Louhintakate Q3 2026: voitto ei enää synny louhinnasta

Bitcoinin louhijoiden kolmannen vuosineljänneksen luvut ovat nyt pöydällä, ja otsikot näyttävät käänteeltä. MARA Holdings kirjasi 632,1 miljoonan dollarin nettovoiton, ja Riot Platforms kampesi itsensä takaisin plussalle ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Kun lukee pelkän voittorivin, vaikuttaa siltä että louhinnan ahdinko olisi ohi. Se on harha. Louhintakate, eli se mitä yhdestä louhitusta kolikosta jää käteen hinnan, sähkön ja laitetehokkuuden jälkeen, oheni kvartaalin aikana entisestään.

Julkaisimme ennen tulosviikkoa analyysin louhinnan kaksoispuristuksesta, jossa varoitimme että käyvän arvon kirjanpito voi saada tappiollisen louhinnan näyttämään voitolliselta. Q3-luvut vahvistavat tämän yksityiskohtaisesti ja paljastavat jotain tärkeämpää: isojen louhijoiden tulos ei enää synny louhintakatteesta. Se syntyy kahdesta asiasta, joilla on vain vähän tekemistä yksittäisen kolikon katteen kanssa, bitcoin-omistusten kirjanpidollisesta arvonnoususta ja tekoälykonesalien vuokratuloista. Tämä juttu käy läpi, mitä Q3 tarkalleen paljasti ja miksi sijoittajan kannattaa lukea kate, ei voittoriviä.

Q3-luvut kertovat kaksi eri tarinaa

MARA:n tulos on äärimmäinen esimerkki kirjanpidon voimasta. Yhtiö raportoi 632,1 miljoonan dollarin nettovoiton eli 1,28 dollaria laimennettua osaketta kohden, kun vuotta aiemmin voittoa oli 123,1 miljoonaa. Koko ero ja enemmänkin selittyy yhdellä rivillä: bitcoin-varannon realisoitumaton käyvän arvon nousu oli 885,3 miljoonaa dollaria. Toisin sanoen itse louhinta oli yhä tappiollista, ja voitto tuli siitä että yhtiön hallussa olevan bitcoinin tilinpäätösarvo nousi kvartaalin aikana. Samaan aikaan liikevaihto laski noin 35 prosenttia 164,2 miljoonaan dollariin, koska louhitun bitcoinin keskihinta oli 37 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin (GuruFocus, Disruption Banking).

Riot kertoo saman opetuksen toisin päin. Yhtiö palasi GAAP-nettovoittoon, joskin niukkaan, neljä miljoonaa dollaria eli sentti osakkeelta, ja oikaistu käyttökate oli vahvat 191 miljoonaa dollaria. Mutta tulos ei syntynyt louhintakatteesta. Riot myi 79 prosenttia kvartaalin aikana louhimastaan bitcoinista ja on myynyt vuoden alusta yhteensä 20 264 kolikkoa 1,5 miljardilla dollarilla rahoittaakseen tekoälykonesalien rakentamista (TradingView). Kuten tulosviikon ennakossa ennakoitiin, molempien yhtiöiden voittorivi flirttailee harhaanjohtavuuden kanssa. Se ei kerro siitä, kannattaako yhden kolikon louhiminen, vaan siitä mitä bitcoinin kurssille ja tekoälysopimuksille kvartaalin aikana tapahtui.

Mikä louhintakate oikeastaan on: kolme eri katetta

Louhintakatteesta puhutaan kuin se olisi yksi luku, mutta todellisuudessa katteita on kolme, ja ne voivat kertoa saman kvartaalin kohdalta täysin eri tarinan. Lähtökohta on aina sama tulopuoli: hashprice, eli odotettu louhintatuotto yhtä laskentatehon yksikköä kohden päivässä. Se lasketaan kaavalla, jossa päivän noin 144 lohkoa kerrotaan lohkopalkkiolla (3,125 BTC plus siirtomaksut) ja bitcoinin hinnalla, ja tulos jaetaan koko verkon hashratella. Hashprice on louhijan liikevaihto per terahash; kaikki kate syntyy siitä, paljonko siitä jää jäljelle kulujen jälkeen.

