{"id":402,"date":"2026-09-16T05:05:36","date_gmt":"2026-09-16T05:05:36","guid":{"rendered":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/louhinnan-energiamix-2026-verkko-konesalivero\/"},"modified":"2026-09-16T05:05:36","modified_gmt":"2026-09-16T05:05:36","slug":"louhinnan-energiamix-2026-verkko-konesalivero","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/louhinnan-energiamix-2026-verkko-konesalivero\/","title":{"rendered":"Louhinnan energiamix 2026: verkko ja konesalivero ratkaisevat"},"content":{"rendered":"

Bitcoinin ja muun louhinnan energiakeskustelu on vuonna 2026 vaihtanut kentt\u00e4\u00e4. Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mik\u00e4 polttoaine louhijan s\u00e4hk\u00f6n takana palaa, vaan siit\u00e4, mik\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkko ja mik\u00e4 hintasignaali ohjaavat koneet p\u00e4\u00e4lle ja pois. Ero on ratkaiseva, sill\u00e4 se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, k\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 louhinnan energiamix aidosti vihre\u00e4mm\u00e4ksi vai muuttaako se vain sijaintia. Suomesta on tullut t\u00e4m\u00e4n kysymyksen ter\u00e4vin koekentt\u00e4. Maassa on l\u00e4hes p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4, louhinnan hukkal\u00e4mp\u00f6 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 jo kymmeni\u00e4tuhansia asukkaita, ja 1. hein\u00e4kuuta 2026 voimaan tullut konesalivero moninkertaisti datakeskusten ja louhijoiden s\u00e4hk\u00f6veron kertaheitolla.<\/p>

Bitcoin maksoi t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa noin 65 800 euroa (CoinGecko<\/a>), mutta kurssi ei ratkaise louhinnan tulevaisuutta Pohjolassa. Sen ratkaisevat verkko, vero ja se, kuka pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n halvimman ja puhtaimman s\u00e4hk\u00f6n juuri silloin kun sit\u00e4 on tarjolla. T\u00e4m\u00e4 artikkeli kokoaa yhteen sen, miksi verkko on noussut polttoaineen edelle, mit\u00e4 Suomen veromuutos tarkoittaa louhinnalle ja miksi hukkal\u00e4mp\u00f6 sek\u00e4 joustava kuorma ovat nyt koko keskustelun ytimess\u00e4.<\/p>

Miksi verkko, ei polttoaine, ratkaisee vuonna 2026<\/h2>

Proof of Work -louhinnalla on kolme ominaisuutta, jotka tekev\u00e4t siit\u00e4 poikkeuksellisen s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n: se on keskeytett\u00e4viss\u00e4 sekunneissa, se ei ole sidottu paikkaan, ja se seuraa armottomasti s\u00e4hk\u00f6n hintaa. Louhija sammuttaa koneet, kun s\u00e4hk\u00f6 on kallista, ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 ne, kun s\u00e4hk\u00f6 on halpaa tai l\u00e4hes ilmaista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 louhinta hakeutuu sinne ja siihen hetkeen, miss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 on liikaa: ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseen tuulivoimaan, s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n vesivoimaan tai polttopaikalla muuten hukkaan menev\u00e4\u00e4n maakaasuun. Juuri siksi energiamix ei ole kolikon ominaisuus vaan verkon ja hinnoittelun tulos.<\/p>

Sama logiikka n\u00e4kyy Cambridgen luvuissa. Yliopiston Judge Business Schoolin huhtikuussa 2025 julkaisema tutkimus arvioi Bitcoin-verkon kulutukseksi noin 138 terawattituntia ja kest\u00e4v\u00e4n energian osuudeksi 52,4 prosenttia (Cambridge Judge Business School<\/a>). Joulukuussa 2025 esitelty alustava p\u00e4ivitys nosti kulutuksen noin 190 terawattituntiin ja v\u00e4h\u00e4hiilisen energian osuuden 59,4 prosenttiin, ja vesivoima ohitti maakaasun verkon suurimpana yksitt\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 (crypto.news<\/a>). Muutos ei johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 kolikko olisi muuttunut, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 louhinta seurasi halpaa vesivoimaa muun muassa Etiopiaan.<\/p>

Se, kuka t\u00e4m\u00e4n vihre\u00e4n luvun mittaa ja miksi arviot heittelev\u00e4t melkein kaksinkertaisesti, on oma kiistansa, jota erillinen juttumme mittauskiistasta<\/a> k\u00e4sittelee tarkemmin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa katse on toisaalla: verkossa, hinnassa ja politiikassa, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t minne ja milloin louhinta asettuu. Ne muuttujat ovat vuonna 2026 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin yksik\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6kerroin, koska ne ohjaavat sit\u00e4, mink\u00e4laista s\u00e4hk\u00f6\u00e4 louhinta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>

