Bitcoinin hashrate ennätyksessä, mutta kasvun moottori vaihtui
Bitcoinin hashrate ylitti zettahashin rajan, mutta vuonna 2026 vaikeustaso putosi ja louhijat siirtävät tehoa tekoälyyn. Katsaus louhinnan käänteeseen ja sen merkitykseen.
Bitcoinin laskentateho eli hashrate on parin viime vuoden aikana kivunnut ennätyslukemiin. Verkon yhteenlaskettu teho ylitti ensimmäisen kerran zettahashin rajan, eli 1 000 exahashia sekunnissa, vuoden 2025 aikana, ja se kävi korkeimmillaan noin 1,1 zettahashin tasolla lokakuussa 2025, kun bitcoinin hinta oli huipussaan.
Vuonna 2026 tarina sai uuden käänteen. Kesäkuun puolivälissä verkon vaikeustaso putosi yli kymmenen prosenttia, mikä oli koko vuoden toiseksi suurin alaspäin tehty säätö. Samaan aikaan yhä useampi pörssilouhija ohjaa laskentatehoaan pois bitcoinin louhinnasta ja kohti tekoälyä sekä suurteholaskentaa. Hashraten kasvu ei ole pysähtynyt, mutta sen moottori on vaihtumassa, ja sillä on seurauksia niin verkon turvallisuudelle kuin louhintayhtiöihin sijoittaville. Käymme tässä jutussa läpi, mistä luvuissa on kyse ja miksi ne kiinnostavat myös suomalaissijoittajaa.
Hashrate nousi zettahashin tasolle, sitten kasvu hyytyi
Pitkän nousukauden jälkeen bitcoinin laskentateho saavutti merkittävän rajapyykin, kun verkon hashrate ylitti yhden zettahashin sekunnissa. CoinDesk raportoi, että teho rikkoi zettahashin rajan jo keväällä 2025, samalla kun louhijoiden tuotot painuivat ennätyksellisen alas. Mittakaava on huimaava: yksi exahash tarkoittaa triljoonaa laskutoimitusta sekunnissa, joten zettahashin verkko suorittaa niitä tuhatkertaisesti. Vuoden 2025 lopulla seitsemän päivän liukuva keskiarvo liikkui ajoittain selvästi yli zettahashin.
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes kertoi kuitenkin toisenlaista tarinaa. Hashrate laski vuoden alusta noin neljä prosenttia, mikä oli ensimmäinen vuosineljänneksen pudotus sitten vuoden 2020. Kesäkuun puolivälissä verkon seitsemän päivän keskiteho oli noin 894 exahashia sekunnissa, kun osa louhijoista sammutti kannattamattomia laitteita. Kasvu ei siis ole kadonnut, mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan suunta ei ollut yksiselitteisesti ylöspäin.
Mitä hashrate tarkoittaa ja miksi sen kasvulla on väliä
Hashrate kuvaa sitä, kuinka monta SHA-256-laskutoimitusta verkon louhijat tekevät sekunnissa etsiessään kelvollista lohkoa. Mitä korkeampi hashrate, sitä enemmän laskentatehoa hyökkääjä tarvitsisi saadakseen verkossa enemmistön, joten kasvava teho tarkoittaa lähtökohtaisesti turvallisempaa verkkoa. Jos yksittäinen taho hallitsisi yli puolta tehosta, se voisi periaatteessa sensuroida tapahtumia tai yrittää kaksinkertaiskäyttöä, joten korkea ja hajautettu hashrate on verkon perusturva. Tämän vuoksi hashraten kehitystä seurataan tarkasti niin sijoittajien kuin kehittäjien piirissä.