Kolme katetta erottaa toisistaan se, kuinka paljon kuluja lasketaan mukaan. Bruttokate vähentää tuloista vain suoran sähkön. Kassakate (cash cost) lisää mukaan hostingin, henkilöstön, poolimaksut ja muut juoksevat kulut, mutta jättää pois poistot ja korot. Kokonaiskate (all-in cost) laskee mukaan myös ASIC-laitteiden poistot, rahoituskulut ja hallinnon. Juuri tämä ero selittää, miksi yhtiö voi olla samaan aikaan kassavirraltaan voitollinen ja GAAP-kirjanpidossa tappiollinen: sähkö maksaa vähemmän kuin kolikko tuottaa, mutta kun lisää laitteen poiston päälle, kokonaiskate painuu miinukselle.

Hashprice marraskuussa 2026: tuoton mittari painui taas

Jotta Q3-luvut asettuvat kontekstiin, kannattaa katsoa missä louhinnan tulopuoli on juuri nyt. Marraskuun alussa hashprice oli noin 33 dollaria per PH päivässä, kun 2. marraskuuta spot-lukema oli 32,86 dollaria, 8,7 prosenttia alempi kuin viikkoa aiemmin ja noin 17,5 prosenttia alempi kuin kuukautta aiemmin (CryptoSlate). Pudotus liittyy suoraan lokakuun lopun Binance-hakkerointiin ja sitä seuranneeseen kurssilaskuun, joka vei bitcoinin takaisin noin 74 800 dollariin eli noin 66 700 euroon (EUR/USD noin 1,122, CoinMarketCap, Trading Economics).

Toinen puristin on vaikeustaso. Verkon difficulty nousi lokakuussa kahdesti ja on nyt 148,36 biljoonaa, noin 11,8 prosenttia korkeampi kuin kuukautta aiemmin ja vain noin viisi prosenttia alle marraskuun 2025 ennätyksen (noin 155,97 biljoonaa). Verkon hashrate kiipesi takaisin yli yhden tsettahashin, noin 1 020 ja 1 070 EH/s välille, kun kesän hellekaudella seisoneet koneet palasivat verkkoon viileämmän sään myötä (MillionMiner). Paradoksi on, että louhijoiden kokonaistulot nousivat silti: lokakuussa ne olivat 1,215 miljardia dollaria, 11 kuukauden huippu ja paras kuukausi sitten marraskuun 2025. Tulot kasvoivat kuitenkin siksi, että verkkoon lisättiin tehoa, ei siksi että yksittäinen kone olisi tienannut enemmän. Konetta kohden tuotto kutistui.

MARA:n 632 miljoonan voitto: mistä se oikeasti tuli

MARA:n voiton anatomia kannattaa avata, koska se on malliesimerkki siitä miksi voittorivi ei kerro katteesta. Vuodesta 2025 lähtien yhdysvaltalaiset yhtiöt kirjaavat bitcoin-omistuksensa käypään arvoon (kirjanpitostandardi ASU 2023-08), joten jokainen kurssiheilahdus valuu suoraan tulosriville. Kolmas kvartaali oli bitcoinille paras sitten vuoden 2017: kurssi nousi kesäkuun lopun 58 524 dollarista syyskuun lopun 83 554 dollariin, noin 43 prosenttia (Crypto Briefing). Kun MARA:lla oli syyskuun lopussa 34 012 bitcoinia, pelkkä kurssinousu tuotti kirjanpitoon 885,3 miljoonan dollarin realisoitumattoman arvonnousun. Se on enemmän kuin koko raportoitu nettovoitto, mikä tarkoittaa että ilman tätä kirjausta kvartaali olisi ollut yhä tappiollinen.

Operatiivinen puoli kertoo karumman tarinan. MARA louhi kvartaalissa 2 247 bitcoinia, vähemmän kuin edellisen neljänneksen 2 422, vaikka energoidun laskentatehon määrä nousi 71,2 exahashiin sekunnissa (+18 % vuodessa). Vähemmän kolikoita suuremmalla teholla on juuri se vaikeustason juoksumatto, joka syö katetta: verkko kasvaa nopeammin kuin yhtiön oma osuus siitä. Yhtiön ilmoittama ostetun sähkön kustannus oli 39 674 dollaria bitcoinilta omistetuilla laitoksilla, joissa sähkön hinta pysyi neljässä sentissä kilowattitunnilta. On tärkeää ymmärtää, että tämä on kapea luku: se kattaa vain sähkön omilla laitoksilla eikä sisällä poistoja, rahoitusta tai hallintoa, joten se ei ole sama asia kuin kokonaiskate. MARA itse tiivistää strategiansa lauseeseen jonka mukaan tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa jokaisesta hallitusta megawatista; sanavalinta kertoo että painopiste on siirtymässä louhinnasta tehoon ja konesaleihin, kohde jolla on jopa kahden gigawatin kehitysoikeudet Matagordan piirikunnassa Teksasissa (The Energy Mag).

