NFT-volyymi 2026: minne kaupankäynti katosi ja mihin se muuttui

Otsikko toistuu vuodesta toiseen: NFT-markkina on kuollut. Numerot näyttävät tukevan väitettä. Vuoden 2022 huipulla NFT:illä käytiin kauppaa noin 49 miljardilla eurolla (57,2 miljardia dollaria) ja lähes 122 miljoonalla erillisellä kaupalla, kun taas koko vuoden 2025 volyymi jäi The Blockin 2026-katsauksen mukaan noin 4,7 miljardiin euroon (5,5 miljardia dollaria). Pudotus on yli 90 prosenttia, ja se on aito. Silti se on myös harhaanjohtava, eikä pienellä tavalla.

Kaupankäynti ei kadonnut, se muutti muotoaan. Volyymi hajosi viideksi keskenään erilaiseksi ilmiöksi, joita kaikkia mitataan yhä samalla sanalla ja lasketaan samaan otsikkolukuun. Osa siitä ei koskaan ollut aitoa. Osa ostettiin tulevilla tokeneilla. Osa ei ole enää lainkaan NFT-kauppaa. Ja markkinan uusi kärki koostuu tuotteista, joita harva olisi vuonna 2021 suostunut kutsumaan NFT:ksi. Yhteenlaskettuna nämä viisi kerrosta näyttävät yhdeltä markkinalta, mutta ne käyttäytyvät kuin viisi eri markkinaa, joilla on eri ostajat, eri motiivit ja eri riskit.

Tämä analyysi seuraa rahaa: minne volyymi meni, ja miksi yksi luku ei enää kerro totuutta koko markkinasta. Jos haluat ensin kerrata, miten yksittäistä volyymilukua luetaan oikein, kannattaa aloittaa sisarjutustamme NFT-volyymit 2026: näin luet markkinapaikkojen luvut oikein. Tässä jutussa katse on toisaalla. Emme kysy, miten luku luetaan, vaan mihin itse kaupankäynti siirtyi ja mitä siitä lopulta tuli.

Miksi 90 prosentin romahdus on harhaanjohtava otsikko

Aloitetaan siitä, mikä väitteessä pitää paikkansa. DappRadarin keräämä vuosidata piirtää selvän laskukäyrän, jonka The Block on koonnut: markkina saavutti huippunsa vuonna 2022 ja on supistunut joka vuosi sen jälkeen. Vuosi 2024 oli DappRadarin mukaan heikoin sitten vuoden 2020, kun volyymi laski 19 prosenttia ja myyntien määrä 18 prosenttia edellisvuodesta. Kaksi peräkkäistä romahdusvuotta 2022 ja 2023 veivät markkinasta valtaosan sen huippuarvosta, ja siitä narratiivi NFT:iden kuolemasta on saanut voimansa.

Mutta taulukko kätkee ansan. Dollarimääräinen volyymi ja kauppojen lukumäärä kertovat kaksi eri tarinaa, jotka vuonna 2025 lähtivät kulkemaan vastakkaisiin suuntiin. Vuoden 2025 alkupuoliskolla kauppojen määrä itse asiassa kasvoi rajusti, ensimmäisen neljänneksen 7 miljoonasta toisen neljänneksen 12,5 miljoonaan, eli 78 prosenttia. Samaan aikaan euromääräinen arvo romahti: toisen neljänneksen noin 0,7 miljardiin euroon (823 miljoonaa dollaria), kun vuotta aiemmin vastaava luku oli noin 3,4 miljardia euroa (4 miljardia dollaria), Decryptin siteeraaman datan mukaan.

Enemmän kauppoja, vähemmän rahaa. NFT:t eivät kadonneet, ne halpenivat, ja halpeneminen tekee otsikkoluvusta petollisen. Kun mediaan päätyy vain dollarimääräinen luku, se kertoo, että markkina on kuollut. Kun katsotaan kauppojen määrää, markkina on itse asiassa vilkkaampi kuin koskaan. Kumpikin luku on tosi. Ne vain vastaavat eri kysymykseen, ja niiden sekoittaminen on koko NFT-volyymikeskustelun yleisin virhe.