Kaksi lukua kehyst\u00e4\u00e4 keskustelun: 190 TWh ja 0,0026 TWh<\/h2>

Ennen kuin verkosta puhutaan, kannattaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suuruusluokat. Bitcoinin ja Ethereumin energiank\u00e4ytt\u00f6 eroaa toisistaan niin rajusti, ett\u00e4 samassa keskustelussa ei oikeastaan puhuta samasta ongelmasta. Bitcoin kuluttaa Cambridgen alustavan joulukuun 2025 arvion mukaan noin 190 terawattituntia vuodessa, mik\u00e4 vastaa keskikokoisen valtion s\u00e4hk\u00f6nkulutusta. Digiconomistin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4, taloudelliseen malliin perustuva mittari p\u00e4\u00e4tyy jopa yli 200 terawattituntiin, kun se olettaa s\u00e4hk\u00f6n muodostavan noin 80 prosenttia louhinnan kuluista (Digiconomist<\/a>). Ero Cambridgen alhaalta yl\u00f6s rakennetun ja Digiconomistin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas rakennetun mallin v\u00e4lill\u00e4 on koko mittauskiistan ydin.<\/p>

Ethereum on aivan toisessa mittakaavassa. Kun verkko siirtyi Proof of Work -louhinnasta Proof of Stake -malliin syyskuun Merge-p\u00e4ivityksess\u00e4, jonka nelj\u00e4s vuosip\u00e4iv\u00e4 oli juuri 15. syyskuuta, s\u00e4hk\u00f6nkulutus romahti yli 99,98 prosenttia. Ethereum-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n mukaan koko verkko kuluttaa nyt noin 0,0026 terawattituntia eli 2 601 megawattituntia vuodessa, ja yksitt\u00e4inen validaattori py\u00f6rii kymmenien wattien teholla, kutakuinkin kuten tehokas kotitietokone (ethereum.org<\/a>). Toisin sanoen Ethereumin koko vuosikulutus on murto-osa siit\u00e4, mit\u00e4 Bitcoin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alle tunnissa.<\/p>

Mittari<\/th>Bitcoin (Proof of Work)<\/th>Ethereum (Proof of Stake)<\/th><\/tr><\/thead>
Arvioitu vuosikulutus<\/td>noin 190 TWh (Cambridge, alustava 12\/2025)<\/td>noin 0,0026 TWh (2 601 MWh)<\/td><\/tr>
Suuruusluokka<\/td>keskikokoisen valtion s\u00e4hk\u00f6nkulutus<\/td>muutama tuhat kotitaloutta<\/td><\/tr>
Turvamalli<\/td>laskentateho (hashrate), fyysinen energia<\/td>lukittu p\u00e4\u00e4oma (staking), taloudellinen panos<\/td><\/tr>
Muutos konsensusuudistuksessa<\/td>ei muutosta<\/td>Merge laski s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4yt\u00f6n yli 99,98 %<\/td><\/tr>
Vihre\u00e4n luvun mitattavuus<\/td>mallinnettu arvio, mix kiistanalainen<\/td>todennettavissa solmujen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

T\u00e4m\u00e4 asetelma selitt\u00e4\u00e4, miksi energiakeskustelu koskee l\u00e4hes yksinomaan Bitcoinia ja muita Proof of Work -verkkoja. Staking ei poista energiakysymyst\u00e4 kokonaan, mutta se siirt\u00e4\u00e4 sen mittaluokkaan, jossa yksitt\u00e4isen konesalin l\u00e4mmitys on suurempi tekij\u00e4 kuin koko konsensusmekanismi. Bitcoinin osalta jokainen terawattitunti taas kytkeytyy suoraan siihen, mist\u00e4 verkosta s\u00e4hk\u00f6 tulee ja mill\u00e4 hinnalla.<\/p>

Pohjoismainen verkko: halpaa, puhdasta ja ajoittain ilmaista<\/h2>

Jos louhinta hakeutuu halvimman ja puhtaimman s\u00e4hk\u00f6n luo, Pohjoismaiden pit\u00e4isi olla sille luvattu maa. Norjan ja Ruotsin vesivoima, Suomen ydinvoima ja koko alueen kasvava tuulivoima muodostavat s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka on samaan aikaan v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6inen ja ajoittain ylitarjonnan vaivaama. Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 95-prosenttisesti fossiilivapaata (Tilastokeskus<\/a>). Ydinvoima kattaa reilun kolmanneksen, tuulivoima l\u00e4hes nelj\u00e4nneksen ja vesivoima noin 14 prosenttia tuotannosta. Olkiluoto 3:n k\u00e4ynnistyminen ja viimeisen kivihiilivoimalan, Salmisaaren, sulkeminen huhtikuussa 2025 painoivat fossiilisen tuotannon muutamaan prosenttiin.<\/p>

L\u00e4hde<\/th>Osuus Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta (noin)<\/th>Merkitys louhinnalle<\/th><\/tr><\/thead>
Ydinvoima<\/td>noin 37 %<\/td>tasainen perusvoima, matala p\u00e4\u00e4st\u00f6kerroin<\/td><\/tr>
Tuulivoima<\/td>noin 24 %<\/td>vaihteleva, tuottaa ajoittain ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja nollahintoja<\/td><\/tr>
Vesivoima<\/td>noin 14 %<\/td>s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4, tasaa vaihtelua<\/td><\/tr>
Bioenergia<\/td>noin 11 %<\/td>osin CHP-tuotantoa, kytkeytyy kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n<\/td><\/tr>
Fossiiliset<\/td>noin 4 %<\/td>viimeinen kivihiilivoimala suljettiin 4\/2025<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Ylitarjonta n\u00e4kyy hinnassa. Tuulisina ja v\u00e4h\u00e4kulutuksisina tunteina p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta painuu Pohjolassa toistuvasti negatiiviseksi tai l\u00e4helle nollaa, ja Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina vuorotelleet Euroopan k\u00e4rkisijasta negatiivisten hintatuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 (Solarplaza<\/a>). Kun s\u00e4hk\u00f6lle ei ole ottajaa, tuulivoimaa my\u00f6s rajoitetaan alas: Suomessa uusiutuvaa tuotantoa leikattiin vuonna 2025 l\u00e4hes 300 gigawattitunnin verran. Juuri t\u00e4m\u00e4 hukkaan menev\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 on se, mihin joustava louhinta lupaa tarttua.<\/p>