Riot kääntyi plussalle, mutta myi 79 prosenttia louhimastaan

Riotin kvartaali näyttää pinnalta terveemmältä kuin MARA:n, mutta sama varoitus pätee. Yhtiö raportoi liikevaihdoksi 181,4 miljoonaa dollaria (+1 % vuodessa), josta bitcoinin louhinta toi noin 116 miljoonaa ja loput tulivat konesali- ja insinöörisegmenteistä, konesalisegmentti noin 18 miljoonaa dollaria (Riot, tiedote 4.11.). GAAP-nettovoitto oli neljä miljoonaa dollaria ja oikaistu käyttökate 191 miljoonaa, selvä parannus edellisneljänneksen tappioista. Mutta tämäkin käänne nojaa bitcoinin kurssinousuun ja tekoälyyn, ei louhintakatteeseen.

Louhinnan omat luvut kertovat tämän. Riot louhi 1 637 bitcoinia (noin 17,8 päivässä) 44,9 exahashin käytössä olevalla teholla ja ilmoitti kustannukseksi 39 265 dollaria bitcoinilta nettosähkön ollessa 3,2 senttiä kilowattitunnilta. Tuo matala luku on kuitenkin osittain kirjanpidollinen: siihen sisältyy 25 miljoonan dollarin verran sähkön leikkaus- ja kysyntäjoustohyvityksiä Teksasin ERCOT-verkosta, mikä vastaa noin 15 067 dollaria jokaista louhittua kolikkoa kohden (Investing.com, Q3-kalvot). Ilman verkkohyvityksiä ja poistot mukaan lukien todellinen kokonaiskate on paljon ohuempi; edellisneljänneksellä Riotin poistot mukaan laskettu kustannus oli yli 90 000 dollaria bitcoinilta eli selvästi yli tuotantoarvon.

Paljastavinta on treasury. Riot myi 79 prosenttia kvartaalin louhinnasta ja piti syyskuun lopussa bitcoinia enää noin 202 miljoonan dollarin edestä, kun kassa ja bitcoin yhteensä olivat 950,2 miljoonaa (Yahoo Finance). Yhtiö on siis muuttunut bitcoinia keräävästä louhijasta louhijaksi, joka myy lähes kaiken tuottamansa rahoittaakseen aivan toista liiketoimintaa. Se on looginen ratkaisu, jos louhintakate on ohut ja seuraavan megawatin voi laittaa tuottamaan enemmän muualla.

38 miljardin käänne: Riotista tuli tekoälyvuokranantaja

Q3:n suurin uutinen ei ollut louhintaluku lainkaan. Riot ilmoitti, että sillä on nyt sopimuksissa 38 miljardia dollaria konesaliliikevaihtoa, mikä siirtää yhtiön painopisteen bitcoinin louhinnasta suurten tekoälykonesalien rakentamiseen. Summa jakautuu kolmeen vuokrasopimukseen ja yhteensä 1 151 megawatin eli noin 1,1 gigawatin kapasiteettiin. Suurin pala on Corsicanan kampus Teksasissa: 910 megawatin sopimus nimeämättömän tekoälylaboratorion kanssa, arvoltaan noin 28 miljardia dollaria ja jopa 54 miljardia, jos kaikki jatko-optiot käytetään (DataCenterDynamics). Mukana ovat myös aiempi Rockdalen 191 megawatin vuokrasopimus ja AMD:n 50 megawattia.

