{"id":540,"date":"2026-10-14T05:05:52","date_gmt":"2026-10-14T05:05:52","guid":{"rendered":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/energiamix-sokea-piste-vesi-e-jate-rauta-2026\/"},"modified":"2026-10-14T05:05:52","modified_gmt":"2026-10-14T05:05:52","slug":"energiamix-sokea-piste-vesi-e-jate-rauta-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hoge.gg\/fi\/energiamix-sokea-piste-vesi-e-jate-rauta-2026\/","title":{"rendered":"Energiamixin sokea piste 2026: vesi, e-j\u00e4te ja raudan kierto"},"content":{"rendered":"

Energiamix on muutakin kuin teravattitunteja<\/h2>

Kun Bitcoinin energiankulutuksesta kiistell\u00e4\u00e4n, luku on melkein aina sama: teravattitunti. Verkko kuluttaa suunnilleen Thaimaan verran s\u00e4hk\u00f6\u00e4, kriitikot pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 tuhlauksena, puolustajat huomauttavat kasvavasta uusiutuvan osuudesta, ja keskustelu p\u00e4\u00e4ttyy riitaan siit\u00e4, onko vihre\u00e4 prosentti noin 52 vai l\u00e4hes 60. P\u00f6rssikurssi ei t\u00e4t\u00e4 ratkaise: Bitcoin vaihtoi omistajaa noin 74 766 eurolla (CoinGecko<\/a>), ja verkon markkina-arvo oli noin 1,5 biljoonaa euroa riippumatta siit\u00e4, mist\u00e4 sen s\u00e4hk\u00f6 tuli.<\/p>

Teravattitunti on kuitenkin vain osa tarinaa. Se mittaa energiaa, ei ainetta. Yksik\u00e4\u00e4n kilowattiluku ei kerro, montako litraa vett\u00e4 haihtui sen s\u00e4hk\u00f6n tuottamiseen, montako kiloa piit\u00e4 ja kuparia on louhintahallin r\u00e4keiss\u00e4, tai mihin ne r\u00e4kit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t, kun ne puolentoista vuoden kuluttua muuttuvat kannattamattomiksi. Suomalaisessa keskustelussa energiamix on jo k\u00e4yty l\u00e4pi viidelt\u00e4 kantilta: kulutuksen kokonaiskuva, kuka mittaa vihre\u00e4n luvun, verkko ja konesalivero, ydinvoiman omistus sek\u00e4 stakingin l\u00e4hes nolla<\/a>. Kaikki viisi mittaavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>

T\u00e4m\u00e4 juttu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen siihen, mit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6luku ei n\u00e4yt\u00e4. Louhinnan jalanj\u00e4lki on my\u00f6s vett\u00e4, elektroniikkaj\u00e4tett\u00e4 ja laitteiden valmistukseen sitoutunutta hiilt\u00e4, ja mit\u00e4 puhtaammaksi pohjoismainen s\u00e4hk\u00f6 muuttuu, sit\u00e4 suuremmaksi juuri n\u00e4m\u00e4 er\u00e4t kasvavat suhteessa kokonaisuuteen. Se on energiamix-keskustelun sokea piste, ja Suomi on sen tutkimiseen poikkeuksellisen hyv\u00e4 paikka.<\/p>

Kolme lukua, jotka eiv\u00e4t n\u00e4y s\u00e4hk\u00f6laskussa<\/h2>

Aloitetaan mittakaavasta. Digiconomistin reaaliaikainen malli (Alex de Vries, VU Amsterdam) arvioi Bitcoin-verkon vuosikulutukseksi noin 204,44 TWh, hiilijalanj\u00e4ljeksi 114,03 miljoonaa tonnia CO2 ja s\u00e4hk\u00f6n osuudeksi noin 74,74 prosenttia louhijoiden tuloista (Digiconomist<\/a>). Sama malli laskee kuitenkin kolme muutakin lukua, jotka harvoin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t otsikoihin: vett\u00e4 noin 3 222 gigalitraa vuodessa, elektroniikkaj\u00e4tett\u00e4 noin 23,03 kilotonnia vuodessa sek\u00e4 transaktiota kohden 12 659 litraa vett\u00e4 ja 90,5 grammaa e-j\u00e4tett\u00e4.<\/p>