Volyymi ei ole yksi luku vaan viisi eri asiaa

Kun sanomme NFT-volyymi, oletamme kuvaavamme yhtä asiaa: ihmisiä ostamassa ja myymässä digitaalista omaisuutta aidon kysynnän ajamana. Vuonna 2026 sama luku niputtaa yhteen ainakin viisi ilmiötä, joilla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. Ne kaikki kirjautuvat lohkoketjuun kauppatapahtumina, ja siksi ne kaikki valuvat samaan tilastoon, mutta niiden takana oleva talous on täysin erilainen.

• Aito jälkimarkkinakauppa. Kysyntä on todellista, mutta kerros on kutistunut markkinan pienimmäksi ja hiljaisimmaksi.
• Valekauppa (wash trading). Volyymia, jota ei koskaan ollut; sama toimija käy kauppaa itsensä kanssa luodakseen kulissin.
• Kannustinvolyymi. Aitoja kauppoja, mutta tehty tulevien token-palkkioiden toivossa, ei omistamisen halusta.
• Uudelleennimetty token- ja johdannaiskauppa. Suurimman markkinapaikan suurin volyymiluku ei ole enää NFT-kauppaa lainkaan.
• Tokenisoidut keräilyesineet ja gacha. Aitoa rahaa, mutta pääosin ensimarkkinan pakettiostoja, ei kahden keräilijän välistä kauppaa.

Näitä ei voi laskea mielekkäästi yhteen sen paremmin kuin konserttilippuja, arpajaisia ja vedonlyöntiä. Silti juuri niin markkinan otsikkoluku tekee. Käydään kerrokset läpi yksitellen ja katsotaan, miltä markkina näyttää, kun luku puretaan osiin.

Ensimmäinen kerros: aito jälkimarkkina kutistui

Klassinen NFT-kauppa, jossa yksi ihminen myy profiilikuvan tai taidekokoelman osan toiselle aidon kiinnostuksen vuoksi, on yhä olemassa, mutta se on markkinan hiljaisin kerros. Sininen siru (blue-chip) -kokoelmien pohjahinnat ovat monin paikoin murto-osa huippuvuosien tasosta, ja moni yhteisö kerää nyt palkkioita eloonjäämisestä, ei kasvusta. Kun aidon kysynnän kerros ohenee, se ei enää yksin riitä pitämään otsikkolukua pystyssä, ja tilan täyttävät muut, keinotekoisemmat volyymin muodot.

Halpeneminen näkyy jyrkimmillään taidesegmentissä. Decryptin siteeraaman DappRadar-datan mukaan taide-NFT:iden dollarivolyymi laski vuoden 2025 toisella neljänneksellä 51 prosenttia, mutta myyntien määrä nousi 400 prosenttia. Ihmiset ostavat siis enemmän teoksia mutta paljon halvemmalla; keskihinta on romahtanut. Se on terve merkki saavutettavuudesta, mutta myrkkyä dollarimääräiselle otsikkoluvulle. Aito jälkimarkkina ei siis ole kuollut, mutta se on siirtynyt kalliista harvinaisuuksista halpaan massakauppaan, ja se muutos yksin selittää suuren osan dollarivolyymin laskusta.

Sama tarina näkyy niin sanotuissa blue-chip-kokoelmissa, joiden identiteetti on rakoillut ja joiden ympäriltä spekulatiivinen kysyntä on kadonnut. Olemme käsitelleet ilmiötä erikseen jutussa DeGods ilman Frankia: mitä blue-chip NFT on enää arvoinen?, ja opetus toistuu tässäkin: kun aidon jälkimarkkinan kysyntä ohenee, otsikkovolyymia pitää yllä jokin muu kuin kokoelmien todellinen arvostus. Sijoittajan kannalta tämä on tärkein kerros seurata, koska se on ainoa, joka kertoo suoraan siitä, haluaako joku oikeasti omistaa kohteen.