Verkko säätää louhinnan vaikeustasoa noin kahden viikon välein, eli joka 2016. lohkon kohdalla, pitääkseen lohkojen syntyvälin lähellä kymmentä minuuttia. Kun tehoa kytketään verkkoon, vaikeustaso nousee; kun laitteita sammutetaan, se laskee. Vaikeustason muutokset ovat siten suora ikkuna siihen, miten paljon laskentatehoa on todellisuudessa päällä. Yksittäinen louhija liittyy yleensä louhintapooliin jakaakseen palkkiot tasaisemmin, mikä tekee verkon tehosta käytännössä globaalisti hajautettua. Historiallisesti hashraten kasvua ovat ajaneet sekä bitcoinin hinta että ASIC-laitteiden energiatehokkuuden paraneminen. Verkon kokonaistehoa voi seurata reaaliajassa esimerkiksi Blockchain.comin hashrate-käyrältä.
Kesäkuun 2026 vaikeustason pudotus oli vuoden toiseksi suurin
Kesäkuun 14. päivänä bitcoinin louhinnan vaikeustaso putosi 10,09 prosenttia, tasolta 138,96 biljoonaa tasolle 124,93 biljoonaa. Kyseessä oli verkon historian yhdestoista suurin pudotus ja vuoden 2026 toiseksi suurin, ja samalla matalin taso sitten heinäkuun 2025. Aiemmin keväällä vaikeustaso oli laskenut helmikuun 7. päivänä 11,16 prosenttia talvimyrskyn sulkiessa laitoksia Yhdysvalloissa ja maaliskuussa vielä 7,76 prosenttia.
Pudotuksen taustalla oli ennen kaikkea hinta. Bitcoin halpeni kesäkuussa noin 15 prosenttia ja kävi noin 56 000 eurossa (noin 63 780 dollaria), mikä puristi louhijoiden marginaaleja ja pakotti osan sammuttamaan vanhempaa kalustoa. (Tässä jutussa dollarimääräiset luvut on muunnettu euroiksi kesäkuun 2026 lopun kurssilla, jolloin euro maksoi noin 1,14 dollaria.) Galaxy Researchin mukaan kyse oli hinnan aiheuttamasta marginaalipuristuksesta. Säädön kääntöpuoli on, että verkkoon jääneet louhijat ansaitsevat nyt noin 11 prosenttia enemmän bitcoinia samalla laskentateholla, mikä antaa selviytyjille hieman hengähdystaukoa.
Hashprice ja louhijoiden murenevat marginaalit
Louhinnan kannattavuutta mitataan usein hashprice-luvulla, joka kertoo, paljonko louhija ansaitsee päivässä tiettyä laskentatehoa kohti. Kesäkuun vaikeustason säädön aikaan spot-hashprice oli noin 28 euroa petahashia kohti vuorokaudessa (32,31 dollaria), kun se oli aiemmin kuussa käynyt korkean 20 dollarin tuntumassa. HashrateIndexin hashprice-indeksi on pysytellyt koko alkuvuoden lähellä monivuotisia pohjia, kaukana vuoden 2024 puolituksen takaisista tasoista, jolloin lohkopalkkio puolittui 3,125 bitcoiniin.
Tuotantokustannukset kertovat saman tarinan. The Blockin mukaan yhden bitcoinin tuottaminen maksoi kesäkuun puolivälissä arviolta noin 74 000 euroa (84 300 dollaria), eli markkinahinta oli noin neljänneksen tuotantokustannusten alapuolella. CoinSharesin vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen louhintaraportti arvioi pörssilistattujen louhijoiden painotetun käteiskustannuksen nousseen noin 70 000 euroon (79 995 dollaria) yhtä bitcoinia kohti. Käytännössä vain ne, joilla on pääsy alle viiden sentin kilowattituntihintaan ja uusinta kalustoa (alle 15 joulea terahashia kohti), pysyvät selvästi voiton puolella. Vanhempi kalusto, joka kuluttaa yli 25 joulea terahashia kohti, on monin paikoin jo tappiollista.
Paine näkyy taseissa. Pörssilouhijat myivät vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä yli 32 000 bitcoinia, enemmän kuin koko vuonna 2025 yhteensä. Summa ylitti jopa vuoden 2022 karhumarkkinan myyntipiikit, mikä kertoo siitä, kuinka kovalla louhijoiden kassavirta on ollut. Kun louhijat myyvät palkkionsa heti, se lisää myyntipainetta markkinoilla juuri silloin, kun hinta on jo valmiiksi heikko.