N\u00e4m\u00e4 ovat de Vriesin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas -mallin arvioita, ja ne ovat yht\u00e4 kiisteltyj\u00e4 kuin itse s\u00e4hk\u00f6luku. Cambridgen alhaalta yl\u00f6s -tutkimus (huhtikuu 2025) p\u00e4\u00e4tyi selv\u00e4sti matalampaan s\u00e4hk\u00f6nkulutukseen, noin 138 TWh, ja arvioi kest\u00e4v\u00e4n energian osuudeksi 52,4 prosenttia (Cambridge Judge Business School<\/a>). Vedest\u00e4 ja e-j\u00e4tteest\u00e4 Cambridge ei julkaise lukua lainkaan. Se on jo itsess\u00e4\u00e4n kertovaa: ainoa taho, joka n\u00e4it\u00e4 seuraa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, on verkon \u00e4\u00e4nekk\u00e4in kriitikko.<\/p>

Ethereumin siirtyminen Proof of Stakeen vuonna 2022 pudotti sen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen noin 0,0026 terawattituntiin, yli 99,98 prosentin lasku (ethereum.org<\/a>). Siksi oheinen taulukko asettaa molemmat rinnakkain: ero ei ole vain s\u00e4hk\u00f6ss\u00e4 vaan jokaisessa fyysisess\u00e4 er\u00e4ss\u00e4.<\/p>

Er\u00e4 vuodessa<\/th>Bitcoin (PoW)<\/th>Ethereum (PoS)<\/th><\/tr><\/thead>
S\u00e4hk\u00f6<\/td>noin 204 TWh (Digiconomist) \/ 138 TWh (Cambridge)<\/td>noin 0,0026 TWh<\/td><\/tr>
Hiili<\/td>noin 114 Mt CO2<\/td>noin 870 t CO2<\/td><\/tr>
Vesi<\/td>noin 3 222 GL<\/td>marginaalinen<\/td><\/tr>
E-j\u00e4te<\/td>noin 23 kt (ASIC-kierto)<\/td>marginaalinen (vakiopalvelimet)<\/td><\/tr>
Rauta<\/td>kertak\u00e4ytt\u00f6inen ASIC, noin 1-2 v talousk\u00e4ytt\u00f6<\/td>yleisk\u00e4ytt\u00f6inen palvelin, 5+ v<\/td><\/tr>
Vesi per transaktio<\/td>noin 12 659 litraa<\/td>l\u00e4hes 0<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Vesi: suurin osa jalanj\u00e4ljest\u00e4 ei synny louhoksella<\/h2>

Vesijalanj\u00e4lki on n\u00e4ist\u00e4 kolmesta yll\u00e4tt\u00e4vin, koska se ei synny siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 odottaisi. De Vriesin tutkimus arvioi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen Bitcoin-transaktion vedenkulutukseksi noin 16 000 litraa ja koko verkon vuosikulutukseksi yli 2 200 gigalitraa vuonna 2023, enemm\u00e4n kuin koko perinteisen rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n arviolta noin 1 800 gigalitraa (Greenpeace<\/a>). Yhdysvaltain louhijat kuluttavat h\u00e4nen mukaansa noin 120 gigalitraa vuodessa, suunnilleen 300 000 kotitalouden verran.<\/p>

