti\u00f6n laskuttama, mitattu megawattitunti. Se on juuri se numero, jonka voi todentaa, toisin kuin globaali kest\u00e4vyysprosentti.<\/p>

Tasapainon vuoksi on sanottava, ettei mitattu paikallishy\u00f6ty automaattisesti oikeuta globaalia jalanj\u00e4lke\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen ja Digiconomistin perustajan Alex de Vriesin kaltaiset kriitikot huomauttavat, ett\u00e4 vaikka l\u00e4mp\u00f6 korvaa turvetta tai \u00f6ljy\u00e4 yksitt\u00e4isess\u00e4 kaupungissa, verkon kokonaiskulutus, vedenkulutus ja elektroniikkaj\u00e4te (Digiconomistin arvion mukaan yli 21 kilotonnia romua vuodessa) eiv\u00e4t katoa mihink\u00e4\u00e4n. Hukkal\u00e4mp\u00f6 on aito ja todennettava hy\u00f6ty, mutta se on osa tasetta, ei sen loppusumma.<\/p>

Toinen mitattava luku: s\u00e4hk\u00f6vero nousi 45-kertaiseksi<\/h2>

Toinen aidosti mitattava suomalaisluku l\u00f6ytyy s\u00e4hk\u00f6laskusta. Hein\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4 2026 datakeskuksissa k\u00e4ytetty s\u00e4hk\u00f6 siirtyi alemmasta veroluokasta II ylemp\u00e4\u00e4n luokkaan I. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vero nousi noin 45-kertaiseksi<\/a>, 0,05 sentist\u00e4 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Suurelle, tuhat gigawattituntia vuodessa kuluttavalle kampukselle se tarkoittaa s\u00e4hk\u00f6veron nousua noin puolesta miljoonasta eurosta yli 22 miljoonaan euroon vuodessa.<\/p>

Muutos peruu vuoden 2022 kannustimen, joka oli my\u00f6nt\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 0,5 megawatin datakeskuksille alennetun verokannan. Perusteluina k\u00e4ytettiin valtiontalouden tasapainoa ja kysymyst\u00e4 siit\u00e4, kannattaako verohelpotuksia kohdentaa alalle, joka kuluttaa paljon s\u00e4hk\u00f6\u00e4 mutta ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Muutos kohdistettiin teko\u00e4lykampuksiin, mutta se osuu jokaiseen suureen kuormaan, my\u00f6s louhintaan.<\/p>

Energiamixin kannalta t\u00e4ll\u00e4 on suora seuraus. Kun Suomen s\u00e4hk\u00f6 oli halpaa ja kevyesti verotettua, louhija saattoi ajaa laitteitaan silloinkin, kun marginaali oli ohut, ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puhdasta pohjoismaista tuotantoa. Korkeampi vero nostaa kannattavuusrajaa ja ajaa marginaalisen kaluston ulos, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t ne kohteet, joilla on toinen tulonl\u00e4hde (kuten kaukol\u00e4mp\u00f6) tai jotka voivat vaihtaa laskennan teko\u00e4lyyn. Vaikutus katteeseen on suora, ja siit\u00e4 kertoo tarkemmin juttu louhintapoolin bisneksest\u00e4<\/a>. S\u00e4hk\u00f6vero on toisin sanoen politiikkaty\u00f6kalu, joka muokkaa Suomen energiamixi\u00e4 ilman ett\u00e4 kukaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n voimalaa.<\/p>

Teko\u00e4ly vie puhtaimmat megawatit<\/h2>

Suurin yksitt\u00e4inen voima, joka muokkaa louhinnan energiamixi\u00e4 2026, ei ole s\u00e4\u00e4ntely vaan kilpailu samasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4. Teko\u00e4lyn datakeskukset havittelevat juuri sit\u00e4 vakaata, halpaa ja mielell\u00e4\u00e4n puhdasta tehoa, jota louhijatkin hakevat. Kansainv\u00e4lisen energiaj\u00e4rjest\u00f6n IEA:n Energy and AI -raportin<\/a> mukaan datakeskusten s\u00e4hk\u00f6nkulutus noin kaksinkertaistuu vuoteen 2030 menness\u00e4 l\u00e4hes 945 terawattituntiin, mik\u00e4 on jo l\u00e4hes 3 prosenttia maailman s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 ja moninkertainen Bitcoinin arvioituun kulutukseen n\u00e4hden.<\/p>