Toinen kerros: valevolyymi, jota ei koskaan ollut

Osa volyymista ei ole koskaan ollut aitoa. Valekaupassa (wash trading) sama omistaja myy NFT:n itselleen edestakaisin ja synnyttää vaikutelman kysynnästä, jota ei ole olemassa. Ilmiö on NFT-markkinassa poikkeuksellisen helppo toteuttaa, koska uuden lompakon voi luoda ilmaiseksi ja nollakuluinen markkinapaikka ei rankaise edestakaisesta kaupasta. Tuloksena on kokoelma, joka näyttää halutulta ja likvidiltä, vaikka sen takana on vain yksi toimija kahdella lompakolla.

Toukokuussa 2026 julkaistu Boston Universityn Questrom School of Businessin, Pennsylvanian yliopiston ja UCLA:n yhteistutkimus antoi ilmiölle mittaluokan. Tutkimuksen mukaan noin 38 prosenttia NFT-kaupoista ja jopa 60 prosenttia koko kaupankäynnin arvosta kantoi valekaupan tunnusmerkkejä. OpenSean transaktioista 31 prosenttia näytti merkkejä ilmiöstä, ja LooksRare-markkinapaikalla peräti 95 prosenttia volyymista. Tutkijat, joita johti professori Gerry Tsoukalas, käyttivät koneoppimista ja 16:ta käyttäytymissignaalia (itsekaupat, edestakaiset siirrot, kehäkaupat ja yhteinen rahoituslähde) päätyen alle 1,3 prosentin arvioituun virhemarginaaliin.

Tsoukalas tiivisti ongelman ytimen: »One of the core problems is that blockchain markets make it extremely easy to create the illusion of demand. What looks like genuine market activity may in many cases be the same actors trading with themselves.» Toisin sanoen suuri osa siitä, mitä pidämme markkinana, voi olla samojen toimijoiden kauppaa itsensä kanssa. Jos jopa 60 prosenttia arvosta on epäaitoa, koko markkinan otsikkoluku pitäisi lukea vähintään puolitettuna, ennen kuin sitä vertaa mihinkään.

Ilmiö ei ole uusi. Jo vuonna 2022 Chainalysisin analyysi tunnisti 262 osoitetta, jotka olivat myyneet samaa NFT:tä itselleen yli 25 kertaa; yksi osoite oli tehnyt näin yli 800 kertaa. Useimmat valekauppiaat eivät edes tienanneet: 110 osoitetta jäi voitolle yhteensä noin 8,8 miljoonaa dollaria, mutta 152 jäi tappiolle. Valekaupan tarkoitus on harvoin suora voitto; se on kulissi, joka houkuttelee aidon ostajan maksamaan liikaa. Lukijalle opetus on karu: raportoitu volyymi on lähtökohtaisesti liian suuri, ja mitä nollakuluisemmasta alustasta on kyse, sitä enemmän varovaisuutta luku vaatii.

Kolmas kerros: kannustinvolyymi tulevilla tokeneilla

Kolmas kerros on aitoa kaupankäyntiä, mutta väärästä syystä. Kun markkinapaikka lupaa tulevan token-jaon (airdrop) niille, jotka käyvät eniten kauppaa, se muuttaa volyymin valuutaksi. Käyttäjät alkavat käydä kauppaa kerätäkseen pisteitä, eivät omistaakseen mitään. Kaupat ovat teknisesti aitoja, rahaa liikkuu ja kirjautuu ketjuun, mutta niiden motiivi ei ole kysyntä vaan tuleva palkkio.