Ratkaiseva yksityiskohta on se, mist\u00e4 vesi tulee. \u201dSuora vedenkulutus edustaa 10-20 prosenttia Bitcoin-louhinnan koko vesijalanj\u00e4ljest\u00e4\u201d, de Vries tiivist\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain osalta. Toisin sanoen hallin j\u00e4\u00e4hdytys on pieni osa; loput 80-90 prosenttia vedest\u00e4 haihtuu muualla, s\u00e4hk\u00f6n tuotannossa: vesivoimalan tekoaltaan pinnasta ja l\u00e4mp\u00f6voimalan j\u00e4\u00e4hdytystorneista. Vesijalanj\u00e4lki ei siis ole ensisijaisesti louhoksen ongelma vaan voimalan.<\/p>

T\u00e4st\u00e4 seuraa my\u00f6s se, miksi per-transaktio-luku kannattaa ottaa varauksella. S\u00e4hk\u00f6 ja vesi seuraavat verkon laskentatehoa ja lohkoja, eiv\u00e4t maksujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4; kun transaktiot niputetaan toisen kerroksen ratkaisuihin, transaktiokohtainen luku kasvaa ilman ett\u00e4 verkko kuluttaa pisaraakaan enemp\u00e4\u00e4. Mielekk\u00e4\u00e4mpi mittari on vuosittainen kokonaisuus, ja sekin on mallinnettu arvio, ei mittarilukema.<\/p>

Miksi vesijalanj\u00e4lki seuraa energiamixi\u00e4<\/h2>

Jos 80-90 prosenttia vedest\u00e4 syntyy s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa, vesijalanj\u00e4lki m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy samasta energiamixist\u00e4 kuin hiilijalanj\u00e4lkikin. Tuuli- ja aurinkovoima kuluttavat toiminnassaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nollan verran vett\u00e4. Vesivoimalla on suuri mutta kiistelty haihdutusjalanj\u00e4lki tekoaltaissa. L\u00e4mp\u00f6- ja ydinvoima tarvitsevat j\u00e4\u00e4hdytysvett\u00e4. Siksi hiili- ja kaasuvetoinen louhinta kuluttaa vett\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4suorasti: de Vriesin arviossa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kazakstanin louhijat viev\u00e4t noin 1 000 gigalitraa vuodessa, kun taas tuulis\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 py\u00f6riv\u00e4n laitoksen ep\u00e4suora vesijalanj\u00e4lki painuu l\u00e4helle nollaa.<\/p>

T\u00e4ss\u00e4 on koko sokean pisteen ydin: sama puhdas mix, joka laskee louhinnan hiilijalanj\u00e4lke\u00e4, laskee my\u00f6s sen vesijalanj\u00e4lke\u00e4, mutta kumpikaan ei n\u00e4y transaktiokohtaisessa teravattiluvussa. Pohjoismaissa, miss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6 on tuulta, vett\u00e4 ja ydinvoimaa, veden ongelma on pieni juuri siksi, ett\u00e4 mix on jo puhdas. Se on hyv\u00e4 uutinen, mutta se my\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 painopisteen: kun s\u00e4hk\u00f6 ei en\u00e4\u00e4 ole ongelma, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 rauta.<\/p>

Suomen kortti: suljettu kierto ja hukkal\u00e4mp\u00f6<\/h2>

Suomessa veden ongelma kutistuu viel\u00e4 toista kautta. Kylm\u00e4ss\u00e4 ilmastossa louhintahallit voidaan j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 vapaalla ilmalla tai suljetun kierron upotusj\u00e4\u00e4hdytyksell\u00e4, jossa koneet upotetaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 johtamattomaan nesteeseen. Suljettu kierto ei haihduta vett\u00e4 samaan tapaan kuin l\u00e4mp\u00f6voimalan avoin j\u00e4\u00e4hdytystorni, ja upotusj\u00e4\u00e4hdytys ottaa l\u00e4mm\u00f6n talteen tehokkaasti, eri arvioiden mukaan jopa noin 96 prosenttia (IntechOpen<\/a>). J\u00e4\u00e4hdytyksest\u00e4 tulee n\u00e4in raaka-aine, ei hukkaer\u00e4.<\/p>