Louhijalle t\u00e4m\u00e4 on kaksiter\u00e4inen miekka. Teko\u00e4ly maksaa megawatista enemm\u00e4n kuin louhinta, joten se voittaa tarjouskilpailut parhaista, puhtaimmista sijainneista. Kun teko\u00e4ly vie vesi- ja tuulivoimalla varustetut kohteet, louhinnalle j\u00e4\u00e4 herkemmin se, mik\u00e4 on halpaa juuri siksi ettei sit\u00e4 muuten k\u00e4ytett\u00e4isi: ylij\u00e4\u00e4m\u00e4, verkon ruuhkahuippujen ulkopuolinen teho ja soihtukaasu. Osa t\u00e4st\u00e4 on aidosti puhdistavaa (soihdutettavan metaanin poltto), osa ei. Ilmi\u00f6 voi siis vied\u00e4 louhinnan mixi\u00e4 kumpaankin suuntaan, ja juuri siksi luku el\u00e4\u00e4. Olemme k\u00e4sitelleet megawattien siirtym\u00e4\u00e4 louhinnasta teko\u00e4lyyn tarkemmin jutussa hashraten kasvun junnaamisesta<\/a>.<\/p>

Suomen kohdalla n\u00e4m\u00e4 voimat yhdistyv\u00e4t: sama korotettu s\u00e4hk\u00f6vero, joka puree louhintaan, kohdistettiin nimenomaan teko\u00e4lykampuksiin, ja sama pohjoinen ilmasto, joka tekee j\u00e4\u00e4hdytyksest\u00e4 halpaa, houkuttelee molempia. Kuka voittaa kilpailun puhtaimmasta megawatista, ratkaisee osaltaan, milt\u00e4 Suomen osuus verkon mixist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensi vuonna.<\/p>

Mit\u00e4 energia oikeastaan ostaa<\/h2>

Energiakeskustelussa unohtuu helposti, mihin s\u00e4hk\u00f6 menee. Bitcoinin proof-of-workissa energia ei ole sivutuote vaan koko turvamalli: laskentateho tekee verkon historian uudelleenkirjoittamisen niin kalliiksi, ettei se kannata. Siksi energialuku on samalla turvabudjetti, ja jos se laskisi rajusti, my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4yksen hinta laskisi.<\/p>

T\u00e4m\u00e4 sitoo energian pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kysymykseen siirtomaksuista. Lohkopalkkio puolittuu noin nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein (seuraavan kerran 2028), ja jossain vaiheessa siirtomaksujen on kannettava yh\u00e4 suurempi osa turvabudjetista. Siksi kilpailu lohkotilasta, kuten Bitcoinin omat NFT-kokeilut, joita ruodimme jutussa Ordinals ja taistelu lohkotilasta<\/a>, ei ole pelkk\u00e4\u00e4 kuriositeettia vaan osa sit\u00e4, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 verkon energian rahoitettuna. Energia, mix ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin turvallisuus ovat saman yht\u00e4l\u00f6n osia.<\/p>

Stakingissa yht\u00e4l\u00f6 on toinen. Turvan tuo lukittu p\u00e4\u00e4oma, ei poltettu s\u00e4hk\u00f6, joten energialuku ja turvabudjetti ovat irti toisistaan. T\u00e4m\u00e4 on yksi syy, miksi PoW:n ja PoS:n energiaeroa ei voi pelkist\u00e4\u00e4 pelk\u00e4ksi tehokkuudeksi: ne ostavat turvallisuutensa eri valuutalla.<\/p>

N\u00e4in luet energialupauksen kriittisesti<\/h2>

Kun seuraavan kerran t\u00f6rm\u00e4\u00e4t otsikkoon Bitcoinin energiasta tai kest\u00e4vyysprosentista valkoisessa kirjassa, muutama tarkistuskysymys erottaa luotettavan luvun markkinointipuheesta.<\/p>