S\u00e4hk\u00f6n saatavuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittym\u00e4n saatavuus. Kantaverkkoyhti\u00f6 Fingridill\u00e4 on k\u00e4sittelyss\u00e4 uusia liittym\u00e4hakemuksia noin 24 000 megawatin edest\u00e4 IT-kuormaa, mik\u00e4 on moninkertaisesti Suomen koko ydinvoimakapasiteetti. Verkko ei yksinkertaisesti pysy per\u00e4ss\u00e4: Fingrid on joutunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien liittymien my\u00f6nt\u00e4misen osassa Etel\u00e4-Suomea vuoteen 2027 asti, kunnes verkkoa vahvistetaan. Sadan megawatin laitoksen kytkeminen 400 kilovoltin verkkoon maksaa liittym\u00e4maksuina miljoonia euroja. Puhdasta ja halpaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 siis on, mutta p\u00e4\u00e4sy sen \u00e4\u00e4relle on pullonkaula.<\/p>

Louhinta joustavana kuormana: verkon ty\u00f6kalu vai loinen<\/h2>

Louhinnan vahvin puolustus energiakeskustelussa on sen jousto. Toisin kuin sairaala, tehdas tai teko\u00e4lyn koulutusklusteri, louhija voi katkaista tai lis\u00e4t\u00e4 kulutustaan sekunneissa ilman ett\u00e4 verkko tai sen oma toiminta k\u00e4rsii. T\u00e4m\u00e4 tekee siit\u00e4 periaatteessa verkon ty\u00f6kalun: se voi ime\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4s\u00e4hk\u00f6\u00e4 silloin kun sit\u00e4 on liikaa ja v\u00e4isty\u00e4 silloin kun kysynt\u00e4 on huipussaan. Kun tuulivoima tuottaa enemm\u00e4n kuin verkko kest\u00e4\u00e4, louhija on valmis ostaja, joka pit\u00e4\u00e4 hinnan positiivisena ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuotannon alasajoa.<\/p>

Selkein esimerkki tulee Texasista, jossa louhijat luetaan verkonhaltija ERCOTin niin sanottuihin suuriin joustaviin kuormiin. Yhdysvaltain energiatilastoviranomainen EIA arvioi, ett\u00e4 kryptolouhinnan s\u00e4hk\u00f6nkulutus Texasissa saattoi nousta vuonna 2025 kymmenill\u00e4 prosenteilla edellisvuodesta (EIA<\/a>). Osavaltion kes\u00e4kuussa 2025 hyv\u00e4ksytty laki SB6 velvoittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 75 megawatin kuormat rekister\u00f6itym\u00e4\u00e4n, asettaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 000 dollarin liittym\u00e4maksun ja antaa verkonhaltijalle valtuudet irrottaa suuret kuormat h\u00e4t\u00e4tilanteessa. Texas Blockchain Councilin presidentti Lee Bratcher on pit\u00e4nyt l\u00e4hestymistapaa kohtuullisena: h\u00e4nen mukaansa viranomaisten pyyt\u00e4m\u00e4t tiedot ovat asianmukaisia ja huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tungettelevia kuin se, mit\u00e4 liittovaltio yritti aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna<\/em> (Utility Dive<\/a>).<\/p>

Suomessa vastaava markkina rakentuu vasta. Helen S\u00e4hk\u00f6verkko ja Fingrid k\u00e4ynnistiv\u00e4t talvella 2025 ensimm\u00e4isen paikallisen joustomarkkinan pilotin, ja Fingrid julkaisi kes\u00e4kuussa 2026 luonnoksen uusista suurten kulutuslaitosten liittym\u00e4vaatimuksista (Fingrid<\/a>). Kysynt\u00e4jousto on siis nousemassa verkon vakavaksi ty\u00f6kaluksi, ja joustava louhinta sopisi siihen rooliin.<\/p>

Kolikon toinen puoli on kritiikki. Digiconomistin perustaja Alex de Vries on huomauttanut, ett\u00e4 jousto toimii vain jos hintasignaalit ja kannustimet on aseteltu oikein; v\u00e4\u00e4rin viritettyn\u00e4 louhinta voi yht\u00e4 hyvin tukea halpaa fossiilista perusvoimaa ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4, joka muuten poistuisi. Sama laitos voi olla verkon vakauttaja tai lis\u00e4kuorma sen mukaan, ostaako se ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 vai kilpaileeko se rajallisesta puhtaasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4. Kysymys ei ole tekninen vaan poliittinen, ja siihen vastataan hinnoittelulla ja verotuksella.<\/p>