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittakaavan antaa MARA Holdingsin hanke, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 louhinnan hukkal\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 noin 80 000 suomalaisen kodit: vesi kiert\u00e4\u00e4 louhureiden l\u00e4pi, tulee ulos 50-78-asteisena ja pumpataan kaupunkien olemassa olevaan kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoon korvaamaan kattiloita (Grist<\/a>). Sein\u00e4joen Energian kaukol\u00e4mp\u00f6johtaja Mikko Mursula kuvaa Gristille, ett\u00e4 louhinnan l\u00e4mp\u00f6 korvasi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 turpeen, \u00f6ljyn ja puun. Pienten, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 talteen ottavien laitosten on arvioitu olevan koko pohjoismaisen louhinnan suunta (Hashrate Index<\/a>).<\/p>

Kaikki eiv\u00e4t osta tarinaa. Greenpeace Nordicin Johanna Fornberg kysyy samassa Gristin jutussa, oikeuttaako hukkal\u00e4mm\u00f6n talteenotto koko toimialan olemassaolon, ja vastaa itse kielt\u00e4v\u00e4sti. Kritiikiss\u00e4 on pointti: hukkal\u00e4mp\u00f6 ratkaisee veden ja osan energiasta, mutta ei kosketa lainkaan sit\u00e4 jalanj\u00e4lke\u00e4, joka syntyy itse raudasta. Juuri se on seuraava luku.<\/p>

E-j\u00e4te: jalanj\u00e4lki, jota puhdas s\u00e4hk\u00f6 ei poista<\/h2>

Siin\u00e4 miss\u00e4 vesi- ja hiilijalanj\u00e4lki kutistuvat puhtaalla mixill\u00e4, elektroniikkaj\u00e4te ei kutistu lainkaan. Se syntyy raudasta, ei s\u00e4hk\u00f6st\u00e4. De Vriesin ja Christian Stollin tutkimus arvioi Bitcoin-verkon tuottavan huipussaan noin 30,7 kilotonnia e-j\u00e4tett\u00e4 vuodessa ja laski louhureiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi taloudelliseksi k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4ksi vain 1,29 vuotta (Resources, Conservation and Recycling<\/a>). Digiconomistin tuore malli antaa matalamman luvun, noin 23 kilotonnia vuodessa, mutta suuruusluokka on sama: kymmeni\u00e4 tuhansia tonneja romua joka vuosi.<\/p>

Ongelman ydin on erikoistuminen. ASIC on piiri, joka osaa vain yhden asian, SHA-256-tiivisteen laskennan. Sit\u00e4 ei voi ohjelmoida pelikoneeksi, teko\u00e4lypalvelimeksi eik\u00e4 edes toisen kryptovaluutan louhintaan. Kun uudempi ja tehokkaampi malli tekee vanhasta kannattamattoman, laitteella ei ole j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 samalla tavalla kuin n\u00e4yt\u00f6nohjaimella, jonka pelaaja tai konesali ostaa seuraavaksi. ASIC siirtyy usein suoraan hyllyst\u00e4 romuksi. T\u00e4m\u00e4 on se osa jalanj\u00e4lke\u00e4, jota tuulis\u00e4hk\u00f6 tai ydinvoima ei korjaa grammaakaan.<\/p>

Kuinka kauan ASIC el\u00e4\u00e4: taloudellinen ik\u00e4 vastaan tekninen ik\u00e4<\/h2>

E-j\u00e4tearvio on kuitenkin yht\u00e4 herkk\u00e4 oletuksille kuin vesiluku. Koko luku riippuu siit\u00e4, kuinka pitk\u00e4ksi louhurin elinik\u00e4 oletetaan, ja siin\u00e4 on iso haarukka. De Vriesin 1,29 vuotta kuvaa taloudellista ik\u00e4\u00e4: sit\u00e4 hetke\u00e4, jolloin kone lakkaa tuottamasta voittoa halvimmallakaan s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4. Tekninen, fyysinen ik\u00e4 on aivan toista luokkaa, tyypillisesti 5-7 vuotta ja parhaimmillaan l\u00e4hes kymmenen, jos kone vain pysyy p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>