  • Mik\u00e4 menetelm\u00e4? Alhaalta yl\u00f6s (Cambridge) ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas (Digiconomist) tuottavat eri luvun. Kysy kumpi, \u00e4l\u00e4k\u00e4 usko yht\u00e4 lukua ilman menetelm\u00e4\u00e4.<\/li>
  • PoW vai PoS? Proof-of-stake-luku on todennettavissa validaattorim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4; proof-of-work-luku on aina arvio.<\/li>
  • Onko luku per transaktio? Jos on, suhtaudu varauksella; energia seuraa lohkoja ja hashratea, ei maksujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja verkkojen omat kehitt\u00e4j\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t mittaria harhaanjohtavana.<\/li>
  • Onko hy\u00f6ty mitattu vai mallinnettu? Kaukol\u00e4mp\u00f6verkon kalorimetri ja s\u00e4hk\u00f6laskun verorivi ovat todennettavia; globaali kest\u00e4vyysprosentti on arvio.<\/li>
  • Mit\u00e4 luku j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois? Elektroniikkaj\u00e4te, vedenkulutus ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen absoluuttinen kasvu voivat piiloutua puhdistuvan prosenttiosuuden taakse.<\/li><\/ul>

    Vuoden 2026 t\u00e4rkein oivallus on, ett\u00e4 energialuvusta tuli pakollinen ennen kuin siit\u00e4 tuli mitattava. MiCA pakottaa numeron n\u00e4kyviin, mutta numero on yh\u00e4 paras mahdollinen arvio, ei totuus. Rehellisin suhtautuminen on lukea se juuri niin: hy\u00f6dyllisen\u00e4, s\u00e4\u00e4ntelyn vaatimana, mutta ep\u00e4varmana arviona, jonka takaa kannattaa aina kysy\u00e4 kuka mittasi ja miten.<\/p>

    Usein kysytyt kysymykset<\/h2>

    Kuluttaako Bitcoin todella enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuin kokonainen valtio?<\/h3>

    Arviot vaihtelevat noin 138 terawattitunnista yli 200 terawattituntiin vuodessa, mik\u00e4 vastaa keskikokoisen valtion kulutusta. Luku on kuitenkin aina mallinnettu arvio, koska koko verkon kulutusta ei mitata suoraan, vaan se johdetaan hashratesta ja oletetusta laitetehokkuudesta.<\/p>

    Miksi eri l\u00e4hteet antavat Bitcoinin energiankulutukselle eri luvun?<\/h3>

    Cambridge rakentaa arvionsa alhaalta yl\u00f6s laitekannasta ja toimijakyselyist\u00e4, kun taas Digiconomist johtaa luvun ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas louhijoiden oletetuista s\u00e4hk\u00f6menoista. Menetelm\u00e4t tuottavat eri tuloksia, ja koska louhinnan maantieteellinen sijainti muuttuu jatkuvasti, my\u00f6s energiamix on liikkuva arvio.<\/p>

    Onko Ethereumin energiankulutus helpompi todentaa kuin Bitcoinin?<\/h3>

    Kyll\u00e4. Siirrytty\u00e4\u00e4n proof-of-stakeen syyskuussa 2022 Ethereum kuluttaa noin 0,0026 terawattituntia vuodessa, ja luku voidaan laskea julkisesta validaattorim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kertaa yhden solmun kymmenien wattien teho. Proof-of-work-louhinnan energiamixi\u00e4 ei voi todentaa samalla tavalla.<\/p>

    Mit\u00e4 MiCA vaatii kryptovarojen energiatiedoista?<\/h3>

    Komission delegoitu asetus (EU) 2025\/422 velvoittaa ilmoittamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n konsensusmekanismin vuotuisen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen. Jos kulutus ylitt\u00e4\u00e4 500 000 kilowattituntia vuodessa, mukaan tulevat lis\u00e4indikaattorit kuten energiaintensiteetti transaktiota kohden ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>

    Valvooko Finanssivalvonta Bitcoinin louhintaa Suomessa?<\/h3>

    Ei suoraan. Finanssivalvonta valvoo MiCA:n nojalla kryptovarapalvelun tarjoajia kuten p\u00f6rssej\u00e4 ja s\u00e4ilytyspalveluita, ei itse louhintaa, joka ei ole toimiluvanvarainen rahoituspalvelu. Louhinnan energiank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat Suomessa ennemmin s\u00e4hk\u00f6vero ja s\u00e4hk\u00f6n markkinahinta.<\/p>