Konesalivero: Suomi nostaa hinnan 45-kertaiseksi<\/h2>

Juuri hinnoitteluun Suomi puuttui vuonna 2026 tavalla, joka mullistaa louhinnan talouden. Eduskunta hyv\u00e4ksyi 23. lokakuuta 2025 hallituksen esityksen (HE 156\/2025 vp), joka siirsi datakeskusten ja niiden yhteydess\u00e4 toimivan louhinnan s\u00e4hk\u00f6n alemmasta veroluokasta II ylemp\u00e4\u00e4n yleiseen luokkaan I. Muutos astui voimaan 1. hein\u00e4kuuta 2026. Alempi luokka oli 0,05 sentti\u00e4 kilowattitunnilta; yleinen luokka on 2,24 sentti\u00e4, eli vero nousi noin 45-kertaiseksi ja kasvoi 2,19 sentti\u00e4 jokaiselta kilowattitunnilta. Valtiolle muutoksen arvioidaan tuovan noin 47 miljoonaa euroa vuodessa (Computer Weekly<\/a>).<\/p>

Vuoden 2022 alennus, joka siirsi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 0,5 megawatin datakeskukset alempaan veroluokkaan, oli alun perin tehty houkuttelemaan investointeja. Nyt suunta k\u00e4\u00e4ntyi. Reaktio n\u00e4kyi nopeasti: jo hallituksen esityksen valmistelun aikana marraskuussa 2025 uutisoitiin Googlen j\u00e4\u00e4dytt\u00e4neen laajennussuunnitelmiaan Suomessa nimenomaan verohuolen vuoksi. Louhijalle t\u00e4m\u00e4 ei ole hienovarainen nyanssi vaan suora isku talouden herkimp\u00e4\u00e4n kohtaan, sill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 on ylivoimaisesti suurin muuttuva kustannus.<\/p>

Olennaista on huomata, ettei vero katso, mist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 tulee. Se kohdistuu kulutukseen, ei p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Suomessa tuotettu louhinta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Euroopan puhtainta s\u00e4hk\u00f6\u00e4, mutta veromuutos rankaisee sit\u00e4 yht\u00e4 lailla kuin kivihiilell\u00e4 py\u00f6riv\u00e4\u00e4 konesalia jossain muualla. N\u00e4in energiapolitiikan v\u00e4line, joka on suunniteltu ohjaamaan investointeja ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n verotuloja, muuttuu tosiasiassa my\u00f6s energiamixin muokkaajaksi: se voi ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 louhinnan pois juuri sielt\u00e4, miss\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 on puhtainta.<\/p>

Mit\u00e4 konesalivero maksaa louhinnalle<\/h2>

Veromuutoksen mittakaava hahmottuu parhaiten laskennallisen esimerkin kautta. Kun louhintalaitos py\u00f6rii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden, sen vuotuinen k\u00e4ytt\u00f6aika l\u00e4hestyy 8 760 tuntia. Alla oleva taulukko soveltaa vahvistettuja veroprosentteja kolmeen laitoskokoon. Luvut ovat havainnollistavia laskelmia, eiv\u00e4t yksitt\u00e4isen yrityksen todellisia lukuja, mutta ne kertovat oikean suuruusluokan.<\/p>

Laitoksen jatkuva teho<\/th>S\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6\/vuosi<\/th>Vero ennen (0,05 snt\/kWh)<\/th>Vero j\u00e4lkeen (2,24 snt\/kWh)<\/th>Lis\u00e4kustannus\/vuosi<\/th><\/tr><\/thead>
10 MW<\/td>noin 88 GWh<\/td>noin 44 000 \u20ac<\/td>noin 1,96 M\u20ac<\/td>noin 1,92 M\u20ac<\/td><\/tr>
50 MW<\/td>noin 438 GWh<\/td>noin 219 000 \u20ac<\/td>noin 9,8 M\u20ac<\/td>noin 9,6 M\u20ac<\/td><\/tr>
100 MW<\/td>noin 876 GWh<\/td>noin 438 000 \u20ac<\/td>noin 19,6 M\u20ac<\/td>noin 19,2 M\u20ac<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Suhteutettuna s\u00e4hk\u00f6n hintaan lis\u00e4ys on merkitt\u00e4v\u00e4. Jos verkkoon kytketyn louhijan nettos\u00e4hk\u00f6n hinta on esimerkiksi 4-5 sentti\u00e4 kilowattitunnilta, 2,19 sentin lis\u00e4vero nostaa kokonaishintaa suuruusluokassa 40-55 prosenttia. T\u00e4llainen loikka sy\u00f6 helposti sen katteen, jolla marginaalinen laitos ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n toimii. Louhinnan kannattavuus on muutenkin tiukoilla puolituksen j\u00e4lkeisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa lohkopalkkio on pieni ja kilpailu hashratesta kovaa; siit\u00e4, mist\u00e4 pooli ja louhija todella tienaavat, kertoo tarkemmin juttumme louhintapoolin bisneksest\u00e4<\/a>.<\/p>