Erotus ei ole akateeminen. J\u00e4lkimarkkina siirt\u00e4\u00e4 Suomessa tai Yhdysvalloissa kannattamattomaksi k\u00e4yneit\u00e4 koneita alueille, joissa s\u00e4hk\u00f6 on viel\u00e4 halvempaa, ja pident\u00e4\u00e4 niiden taloudellista ik\u00e4\u00e4 vuosilla. Se laskee e-j\u00e4tteen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mutta samalla vain siirt\u00e4\u00e4 romun syntypaikan sinne, miss\u00e4 kierr\u00e4tysinfra on heikoin. Louhurin elinkaari ei siis ole pelkk\u00e4 tekninen kysymys vaan katekysymys: kun poisto sy\u00f6 katteen<\/a>, kone poistuu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 riippumatta siit\u00e4, montako vuotta siin\u00e4 olisi teknisesti j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>

N\u00e4k\u00f6kulma<\/th>Oletettu k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4<\/th>Seuraus e-j\u00e4tteelle<\/th><\/tr><\/thead>
Taloudellinen (de Vries, Stoll)<\/td>noin 1,29 vuotta<\/td>korkea, huippuarvio noin 30 kt\/v<\/td><\/tr>
Tekninen \/ fyysinen<\/td>5-7 vuotta, jopa 10<\/td>matala, jos kone pysyy k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/td><\/tr>
J\u00e4lkimarkkina<\/td>2-5 vuotta (myynti halvan s\u00e4hk\u00f6n alueille)<\/td>laskee m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, siirt\u00e4\u00e4 ongelman<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Raudan upotettu jalanj\u00e4lki: paino on valmistuksessa<\/h2>

E-j\u00e4te on raudan loppu, mutta raudalla on my\u00f6s alku. Louhurin valmistaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita jo ennen kuin se laskee ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n tiivistett\u00e4: piikiekkojen puhdastilat, harvinaiset metallit, kuljetukset ja kokoonpano. T\u00e4m\u00e4 valmistukseen sitoutunut hiili ja materiaali ei n\u00e4y s\u00e4hk\u00f6laskussa lainkaan, koska se on k\u00e4ytetty muualla ja aiemmin.<\/p>

Louhintalaitteiden elinkaarianalyysi (cradle-to-gate) osoittaa, miksi t\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. Tutkimuksen mukaan ASIC-piirit ovat ylivoimaisesti suurin yksitt\u00e4inen valmistusvaiheen vaikuttaja l\u00e4hes kaikissa ymp\u00e4rist\u00f6kategorioissa, ja laitteen valmistus voi muodostaa jopa 80 prosenttia koko elinkaaren vaikutuksista riippuen siit\u00e4, mist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n aikainen s\u00e4hk\u00f6 tulee (arXiv<\/a>). Aiemmat arviot aliarvioivat t\u00e4m\u00e4n, koska ne mallinsivat louhuria tavallisena tietokoneena, vaikka sen piirit ovat omaa luokkaansa. Tutkijat huomauttavat my\u00f6s, ett\u00e4 elinkaaren loppup\u00e4\u00e4 eli kierr\u00e4tys j\u00e4\u00e4 usein kokonaan kvantifioimatta datan puutteen takia.<\/p>

Paradoksi: mit\u00e4 puhtaampi s\u00e4hk\u00f6, sit\u00e4 enemm\u00e4n rauta painaa<\/h2>