Blur rakensi koko nousunsa tälle logiikalle: nollakulut ja pisteohjelma, joka palkitsi aktiivisimmat kauppiaat token-jaolla. Malli tuotti valtavia volyymilukuja, ja hetken Blur ohitti OpenSean juuri näillä luvuilla, mutta suuri osa niistä oli pisteiden farmausta, ei aitoa kysyntää. Sama ilmiö näkyi vuonna 2025, kun odotukset OpenSean SEA-tokenista saivat käyttäjät käymään kauppaa halvoilla kokoelmilla pisteiden toivossa; Decrypt yhdisti juuri tähän osan vuoden 2025 kauppamäärien noususta. Kappalemäärien piikki ei siis kertonut innostuksesta kokoelmia kohtaan vaan odotuksesta ilmaista tokenia kohtaan.

Kannustinvolyymin ongelma on, että se katoaa heti kun palkkio on jaettu tai peruttu. Se ei kerro kokoelman arvosta mitään; se kertoo token-odotuksesta. Kun markkinapaikan token viivästyy tai romahtaa, tämä kerros katoaa yhdessä yössä, ja otsikkoluku näyttää yhtäkkiä paljon huonommalta ilman että aito kysyntä muuttui lainkaan. Tämä tekee kannustinvetoisista volyymipiikeistä erityisen petollisia: ne näyttävät kasvulta juuri silloin, kun ne ovat itse asiassa lainaa tulevaisuudesta, joka pitää maksaa takaisin token-laimennuksena.

Neljäs kerros: kun NFT-volyymi ei ole enää NFT:itä

Neljäs kerros on suurin ja hämäävin. Markkinajohtaja OpenSea rakensi tuotteensa uusiksi (OS2), laski kaupankäyntikulut murto-osaan ja laajensi token-kauppaan sekä suunniteltuihin perp-johdannaisiin (ikuisfutuureihin). Loppuvuodesta 2025 sen kuukausivolyymi nousi noin 2,2 miljardiin euroon (2,6 miljardia dollaria), mutta The Blockin mukaan yli 90 prosenttia siitä tuli token-kaupasta, ei NFT-myynnistä.

Tämä on koko keskustelun tärkein havainto: suurimman NFT-markkinapaikan suurin volyymiluku ei enää kuvaa NFT-kauppaa lainkaan. Se on kryptovaluuttojen vaihtoa, joka sattuu tapahtumaan alustalla, joka tunnetaan NFT-brändistä. Kun tällainen luku päätyy NFT-volyymitilastoon, se paisuttaa markkinan näennäisen koon moninkertaiseksi todelliseen JPEG-kauppaan nähden. Toisin sanoen sama pivot, joka pelasti OpenSean liiketoiminnan, teki sen otsikkoluvusta harhaanjohtavan mittarin NFT-markkinan terveydelle.

Alan oma epävarmuus näkyy myös SEA-tokenin kohtalossa. OpenSea lykkäsi tokenin julkaisua toistaiseksi maaliskuussa 2026, ja perustaja Devin Finzer perusteli päätöstä suoraan: »market conditions are challenging across crypto right now, and SEA only launches once.» Token ei ollut julkaistu tätä juttua kirjoitettaessa. Sijoittajan kannalta neljäs kerros vaatii yhden kysymyksen yli kaikkien muiden: mittaako tämä luku NFT:itä vai jotain aivan muuta, joka on vain saanut NFT-etiketin?

Viides kerros: pelikortit valtasivat volyymin kärjen

Viides kerros on vuoden 2026 suurin yllätys. Kun katsoo, missä NFT-volyymi todella liikkuu nyt, kärjessä eivät ole OpenSea, Blur eivätkä Magic Eden vaan tokenisoituja fyysisiä keräilykortteja myyvät alustat: Collector Crypt, Courtyard ja Phygitals. Nämä alustat sitovat lohkoketjuun oikean, arvostellun Pokemon- tai urheilukortin, jonka omistuksen voi lunastaa myös fyysisenä, ja kauppa tapahtuu tokenilla.