Seuraukset ovat kahtalaiset. Marginaalinen, pelkk\u00e4\u00e4n halpaan s\u00e4hk\u00f6\u00f6n nojaava louhinta muuttuu Suomessa monin paikoin kannattamattomaksi ja hakeutuu kohti alempaa verotusta esimerkiksi Norjaan, Ruotsiin tai verkon ulkopuolisiin kohteisiin. Toisaalta ne laitokset, jotka tuottavat verkolle tai yhteiskunnalle jotain lis\u00e4arvoa, kuten kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 tai kysynt\u00e4joustoa, saattavat selvit\u00e4. Juuri t\u00e4h\u00e4n eroon hallitus rakensi jatkonsa.<\/p>

Kompromissi: kymmenen vuoden verohelpotus jalostaville konesaleille<\/h2>

Veronkiristys ei j\u00e4\u00e4nyt yksin. Hallituspuolueiden kompromissina valmisteltiin uusi tukimalli, joka pehment\u00e4\u00e4 iskua osalle toimijoista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi datakeskusten valtiontuesta ja rekister\u00f6itymisvelvollisuudesta: kyseess\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen, jopa kymmenen vuoden mittainen verohelpotus, joka porrastuu datakeskuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n s\u00e4hk\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan ja jonka on tarkoitus tulla voimaan yht\u00e4 aikaa veronkiristyksen kanssa (Valtioneuvosto<\/a>).<\/p>

Poliittinen viesti on selv\u00e4. Suomi haluaa yh\u00e4 houkutella suuria datakeskusinvestointeja, mutta se haluaa erotella toisistaan sen, mit\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4arvoa tuottavana toimintana, ja sen, mit\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutuksena. Teko\u00e4lyn laskentakeskukset, pilvipalvelut ja niihin liittyv\u00e4t ty\u00f6paikat ovat linjan toivottu p\u00e4\u00e4. Kysymys, joka j\u00e4\u00e4 auki, on se, mihin kohtaan louhinta t\u00e4ll\u00e4 janalla asettuu. Jos ainoa mittari on lis\u00e4arvo, louhijan on osoitettava tuottavansa jotain muutakin kuin lohkoja.<\/p>

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa hukkal\u00e4mp\u00f6 nousee louhinnan vahvimmaksi argumentiksi. Laitos, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 kaupungin kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoa, ei ole en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nnielu vaan osa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka korvaa muuta polttoainetta. Se on juuri sellaista jalostavaa toimintaa, jota tukimalli sanoo tavoittelevansa, ja se on samalla se piirre, joka erottaa pohjoismaisen louhinnan monen muun alueen laitoksista.<\/p>

Hukkal\u00e4mp\u00f6: louhinnan pohjoismainen erikoisuus<\/h2>

Louhinnan koko energia p\u00e4\u00e4tyy lopulta l\u00e4mm\u00f6ksi. Kylm\u00e4ss\u00e4 ilmastossa, jossa kaukol\u00e4mp\u00f6verkosto on valmiina, tuo l\u00e4mp\u00f6 on hy\u00f6dyke eik\u00e4 hukkaa. Suomessa louhinnan hukkal\u00e4mp\u00f6 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 jo arviolta noin 80 000 asukasta, kun louhijoiden j\u00e4\u00e4hdytysvesi ohjataan 50-78 asteisena kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoon (Grist<\/a>). Toiminnan takana on muun muassa yhdysvaltalainen MARA Holdings, jolla on Suomessa kaksi kohdetta, Satakunnassa ja Sein\u00e4joella; yhti\u00f6n omien tietojen mukaan laitokset ovat kokoluokaltaan muutamia megawatteja ja korvaavat kaukol\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 fossiilista tuotantoa (MARA<\/a>).<\/p>

MARAn strategiajohtaja Adam Swick on kuvannut ratkaisua suoraviivaiseksi: Se oli oikeastaan t\u00e4ysin selv\u00e4 juttu: miksi t\u00e4t\u00e4 ei tekisi.<\/em> Louhintayhti\u00f6 Hashlabsin perustaja Alen Makhmetov perustelee l\u00e4mm\u00f6ntalteenottoa liiketoiminnan kest\u00e4vyydell\u00e4: Kyseess\u00e4 on kuitenkin liiketoiminta. Haluan vain tehd\u00e4 siit\u00e4 paljon kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, vakaampaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteisemp\u00e4\u00e4.<\/em> Malli levi\u00e4\u00e4 muuallekin Pohjolaan; esimerkiksi Norjan Kirkenesiss\u00e4 Sazminingin laitoksen on kerrottu kattavan merkitt\u00e4v\u00e4n osan paikallisesta l\u00e4mm\u00f6ntarpeesta.<\/p>

Kaikki eiv\u00e4t osta argumenttia sellaisenaan. Greenpeacen vanhempi tutkija Johanna Fornberg muistuttaa, ettei yksitt\u00e4inen hy\u00f6ty oikeuta koko toimialaa: Ei ole huono asia, ett\u00e4 koteja voidaan l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 edullisesti. Mutta oikeuttaako se koko toimialan? Minun mielest\u00e4ni ei.<\/em> Kritiikki on aiheellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 hukkal\u00e4mp\u00f6 kattaa vain osan louhinnan energiasta ja koskee vain kohteita, jotka ovat l\u00e4hell\u00e4 kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoa. Silti se on konkreettinen, mitattava ja Suomessa jo toimiva esimerkki siit\u00e4, miten louhinta voi olla enemm\u00e4n kuin s\u00e4hk\u00f6nkulutusta. Konesaliveron ja tukimallin maailmassa juuri t\u00e4m\u00e4 ero voi ratkaista, mik\u00e4 laitos j\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 l\u00e4htee.<\/p>