T\u00e4st\u00e4 syntyy koko jutun vastav\u00e4ite tavalliselle energiamix-keskustelulle. Kun louhinta py\u00f6rii hiilell\u00e4 tai kaasulla, k\u00e4yt\u00f6n aikainen s\u00e4hk\u00f6 hallitsee jalanj\u00e4lke\u00e4 niin ylivoimaisesti, ett\u00e4 valmistus ja romu hukkuvat lukuihin. Mutta kun s\u00e4hk\u00f6 puhdistuu, kuten pohjoismaisessa tuuli- ja ydinvoimaverkossa, k\u00e4yt\u00f6n aikainen hiili painuu l\u00e4helle nollaa, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 jalanj\u00e4lki on yh\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin juuri sit\u00e4 rautaa: valmistusta, metalleja ja e-j\u00e4tett\u00e4.<\/p>

Toisin sanoen pohjoismainen vihre\u00e4 louhinta on puhdistanut elektronit, mutta ei metallia. Se on t\u00e4rke\u00e4 saavutus, koska hiili ja vesi ovat suurimmat er\u00e4t, mutta se on vasta puolet ty\u00f6st\u00e4. Elinkaarianalyysin logiikalla p\u00e4tee, ett\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s nollaa k\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6t painetaan, sit\u00e4 suuremman suhteellisen osuuden laitteen valmistus vie. Puhdas s\u00e4hk\u00f6 ei siis tee jalanj\u00e4ljest\u00e4 nollaa; se muuttaa sen muotoa.<\/p>

S\u00e4hk\u00f6l\u00e4hde<\/th>K\u00e4ytt\u00f6vaihe (s\u00e4hk\u00f6)<\/th>Valmistus + e-j\u00e4te<\/th>Vesi<\/th><\/tr><\/thead>
Hiili \/ kaasu (esim. Kazakstan)<\/td>hallitseva<\/td>pieni suhteellinen osuus<\/td>korkea<\/td><\/tr>
Sekaverkko (globaali keskiarvo)<\/td>suuri<\/td>kohtalainen<\/td>kohtalainen<\/td><\/tr>
Pohjoismainen tuuli \/ ydin<\/td>pieni<\/td>hallitseva suhteellinen osuus<\/td>matala<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>

Teko\u00e4lykilpailu ja konesalivero kiihdytt\u00e4v\u00e4t kiertoa<\/h2>

Jos raudan jalanj\u00e4lki syntyy kierrosta, kaikki mik\u00e4 nopeuttaa kiertoa kasvattaa my\u00f6s jalanj\u00e4lke\u00e4, ja kaksi voimaa painaa juuri nyt kaasua. Ensimm\u00e4inen on laitesukupolvien vaihtuminen. K\u00e4rkimallit (Bitmainin S23-sarjan luokka) ylt\u00e4v\u00e4t noin 9,5 jouleen terahashia kohti, kun verkon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tehokkuus on yh\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 28 J\/TH (Hashrate Index<\/a>). Mit\u00e4 suurempi ero, sit\u00e4 nopeammin vanha kalusto muuttuu kannattamattomaksi ja romuksi.<\/p>

Toinen voima on Suomessa poikkeuksellisen konkreettinen. Hein\u00e4kuun 2026 alusta konesalit siirtyiv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6verossa luokasta II luokkaan I, jolloin vero nousi 0,05 sentist\u00e4 2,24 senttiin kilowattitunnilta, noin 45-kertaiseksi; sadan megawatin laitoksella se tarkoittaa vuosilaskun nousua noin 440 000 eurosta l\u00e4helle 19,6 miljoonaa euroa (AI Suomi<\/a>). Kun k\u00e4ytt\u00f6kustannus hypp\u00e4\u00e4 n\u00e4in, marginaaliset koneet poistetaan aiemmin, ja se n\u00e4kyy e-j\u00e4tevirrassa. Sama teko\u00e4lybuumi, joka vie louhinnalta puhtaimmat megawatit, kiihdytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s raudan kiertoa, kun louhijat joko vaihtavat teko\u00e4lyyn tai karsivat kalustoaan<\/a> kiristyv\u00e4n katteen alla.<\/p>