Toimitusjohtaja Jason Les kuvasi tulosjulkistuksessa, että AMD:n sopimuksen, Rockdalen vuokran ja Corsicanan myötä Riot on sitonut noin 1,1 gigawattia ja noin 38 miljardia dollaria konesaliliikevaihtoa, minkä hän odottaa tuottavan täydessä käytössä yli kaksi miljardia dollaria vuotuista nettoliiketulosta (Yahoo Finance). Vertailu tekee louhinnan aseman selväksi: koko bitcoinin louhintasegmentti tuotti kvartaalissa noin 116 miljoonaa dollaria liikevaihtoa, kun konesalisopimusten odotettu vuotuinen nettoliiketulos yksin on yli 2 000 miljoonaa. Louhinnasta on tullut Riotille sivubisnes, joka pitää hallussa halvan sähkön ja valmiit tontit siihen asti kun ne muutetaan konesaleiksi.

CoinSharesin Q3-raportti: kate historiallisen ohut

Yksittäisten yhtiöiden luvut ovat vaikeasti vertailtavia, koska jokainen määrittelee kustannuksensa eri tavalla. Siksi CoinSharesin neljännesvuosittainen louhintaraportti on hyödyllinen: se laskee koko pörssilistatun louhijakentän painotetun keskiarvon. Q3:n luvut ovat karua luettavaa. Yhden bitcoinin painotettu kassakustannus nousi noin 55 950 dollariin, 13 prosenttia edellisneljänneksestä, ja kun mukaan lasketaan poistot ja osakepohjaiset palkkiot, kokonaiskustannus kipusi noin 106 000 dollariin (CoinShares, Bitget). Kun bitcoin käy noin 75 000 dollarissa, koko toimialan keskimääräinen kokonaiskate on reilusti miinuksella.

Syy nousuun ei ole kallistunut sähkö vaan matematiikka: verkon hashrate kasvaa nopeammin kuin pörssilouhijoiden oma teho, joten heidän osuutensa verkon louhimista kolikoista pienenee ja kustannus jaettuna harvemmalle kolikolle nousee. Raportti nostaa myös esiin hajonnan: MARA nousi edellisneljänneksen neljänneksi halvimmasta kassakustannuksesta Q3:n halvimmaksi, ja TeraWulf kolmanneksi halvimmaksi pudotettuaan kassakulujaan 20 prosenttia, kun sen korkomenot laskivat 92 prosenttia. CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill on luonnehtinut jaksoa yhdeksi louhijoiden vaikeimmista ja arvioinut, että osalla listatuista yhtiöistä jopa 70 prosenttia liikevaihdosta tulee tämän vuoden loppuun mennessä tekoälystä, kun vuosi sitten osuus oli noin 30 (The Block). Toisin sanoen itse louhinnan ohut kate on juuri se syy, miksi raha virtaa tekoälyyn. Katsoimme saman kentän hajoamista jo ennätyskvartaalin yhteydessä; Q3-luvut syventävät eroa entisestään.

Miksi voittorivi johtaa harhaan

Nyt palaset loksahtavat yhteen. Koska bitcoin-omistukset kirjataan käypään arvoon, GAAP-nettotulos seuraa bitcoinin kurssia, ei louhinnan kannattavuutta. Alkuvuonna 2026 sama mekanismi tuotti miljardiluokan tappioita, kun kurssi laski ja omistusten arvo kirjattiin alas; Q3:ssa nuoli kääntyi ja arvonalennus muuttui arvonnousuksi. Ironia on, että mekaniikka imartelee eniten sitä yhtiötä, jolla on eniten bitcoinia taseessa ja heikoin operatiivinen kate, eli MARA:a. Sijoittaja joka lukee vain voittorivin saa kuvan käänteisenä: suurimman kirjanpitovoiton teki yhtiö, jonka oma louhinta on yhä tappiollista.

Mittakaavan saa CleanSparkista, jonka kesäkuun kvartaali on jäänyt toimialan selkeimmäksi puristusesimerkiksi. Yhtiö louhi bitcoinin 96 277 dollarin kokonaiskustannuksella ja myi sen 71 692 dollarilla, eli täysin kuormitettu kustannus oli 134 prosenttia liikevaihdosta. Pelkällä sähköllä laskien louhinta oli yhä selvästi voitollista, 44 406 dollaria kolikolta 5,3 sentin kilowattituntihinnalla, mutta poistot ja rahoitus veivät kokonaiskatteen reilusti pakkaselle, ja GAAP-tappio oli 240 miljoonaa dollaria (CryptoGrid, Morningstar). Juuri tästä syystä kassakate ja kokonaiskate pitää lukea erikseen: sähkö maksoi itsensä takaisin, mutta laite ei.