Teko\u00e4ly vie puhtaimmat megawatit<\/h2>

Louhinnan suurin kilpailija puhtaasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 toinen louhija vaan teko\u00e4ly. Kansainv\u00e4linen energiaj\u00e4rjest\u00f6 IEA arvioi, ett\u00e4 datakeskusten s\u00e4hk\u00f6nkulutus kasvaa noin 485 terawattitunnista vuonna 2025 l\u00e4hes 945 terawattituntiin vuoteen 2030 menness\u00e4, mik\u00e4 on noin kolme prosenttia koko maailman s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta; nopeimmin kasvava osa on juuri teko\u00e4lyyn erikoistuneet konesalit (IEA<\/a>). Yhdysvallat ja Kiina viev\u00e4t kasvusta valtaosan, ja kilpailu megawateista on jo nyt kovaa.<\/p>

Ratkaiseva ero on jousto. Teko\u00e4lyn koulutus ja inferenssi vaativat tyypillisesti tasaista, katkotonta tehoa, koska laskennan keskeytys on kallista ja hankalaa. Louhinta taas voidaan sammuttaa milloin tahansa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tilanteen mielenkiintoiseksi: teko\u00e4ly on valmis maksamaan enemm\u00e4n kiinte\u00e4st\u00e4 24\/7-tehosta ja ohittaa louhijan tarjouskilpailussa, mutta juuri teko\u00e4lyn joustamattomuus tekee louhinnan joustosta verkolle arvokkaampaa. Sama Fingridin liittym\u00e4jono, joka on pys\u00e4ytt\u00e4nyt uudet kytkenn\u00e4t osassa Etel\u00e4-Suomea, on t\u00e4ynn\u00e4 nimenomaan teko\u00e4lyn ja pilvipalveluiden kuormaa, ei louhintaa.<\/p>

Louhinnalle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa puristusta kahdesta suunnasta. Konesalivero nostaa kotimaista kustannusta, ja teko\u00e4ly vie edullisimmat ja puhtaimmat megawatit. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 louhinta joutuu yh\u00e4 useammin tyytym\u00e4\u00e4n joko ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, jota kukaan muu ei halua, tai verkon ulkopuoliseen energiaan. T\u00e4t\u00e4 megawattien kilpajuoksua, jossa hashraten kasvu junnaa ja teho karkaa teko\u00e4lylle, k\u00e4sittelee tarkemmin juttumme hashraten kasvusta ja teko\u00e4lyn megawateista<\/a>.<\/p>

Soihtukaasu ja eristetty energia: verkon ulkopuolinen mix<\/h2>

Kun puhdas verkkos\u00e4hk\u00f6 kallistuu ja k\u00e4y v\u00e4hiin, louhinta hakeutuu energiaan, jota verkko ei tavoita. Selkein esimerkki on \u00f6ljykenttien soihtukaasu: kaasu, joka muuten poltettaisiin taivaalle ilman hy\u00f6ty\u00e4. Louhija voi asentaa generaattorin kaivon viereen ja muuttaa metaanin s\u00e4hk\u00f6ksi paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ilmastovaikutuksen kannalta t\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4, koska metaani on lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kymmeni\u00e4 kertoja hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Vihre\u00e4\u00e4 louhintaa puolustava analyytikko Daniel Batten on arvioinut, ett\u00e4 metaanin talteenotto voi hyvitt\u00e4\u00e4 verkolle useita prosentteja sen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, mink\u00e4 h\u00e4nen mukaansa tavanomainen laskenta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta.<\/p>

Sama logiikka koskee eristetty\u00e4 vesivoimaa. Cambridgen joulukuun 2025 p\u00e4ivityksess\u00e4 vesivoima ohitti maakaasun Bitcoin-verkon suurimpana l\u00e4hteen\u00e4 osittain siksi, ett\u00e4 louhinta laajeni halvan vesivoiman alueille, kuten Etiopian suuren padon l\u00e4heisyyteen. T\u00e4llainen energia olisi muuten j\u00e4\u00e4nyt suurelta osin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, koska siirtoyhteyksi\u00e4 kulutuskeskuksiin ei ole. Verkon ulkopuolinen louhinta muuttaa siis muuten hukkaan menev\u00e4n energian tuloksi ja parantaa samalla verkon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 lukua.<\/p>

Suomen kannalta t\u00e4m\u00e4 osa keskustelua on kuitenkin sivujuonne. Suomessa ei juuri ole soihtukaasua eik\u00e4 eristetty\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vesivoimaa samassa mittakaavassa kuin \u00f6ljyntuottajamaissa tai Etiopiassa. Pohjolan versio verkon ulkopuolisesta arvosta on toinen: se on ylij\u00e4\u00e4m\u00e4tuulen k\u00e4ytt\u00f6 ja ennen kaikkea hukkal\u00e4mm\u00f6n talteenotto. Globaalisti soihtukaasu ja eristetty energia ovat kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 syy siihen, miksi louhinnan mix n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihre\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin moni olettaa.<\/p>