Pörssilouhijat siirtävät tehoa tekoälyyn ja HPC:hen
Kun bitcoinin louhinnan marginaalit ovat ohuet, moni suuri toimija etsii vakaampaa kassavirtaa muualta. Yhä useampi pörssilouhija on alkanut suunnata osan infrastruktuuristaan tekoälyn ja suurteholaskennan (HPC) tarpeisiin, joissa GPU-pohjaisesta laskennasta maksetaan ennustettavammin ja pidemmillä sopimuksilla. Mukana ovat muun muassa Core Scientific, MARA, Hut 8, Riot, TeraWulf ja IREN.
Esimerkit ovat konkreettisia. Riotin ja AMD:n datakeskussopimus alkoi tuottaa liikevaihtoa tammikuusta 2026 alkaen, ja MARA rakentaa Starwoodin kanssa kampuksia, joilla työkuormaa voi siirtää bitcoinin louhinnan ja tekoälylaskennan välillä hinnan mukaan. CleanSpark on toistaiseksi pysynyt louhinnassa ja ilmoittanut 585 megawatin lisäkapasiteetista ERCOTin alueella Texasissa. CoinShares arvioi silti, että hashrate voi nousta noin 1,8 zettahashiin vuoden 2026 loppuun mennessä, jos bitcoin toipuu kohti 88 000 euroa (100 000 dollaria). Riski on, että jos tehoa siirtyy nopeasti pois louhinnasta, syntyy niin sanottu hashrate-vajaus, joka voisi heikentää verkon turvallisuutta juuri silloin, kun hinta on matala.
Suurimmat pörssilouhijat laskentatehon mukaan
Seuraava taulukko kokoaa suurimpien pörssilouhijoiden arvioidun oman louhintatehon kesäkuussa 2026. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat viikoittain, ja eri seurantapalvelut antavat hieman eri lukemia; lähteenä on bitcoinminingstock.ion louhijaseuranta.
| Yhtiö | Oma louhintateho (EH/s) | Suuntaus tekoälyyn tai HPC:hen |
|---|---|---|
| Bitdeer | noin 70 | Tutkii vaihtoehtoja |
| MARA Holdings | noin 62 (ajoittain yli 70) | Kyllä, kumppanina Starwood |
| CleanSpark | noin 47 | Ei, keskittyy louhintaan |
| IREN | noin 43 | Kyllä |
| Riot Platforms | noin 36 | Kyllä, kumppanina AMD |
Kärkipaikasta käydään tiukkaa kisaa: osa mittauksista on nostanut MARAn verkon suurimmaksi yli 70 exahashin teholla, kun taas toiset asettavat Bitdeerin kärkeen. Olennaista on, että viiden suurimman toimijan osuus verkon kokonaistehosta on kasvanut, mikä lisää keskittymistä harvoihin käsiin.
Turvallisuus ja keskittyminen: kasvun kääntöpuoli
Korkea hashrate suojaa verkkoa, mutta sen jakautumisella on yhtä lailla merkitystä. Kiinan louhintakiellon jälkeen vuonna 2021 teho siirtyi voimakkaasti Yhdysvaltoihin, ja nyt suuri osa pörssilistatuista louhijoista toimii Pohjois-Amerikassa. Kun samaan aikaan viiden suurimman toimijan osuus kasvaa ja osa niistä siirtää kalustoa tekoälyyn, herää kysymys siitä, kuinka hajautettua louhinta lopulta on.
Pörssilouhijat eivät kuitenkaan ole koko kuva. Merkittävä osa hashratesta tulee yhä yksityisistä ja anonyymeistä toimijoista sekä louhintapooleista, jotka kokoavat yhteen lukemattomia pieniä louhijoita. Juuri tämä hajanaisuus on pitänyt verkon vaikeasti kaapattavana, vaikka pörssiyhtiöiden otsikot hallitsevat uutisointia. Sijoittajan kannalta on tärkeää erottaa toisistaan verkon turvallisuus ja yksittäisen louhintayhtiön kannattavuus, sillä ne eivät liiku samaan tahtiin.