Vaikeustaso syö elpymisen: verkko ottaa katteen takaisin

Louhinta on raaka-ainebisnes, jossa verkolla on sisäänrakennettu takaisinkytkentä. Vaikeustaso toimii kuin termostaatti, joka vetää koko kentän katteen kohti kaikkein kalleimman vielä mukana olevan louhijan kustannusta. Q3:n kurssiralli nosti katetta hetkeksi aidosti: syyskuu oli ensimmäinen kuukausi kymmeneen, jolloin louhijoiden tulot ylittivät kokonaislouhintakustannukset, noin kuudella prosentilla (Yahoo Finance). Mutta helpotus oli jo kääntymässä, kun kirjoitamme tätä. Lokakuussa seisoneet koneet palasivat verkkoon, hashrate nousi, ja vaikeustaso kiristyi kahdella peräkkäisellä säädöllä yhteensä noin 11,8 prosenttia. Enemmän tehoa tarkoittaa korkeampaa vaikeustasoa, mikä tarkoittaa matalampaa hashpricea; elpyminen on osin itsensä kumoava.

JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou on muotoillut dynamiikan selkeästi: kun bitcoin käy tuotantokustannuksensa alapuolella, kalliimmat louhijat sammuttavat koneensa, hashrate laskee ja vaikeustaso sopeutuu alaspäin (TFTC). Hänen arvionsa koko verkon all-in-tuotantokustannukselle on ollut noin 78 000 dollaria. Q3:ssa sama logiikka toimi päinvastoin: kurssi nousi, koneet palasivat verkkoon, hashrate ja vaikeustaso kipusivat, ja ne söivät katetta takaisin. Tämä on louhintakatteen perusluonne. Se on vipua bitcoinin hintaan, mutta vipuun on kytketty protokollatason säädin, jota millään muulla toimialalla ei ole, ja säädin kumoaa jokaisen tuottopiikin ajan myötä, ellei hinta jatka nousuaan vaikeustasoa nopeammin.

Sähkö ratkaisee: ASIC-tehokkuus ja kannattavuusraja

Kun vaikeustaso ja hinta ovat kaikille samat, ero voittajan ja häviäjän välillä syntyy kahdesta asiasta: sähkön hinnasta ja laitteen tehokkuudesta. Tehokkuus mitataan jouleina per terahash (J/TH), ja se on viime vuosina parantunut rajusti. Uusin kärki, nestejäähdytteinen Antminer S23 Hydro, yltää noin 9,5 jouleen per terahash, ensimmäisenä laajassa mittakaavassa alle kymmenen, kun vuoden 2020 S19j Pro kuluttaa 29,5. Mitä pienempi J/TH, sitä korkeamman sähkönhinnan laite kestää ennen kuin kate kääntyy miinukselle. Kannattavuusrajan saa kaavalla, jossa hashprice jaetaan luvulla 24 kertaa laitteen J/TH (Bitmain).

Taulukko tekee marginaalilouhijan näkyväksi. Nykyisellä noin 33 dollarin hashpricella vanha S19j Pro vaatii alle 4,2 sentin kilowattitunnin pysyäkseen voitolla, hinnan jota ei juuri mistään Euroopasta saa, kun taas tuore S23 kestää lähes 13 senttiä. Juuri tästä syystä kurssilaskussa ensimmäisinä sammuvat vanhimmat koneet kalleimman sähkön alueilla, ja juuri siksi sähkön hankinta, ei chipin tehokkuus yksin, ratkaisee kenen kate kestää. Avasimme tätä marginaalilouhijan logiikkaa tarkemmin jutussa siitä, miten hinnan lasku puhdistaa louhinnan energiamixiä.

Tekoäly on uusi kate: megawatin vaihtoehtoiskustannus

Jos louhintakate on ohut ja verkko vie jokaisen tuottopiikin takaisin, miksi sama sähkö ja samat tontit tuottaisivat enemmän tekoälynä? Vastaus on megawatin vaihtoehtoiskustannus. Needhamin analyytikko John Todaro on todennut, että liikevaihto megawattia kohden ja käyttökateprosentit ovat HPC- ja tekoälykolokaatiossa huomattavasti korkeammat kuin louhinnassa (CoinGeek). MARA:n toimitusjohtaja Fred Thiel on kuvannut louhintaa nollasummapeliksi, jossa lattiana on aina oma energiakustannus, ja ennustanut että vuoteen 2028 mennessä louhija on joko itse sähköntuottaja, sähköntuottajan omistama tai sen kumppani. Koko alalla on nyt yli 70 miljardia dollaria ilmoitettuja tekoäly- ja HPC-sopimuksia, ja Riotin 38 miljardia on tämän siirtymän tähän asti selkein yksittäinen todiste.