PoS:n reitti: staking kuluttaa l\u00e4hes ei mit\u00e4\u00e4n<\/h2>

Koko fossiili- ja verkkokeskustelun voi my\u00f6s ohittaa vaihtamalla konsensusmekanismia. Ethereumin siirtym\u00e4 Proof of Stakeen osoitti, ett\u00e4 lohkoketjun turvaaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaadi fyysist\u00e4 energiaa: se voi nojata lukittuun p\u00e4\u00e4omaan. Validaattori panttaa etherins\u00e4 ja menett\u00e4\u00e4 osan siit\u00e4, jos toimii vilpillisesti. T\u00e4m\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 turvan taloudelliseen kannustimeen laskentatehon sijaan, ja lopputulos on energiank\u00e4ytt\u00f6, joka on l\u00e4hes mittaamattoman pieni verrattuna louhintaan.<\/p>

Bitcoin ei kuitenkaan aio vaihtaa mallia, eik\u00e4 sen energiank\u00e4ytt\u00f6 ole pelkk\u00e4 sivutuote. Se on osa turvamekanismia: laskentateho tekee historian uudelleenkirjoittamisesta kohtuuttoman kallista, ja sama ty\u00f6 ankkuroi kolikoiden liikkeeseenlaskun sek\u00e4 lohkotilan, josta esimerkiksi Bitcoinin Ordinals-merkinn\u00e4t kilpailevat<\/a>. Bitcoin-yhteis\u00f6 n\u00e4kee energian hintana, jonka verkko maksaa vaihdannasta riippumattomasta turvasta, ei tuhlauksena.<\/p>

Mittaamisen kannalta ero on silti dramaattinen. Ethereumin kulutus on todennettavissa laskemalla validaattorit ja niiden teho, joten sen vihre\u00e4 luku on tarkistettavissa. Bitcoinin mix on mallinnettu arvio, jonka eri instituutit laskevat eri tavoin, mist\u00e4 koko mittauskiista syntyy. Ethereum-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on lis\u00e4ksi torjunut julkisesti transaktiokohtaisen energiamittarin, koska verkon energiank\u00e4ytt\u00f6 ei seuraa transaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vaan sit\u00e4 ohjaa muut tekij\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 on kiusallista, koska EU:n oma s\u00e4\u00e4ntely nojaa juuri transaktiokohtaiseen mittariin.<\/p>

MiCA, Finanssivalvonta ja pakollinen vihre\u00e4 luku<\/h2>

Vuonna 2026 energiamix ei ole en\u00e4\u00e4 vapaaehtoinen markkinointiv\u00e4ite vaan s\u00e4\u00e4ntelyn kohde. EU:n MiCA-asetuksen nojalla annettu delegoitu asetus (EU) 2025\/422 m\u00e4\u00e4rittelee tekniset standardit kest\u00e4vyysindikaattoreille, jotka kryptopalveluntarjoajien on julkistettava (EUR-Lex<\/a>). Yksi indikaattori on aina pakollinen: konsensusmekanismin arvioitu vuotuinen kokonaiss\u00e4hk\u00f6nkulutus kilowattitunteina. Jos kulutus ylitt\u00e4\u00e4 500 000 kilowattituntia vuodessa, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulevat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t pakolliset indikaattorit, kuten uusiutuvan energian osuus, energiaintensiteetti transaktiota kohti ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Energiamix, elektroniikkaj\u00e4te ja vedenkulutus j\u00e4\u00e4v\u00e4t valinnaisiksi.<\/p>

Suomessa kansallisena valvojana toimii Finanssivalvonta, jonka MiCA-siirtym\u00e4aika p\u00e4\u00e4ttyi jo 30. kes\u00e4kuuta 2025, yhten\u00e4 EU:n ja ETA-alueen lyhyimmist\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ettei Finanssivalvonta valvo itse louhintaa: Bitcoinin louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten valvonta kohdistuu kryptopalveluntarjoajiin, kuten p\u00f6rsseihin ja s\u00e4ilytyspalveluihin, ei louhijoihin tai validaattoreihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely pakottaa siis alustat kertomaan asiakkailleen listaamiensa varojen energialuvut, mutta se ei sin\u00e4ns\u00e4 rajoita louhinnan sijaintia tai energial\u00e4hdett\u00e4.<\/p>

Kontrasti Yhdysvaltoihin on jyrkk\u00e4. Siell\u00e4 arvopaperivalvoja SEC:n ilmastoraportointis\u00e4\u00e4nt\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja sen kumoamista on ehdotettu. EU siis siirtyy kohti pakollista, joskin kiistelty\u00e4, vihre\u00e4\u00e4 lukua, kun taas Yhdysvalloissa liittovaltion tason raportointi on toistaiseksi pys\u00e4hdyksiss\u00e4. Sijoittajalle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 eurooppalaiselta alustalta saa jatkossa aina jonkin energialuvun, mutta luvun luotettavuus riippuu edelleen siit\u00e4, kuka sen on mallintanut ja mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>