CoinGeckon vuoden 2026 toisen neljänneksen katsauksen mukaan Collector Cryptin kuukausivolyymi kasvoi 317 prosenttia, tammikuun noin 83 miljoonasta eurosta (97 miljoonaa dollaria) kesäkuun noin 347 miljoonaan euroon (406 miljoonaa dollaria), ja se piti hallussaan 62,8 prosentin osuutta kesäkuussa. Samaan aikaan OpenSean varsinainen NFT-myynti oli kesäkuussa vain noin 28 miljoonaa euroa (32,7 miljoonaa dollaria). Kärki on siis kääntynyt niin, että profiilikuvista tunnettu markkinajohtaja on volyymilla mitattuna murto-osa korttialustoista.

Tässä on kuitenkin koukku, joka tekee vertailusta epäreilun. Keskimäärin yli 98 prosenttia näiden alustojen volyymista syntyy gachasta eli satunnaisten korttipakettien ostamisesta, ei jälkimarkkinakaupasta. Kyse on siis lähempänä ensimarkkinan myyntiä (tai onnenpeliä) kuin kahden keräilijän välistä kauppaa. Solana Compassin mukaan Collector Crypt on tokenisoinut yli 130 000 arvosteltua korttia ja ylittänyt 1,4 miljardin euron (1,6 miljardia dollaria) elinkaarivolyymin joulukuun 2024 jälkeen, ja Solanan koko tokenisoitujen korttien markkina liikutti viimeisimmässä kuukaudessa noin 60 miljoonaa euroa (69,5 miljoonaa dollaria).

Magic Edenin toimitusjohtaja Jack Lu tiivisti siirtymän omalla tavallaan, kun yhtiö suuntasi NFT-markkinoilta viihteeseen ja uhkapeliin: »It is clear we’re entering a new era where finance and entertainment merge.» Volyymi seuraa viihdettä, ei välttämättä omistamista. Gacha-pakettien avaaminen tuntuu pelaajasta samalta kuin arpalipun raaputtaminen, ja juuri se koukku, ei keräilyarvo, tuottaa suurimman osan luvuista. Se on aitoa rahaa ja aitoa kysyntää, mutta se on eri kysyntää kuin se, jota NFT-volyymilla on perinteisesti mitattu.

Ketjujen kartta piirrettiin uusiksi

Volyymin muodonmuutos näkyy myös siinä, millä lohkoketjuilla kauppaa käydään. The Blockin 2026-katsauksen mukaan vuoden 2025 dollarivolyymista noin 45 prosenttia oli Ethereumilla ja noin 16 prosenttia Bitcoinilla (alas edellisvuoden noin 32 prosentista, kun Ordinals-into laantui). Solanan osuus dollareissa oli yksinumeroinen, mutta kappalemäärissä ketju on aivan kärjessä, koska halvat kortti- ja gacha-kaupat kertyvät valtavina lukuina. Tässä toistuu jälleen sama dollari-vastaan-kappalemäärä-jännite: Solana näyttää pieneltä euroissa mutta valtavalta transaktioissa.

EVM-puolella markkina konsolidoitui rajusti. OpenSean osuus Ethereum-markkinapaikkojen volyymista nousi vuoden 2025 aikana noin 36 prosentista yli 67 prosenttiin ja ylitti 1,2 miljardia euroa (1,4 miljardia dollaria), kun taas Blurin osuus putosi noin 58 prosentista alle 24 prosenttiin ja sen volyymi laski yli 73 prosenttia. Kartta kertoo siis saman tarinan kuin kerrokset: aktiivisuus ei ole kadonnut, se on siirtynyt ketjulta toiselle ja tuotetyypistä toiseen. Kun Bitcoinin Ordinals-buumi hiipui, Ethereum vahvistui EVM-puolella, ja Solana keräsi kappalemäärät korteilla ja gachalla. Yksi otsikkoluku peittää tämän koko liikkeen alleen.