Tekoälykäänne ei kuitenkaan korjaa louhintakatetta, vaan kiertää sen. Se myös tuo uusia riskejä, jotka sijoittajan on hyvä tunnistaa. Konesalivuokrat ovat pitkiä, jopa vuoteen 2048 ulottuvia sopimuksia, joiden nykyarvo on herkkä korkotasolle; kun rahan hinta nousee, pitkän vuokravirran arvo laskee. Lisäksi yksittäiseen tekoälylaboratorioon nojaava vuokralainen on keskittymäriski. Louhinnan ja tekoälyn ero on silti perustavaa laatua: louhinnan kate on raaka-ainehinnan ja protokollasäätimen armoilla, kun taas allekirjoitetun konesalivuokran kassavirta on sopimuksella lukittu. Juuri tämä ennustettavuus on se, mistä markkina on valmis maksamaan enemmän.

Suomi nosti datakeskusten sähköveroa keskellä puristusta

Suomalaiselle lukijalle louhintakatteen tarina sai tänä vuonna konkreettisen paikallisen käänteen. Yli viiden megawatin datakeskukset, louhintalaitokset mukaan lukien, siirrettiin 1. heinäkuuta 2026 alkaen sähköveroluokasta II takaisin luokkaan I. Käytännössä sähkövero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli 2,19 senttiä, ja huoltovarmuusmaksun sekä arvonlisäveron kanssa datakeskusten sähköveron kerrotaan nousevan noin 40-kertaiseksi. Hallitus myös luopui valmistelemastaan, enintään 30 miljoonan euron verotuesta, jonka oli määrä pehmentää muutosta (valtiovarainministeriö, Grivolt).

Ajoitus on louhintakatteen kannalta armoton. Pohjoismainen verkko on tarjonnut Euroopan edullisimpia teollisuussähkön hintoja, ja juuri se on ollut suomalaisen konesalilouhinnan ainoa todellinen kilpailuetu kalliimpiin alueisiin nähden. Nyt tuo etu kapenee täsmälleen silloin, kun koko toimialan kate on historiallisen ohut ja CoinSharesin painotettu kassakustannus on jo 55 950 dollaria kolikolta. Kannattavuusrajataulukon valossa 2,19 sentin lisä kilowattituntiin siirtää marginaalilouhijaa lähemmäs sammutuspistettä. Sääntelypuolella on syytä muistaa, että Finanssivalvonta valvoo kryptomarkkinoilla palveluntarjoajia eli pörssejä ja säilytystä (CASP) MiCA-asetuksen nojalla, ei louhintaa itsessään; louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu (Finanssivalvonta). Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025. Jos sijoittaja käy kauppaa louhijaosakkeiden johdannaisilla, ne taas kuuluvat MiFID II:n piiriin, eivät MiCAn.

Mitä Q3 opetti sijoittajalle: lue kate, älä voittoriviä

Kolmannen kvartaalin tärkein opetus on lukutaito. Louhijaosakkeen arvioinnissa voittorivi on nykyisin lähes hyödytön, koska se seuraa bitcoinin kurssia käyvän arvon kirjanpidon kautta. Käyttökelpoinen luku löytyy syvemmältä. Ensin kannattaa poistaa tuloksesta realisoitumattomat bitcoinin arvonmuutokset, jotta näkee mitä operatiivinen louhinta oikeasti tuotti. Sitten kate pitää lukea kahtena lukuna: kassakate kertoo, kattaako tuotto sähkön ja juoksevat kulut, ja kokonaiskate kertoo, kattaako se myös laitepoistot ja rahoituksen. Q3 osoitti, että moni yhtiö on edellisellä voitollinen ja jälkimmäisellä tappiollinen.