Mit\u00e4 seuraa: kolme skenaariota Pohjolan louhinnalle<\/h2>

Konesalivero, verkon pullonkaulat ja teko\u00e4lyn megawattikilpailu asettavat pohjoismaisen louhinnan risteykseen. Karkeasti ottaen kolme suuntaa erottuu. Ensimm\u00e4isess\u00e4 skenaariossa l\u00e4mp\u00f6\u00f6n kytketty ja jalostavaksi luokiteltu louhinta selvi\u00e4\u00e4 ja jopa kasvaa: se hy\u00f6tyy m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesta verohelpotuksesta, myy hukkal\u00e4mp\u00f6ns\u00e4 kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoon ja tarjoaa verkolle joustoa. T\u00e4ss\u00e4 maailmassa Suomesta tulee puhtaan, l\u00e4mm\u00f6ntalteenottoon nojaavan louhinnan n\u00e4yteikkuna.<\/p>

Toisessa skenaariossa marginaalinen louhinta siirtyy pois. Alempaa verotusta tai halvempaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 etsiv\u00e4 kapasiteetti hakeutuu naapurimaihin tai verkon ulkopuolelle, ja Suomeen j\u00e4\u00e4 vain se osa, joka pystyy perustelemaan lis\u00e4arvonsa. Kolmannessa skenaariossa teko\u00e4ly yksinkertaisesti syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 louhinnan puhtaimmilta verkoilta kokonaan: kun jokainen halpa ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6inen megawatti menee laskentakeskuksille, joilla on syvemm\u00e4t taskut, louhinnalle j\u00e4\u00e4 vain ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 ja stranded-energia.<\/p>

Mit\u00e4 kannattaa seurata? Ensinn\u00e4kin syksyll\u00e4 2026 tarkentuvan tukimallin yksityiskohtia, erityisesti sit\u00e4, luetaanko louhinta lis\u00e4arvoa tuottavaksi vai ei. Toiseksi Fingridin uusien liittym\u00e4vaatimusten lopullista muotoa, joka ratkaisee kuinka joustava kuorma p\u00e4\u00e4see verkkoon. Kolmanneksi Cambridgen odotettua toista Digital Mining Industry -raporttia, joka p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 globaalin energiamixin luvut. Kaikki kolme ovat verkkoon ja politiikkaan liittyvi\u00e4 muuttujia, mik\u00e4 vahvistaa jutun perusv\u00e4itteen: vuonna 2026 louhinnan energiamixin ratkaisee verkko ja sen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, ei polttoaine.<\/p>

Frequently Asked Questions<\/h2>

Kuinka paljon s\u00e4hk\u00f6\u00e4 Bitcoinin louhinta kuluttaa vuonna 2026?<\/h3>

Cambridgen alustava joulukuun 2025 arvio on noin 190 terawattituntia vuodessa, kun huhtikuun 2025 tutkimus antoi 138 terawattituntia. Digiconomistin taloudellinen malli p\u00e4\u00e4tyy yli 200 terawattituntiin, joten haarukka on leve\u00e4 ja luku on aina mallinnettu arvio, ei mittaus.<\/p>

Onko Suomessa tapahtuva louhinta vihre\u00e4\u00e4?<\/h3>

Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto oli vuonna 2024 noin 95-prosenttisesti fossiilivapaata, joten verkkoon kytketty louhinta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Vihreys riippuu silti siit\u00e4, ajaako louhinta ylij\u00e4\u00e4m\u00e4s\u00e4hk\u00f6\u00e4 vai kilpaileeko se muusta kysynn\u00e4st\u00e4, eik\u00e4 pelkk\u00e4 sijainti Suomessa takaa matalaa nettovaikutusta.<\/p>

Mik\u00e4 on konesalivero ja miten se vaikuttaa louhintaan?<\/h3>

Eduskunta hyv\u00e4ksyi lokakuussa 2025 lakimuutoksen, joka siirsi datakeskusten ja louhijoiden s\u00e4hk\u00f6n alemmasta veroluokasta II ylemp\u00e4\u00e4n luokkaan I 1. hein\u00e4kuuta 2026 alkaen. Vero nousi 0,05 sentist\u00e4 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli noin 45-kertaiseksi, mik\u00e4 iskee suoraan louhinnan suurimpaan kustannukseen.<\/p>

Miksi Ethereum kuluttaa niin paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin Bitcoin?<\/h3>

Ethereum siirtyi vuonna 2022 Proof of Work -louhinnasta Proof of Stake -malliin, jossa verkkoa turvaa lukittu p\u00e4\u00e4oma laskentatehon sijaan. Merge-p\u00e4ivitys laski s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen yli 99,98 prosenttia, ja yksitt\u00e4inen validaattori toimii kymmenien wattien teholla.<\/p>

Voiko louhinnan hukkal\u00e4mp\u00f6 oikeasti l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 koteja?<\/h3>

Kyll\u00e4. Suomessa louhinnan hukkal\u00e4mp\u00f6 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 jo noin 80 000 asukasta, kun laitosten j\u00e4\u00e4hdytysvesi ohjataan 50-78 asteisena kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoon. T\u00e4m\u00e4 on Pohjolan vahvin argumentti sille, ett\u00e4 louhinta voi olla jalostavaa toimintaa eik\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutusta.<\/p>