Staking: kevyt s\u00e4hk\u00f6, mutta ei jalanj\u00e4ljet\u00f6n<\/h2>

Proof of Stake k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00f6n nurin. Ethereumin validaattori ei ole louhintahalli vaan tavallinen palvelin, joka kuluttaa kymmeni\u00e4 watteja, kest\u00e4\u00e4 vuosia ja on saman tien yleisk\u00e4ytt\u00f6inen: samaa rautaa ajavat pankit, pelistudiot ja verkkokaupat. Siksi PoS-verkon e-j\u00e4te ja vesijalanj\u00e4lki ovat marginaalisia, eik\u00e4 puhtaan s\u00e4hk\u00f6n paradoksi koske sit\u00e4 samalla tavalla. Energian osalta kysymys on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ratkaistu, kuten k\u00e4vimme l\u00e4pi jutussa stakingin energialaskusta<\/a>.<\/p>

L\u00e4hes nolla ei silti ole nolla. Likvidi staking ja ammattimaiset operaattorit keskitt\u00e4v\u00e4t validoinnin harvoille palvelimille, ja hajautetun validaattorin tekniikka (DVT) p\u00e4invastoin moninkertaistaa laitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n, koska yksi validaattori jaetaan usealle koneelle redundanssin vuoksi. SSV:n kaltaiset verkot<\/a> tekev\u00e4t t\u00e4st\u00e4 nimenomaisen vaihtokaupan: enemm\u00e4n rautaa vastineeksi hajautuksesta. Jalanj\u00e4lki ei siis katoa PoS:ssa, vaan se vaihtaa muotoa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 laitem\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ja keskittymiskysymykseksi. Eri PoS-verkot my\u00f6s eroavat toisistaan: Solana vaatii selv\u00e4sti raskaamman palvelimen kuin Ethereum.<\/p>

MiCA pakottaa s\u00e4hk\u00f6n, piilottaa veden ja e-j\u00e4tteen<\/h2>

Sokea piste ei ole pelkk\u00e4\u00e4 sattumaa, vaan osin s\u00e4\u00e4ntelyn rakentama. EU:n MiCA-asetuksen kest\u00e4vyystietojen tekninen s\u00e4\u00e4ntely (komission delegoitu asetus (EU) 2025\/422) tekee pakolliseksi t\u00e4sm\u00e4lleen yhden tunnusluvun: konsensusmekanismin koko vuotuisen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen kilowattitunteina (EUR-Lex<\/a>). Yli 500 000 kilowattitunnin kuluttajilta vaaditaan lis\u00e4ksi uusiutuvan osuus, energiaintensiteetti transaktiota kohden ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Vesi, e-j\u00e4te, energian l\u00e4hdejakauma ja ep\u00e4suorat Scope 3 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat sen sijaan vapaaehtoisia.<\/p>

Lopputulos on nurinkurinen: se ainoa luku, jonka laki pakottaa julkaisemaan, on juuri se s\u00e4hk\u00f6luku, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sokean pisteen pimentoon. Vesi ja e-j\u00e4te eli ne er\u00e4t, jotka eiv\u00e4t katoa puhtaalla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4t vapaaehtoisuuden varaan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis julkaisematta. Suomessa Finanssivalvonta valvoo kryptopalvelun tarjoajia, kuten p\u00f6rssej\u00e4 ja s\u00e4ilytyst\u00e4, ja MiCAn siirtym\u00e4aika p\u00e4\u00e4ttyi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo kes\u00e4kuussa 2025. Itse louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten sen fyysist\u00e4 jalanj\u00e4lke\u00e4 ei valvo Suomessa yksik\u00e4\u00e4n viranomainen kokonaisuutena.<\/p>

Mit\u00e4 sijoittajan ja louhijan kannattaa seurata<\/h2>

Jos s\u00e4hk\u00f6luku ei kerro koko jalanj\u00e4lke\u00e4, mit\u00e4 sitten kannattaa katsoa? Viisi kysymyst\u00e4 erottaa aidosti kevyen laitoksen sellaisesta, joka vain sattuu sijaitsemaan puhtaassa verkossa.<\/p>