Toinen opetus on, ettei yhtiöiden kustannuslukuja voi verrata suoraan. Sama ilmaus, kustannus per bitcoin, tarkoitti Q3:ssa MARA:lla kapeaa ostetun sähkön lukua 39 674 dollaria, Riotilla verkkohyvityksillä alennettua kassakustannusta 39 265 dollaria ja CoinSharesin koko kentän painotettua kokonaiskustannusta 106 000 dollaria. Aina on tarkistettava määritelmä. Kannattaa seurata myös treasuryn käyttäytymistä: Riotin päätös myydä 79 prosenttia louhinnastaan on signaali siitä, että yhtiö pitää kolikon pitämistä huonompana vaihtoehtona kuin sen myymistä rakentamisen rahoittamiseksi. Louhijan omassa hallinnassa on vain muutama vipu, kuten laitekannan tehokkuus, sähkösopimukset ja louhintapoolin valinta; kaikki muu on hinnan ja vaikeustason armoilla.

Katse eteenpäin: lähikuukausien ratkaisevin muuttuja on korko. Joulukuun Fed-kokous asettaa diskonttokoron, jolla pitkät tekoälyvuokrat arvostetaan, ja samalla se liikuttaa bitcoinin hintaa, josta louhintakate riippuu. Taustalla jyllää yhä vaikeustason termostaatti, joka vetää katteen kohti marginaalilouhijan kustannusta aina kun hinta ei nouse sitä nopeammin, ja horisontissa häämöttää vuoden 2028 puoliintuminen, joka puolittaa lohkopalkkion ja siten louhinnan perustulon. Q3-luvut eivät pelastaneet louhintakatetta. Ne todistivat, että kate on irronnut voittorivistä, ja että isojen louhijoiden tulos syntyy nyt bitcoinin kurssista ja tekoälyvuokrista, ei louhitusta kolikosta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on bitcoinin louhintakate?

Louhintakate on se osuus louhintatuotosta, joka jää louhijalle kulujen jälkeen. Katteita on käytännössä kolme: bruttokate vähentää vain suoran sähkön, kassakate lisää mukaan hostingin ja juoksevat kulut, ja kokonaiskate laskee mukaan myös laitepoistot ja rahoituksen. Sama kvartaali voi olla kassakatteella voitollinen ja kokonaiskatteella tappiollinen.

Kannattaako bitcoinin louhinta vielä vuonna 2026?

Vain kaikkein tehokkaimmilla laitteilla ja halvimmalla sähköllä. CoinSharesin mukaan pörssilouhijoiden painotettu kassakustannus nousi Q3:ssa noin 55 950 dollariin ja kokonaiskustannus noin 106 000 dollariin, kun bitcoin kävi noin 75 000 dollarissa, joten keskimääräinen kokonaiskate oli miinuksella ja noin viidennes vanhoista koneista tappiolla.

Miksi MARA teki voittoa, vaikka louhinta ei kannata?

MARA:n 632,1 miljoonan dollarin nettovoitto syntyi lähes kokonaan kirjanpidosta. Bitcoin-omistukset arvostetaan käypään arvoon, ja koska kurssi nousi kolmannella neljänneksellä noin 43 prosenttia, yhtiön varannon arvo nousi kirjanpidossa 885,3 miljoonaa dollaria. Ilman tätä realisoitumatonta arvonnousua kvartaali olisi ollut tappiollinen, sillä itse louhinta ei kattanut kaikkia kulujaan.

Paljonko yhden bitcoinin louhinta maksaa marraskuussa 2026?

Riippuu määritelmästä. MARA ilmoitti ostetun sähkön kustannukseksi 39 674 dollaria ja Riot kassakustannukseksi 39 265 dollaria, mutta nämä kapeat luvut jättävät pois poistot ja rahoituksen. CoinSharesin koko kentän painotettu kokonaiskustannus oli noin 106 000 dollaria bitcoinilta.

Valvooko Finanssivalvonta bitcoinin louhintaa Suomessa?

Ei. Finanssivalvonta valvoo MiCA-asetuksen nojalla kryptopalvelun tarjoajia eli pörssejä ja säilytystä, ei louhintaa, joka ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu. Louhinta on Suomessa lähinnä energia- ja verokysymys, ja yli viiden megawatin laitosten sähkövero nousi heinäkuussa 2026.

Kirjoittaja: Yuki Tanaka, HOGE Wiren louhinta- ja staking-toimitus. Juttu on taustoittava analyysi, ei sijoitusneuvontaa.