Energiankulutus ja kestävyys: mihin laskentateho perustuu
Laskentatehon kasvu tarkoittaa myös kasvavaa sähkönkulutusta. Cambridgen yliopiston CBECI-indeksi arvioi bitcoin-verkon vuotuisen sähkönkulutuksen olevan suuruusluokkaa 140 terawattituntia, mikä vastaa karkeasti Puolan tai Argentiinan kulutusta ja noin puolta prosenttia maailman sähköntuotannosta. Energialähteiden jakauma on kuitenkin muuttunut: kun vielä vuonna 2021 yli kolmasosa tehosta tuli hiilestä, nyt yli puolet tulee kestävistä lähteistä.
Pohjoismaat ovat tässä kiinnostava tapaus. Halpa vesivoima, viileä ilmasto ja mahdollisuus hyödyntää louhinnan hukkalämpö kaukolämpöverkoissa tekevät alueesta houkuttelevan louhijoille. Suomessa suuret datakeskukset on lisäksi siirretty alempaan sähköveroluokkaan, mikä on houkutellut laskenta-alan investointeja, vaikka veroetu on suunnattu ennen muuta perinteisiin datakeskuksiin. Talvimyrskyjen aiheuttamat vaikeustason pudotukset muistuttavat samalla siitä, kuinka tiiviisti louhinta on kytketty sähköverkkoon ja sen hintaan.
Mitä sääntely ja Finanssivalvonta merkitsevät suomalaissijoittajalle
Bitcoinin louhinta ei sinänsä ole Suomessa luvanvaraista rahoituspalvelua, joten Finanssivalvonta ei valvo louhintaa itsessään. Suomalaissijoittaja kohtaa hashraten kuitenkin kahta kautta: ostamalla bitcoinia kryptovarapalvelun kautta tai sijoittamalla louhintayhtiöiden osakkeisiin, kuten MARAan tai Riotiin.
Kryptovarapalveluja säätelee EU:n MiCA-asetus, joka tuli täysimääräisesti voimaan joulukuun 2024 lopussa. Finanssivalvonta toimii Suomessa MiCAn toimivaltaisena viranomaisena, ja Suomen siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, mikä oli yksi EU:n ja ETA-alueen lyhyimmistä. Eurooppalainen sääntelykehys täydentyi alkuvuodesta 2026, ja viimeiset ESMAn ohjeet tulevat sovellettaviksi 28. heinäkuuta 2026. Finanssivalvonta on myös huomauttanut puutteista kryptovarapalvelujen markkinoinnissa ja kehottanut kuluttajia varovaisuuteen. On hyvä muistaa, että kryptojohdannaiset, kuten futuurit ja ikuiset sopimukset, kuuluvat MiFID II:n piiriin eivätkä MiCAan, jota sovelletaan spot-kryptovaroihin.
Mitä seurata loppuvuonna 2026
Loppuvuoden kannalta ratkaisevaa on, toipuuko bitcoinin hinta. CoinSharesin arvio hashraten noususta kohti 1,8 zettahashia nojaa siihen, että hinta kipuaa lähelle 88 000 euroa. Jos näin ei käy, kannattaa seurata seuraavia vaikeustason säätöjä, hashpricea ja louhijoiden bitcoin-myyntejä merkkeinä lisäkapitulaatiosta.
Toinen seurattava on tekoälysiirtymän vauhti. Mitä nopeammin tehoa siirtyy GPU-laskentaan, sitä selvemmin markkina jakautuu puhtaisiin louhijoihin ja tekoälyhybrideihin. Pidemmällä aikavälillä hashraten kasvutarina on yhä voimissaan, mutta vuosi 2026 osoittaa, ettei kasvu ole enää suoraviivaista. Seuraava puolitus vuonna 2028 tuo oman paineensa, ja siihen valmistaudutaan jo nyt energiatehokkuutta ja sähkön hintaa optimoimalla. Sijoittajalle tärkein opetus on, että hashraten ennätykset ja louhijoiden kannattavuus voivat liikkua täysin eri suuntiin.
Kirjoittanut Aleksi Virtanen, HOGE Wire.