306 lompakkoa: NFT-nousu, joka ohitti DeGodsin

NFT-markkina heräsi henkiin vuonna 2026, mutta vain osittain. Keväällä CryptoPunksin, Bored Ape Yacht Clubin ja Pudgy Penguinsin lattiahinnat kääntyivät nousuun juuri silloin, kun koko markkinan kaupankäyntivolyymi ja aktiivisten ostajien määrä supistuivat, eli nousu kertoi pienen pääoman keskittymisestä harvoihin nimiin eikä laajasta kysynnän paluusta (CoinDesk). Lokakuun alussa 2026 nämä samat kokoelmat olivat yhä selvästi plussalla kuukauden jaksolla. Yksi aikansa kalleimmista nimistä jäi kuitenkin kokonaan juhlien ulkopuolelle: DeGods.

Luku, joka selittää DeGodsin tilan paremmin kuin lattiahinta, on 306. Niin monta eri lompakkoa omistaa Solanalla olevan 6 239 kuvan setin. Lattia on noin 3,9 SOL eli noin 420 euroa, koko setin markkina-arvo noin 2,6 miljoonaa euroa ja sijoitus CoinGeckon kokoelmalistalla 57 (CoinGecko). Kokoelma, joka myytiin kymmenentuhannen palan blue-chipinä, on todellisuudessa muutaman sadan käden hallussa.

Tämä analyysi ei käsittele lattiahinnan mekaniikkaa vaan sitä, keitä nuo 306 ovat ja miksi he eivät myy. Vastaus löytyy käyttäytymistaloustieteestä: dispositiovaikutuksesta, uponneista kustannuksista, omistusvaikutuksesta ja statuksesta, jonka arvo haihtui. Taustalla on myös projektin oma päätös rahoitteistua, joka kertoi omistajille suoraan, että kuvan arvo kannattaa siirtää rahakkeeseen. Kun nämä yhdistyvät harvaan omistajakuntaan, syntyy markkina, joka ei enää liiku.

306 lompakkoa: luku joka kertoo enemmän kuin lattiahinta

CoinGeckon reaaliaikaiset luvut kertovat karun tarinan. DeGodsin Solana-setin lattiahinta on noin 3,9 SOL, ja kun Solana itse käy noin 120 dollarissa eli noin 107 eurossa (CoinGecko), yhden kuvan hinta on noin 420 euroa. Setissä on 6 239 kuvaa, mutta vain 306 eri omistajaa, mikä tarkoittaa keskimäärin yli 20 kuvaa jokaista lompakkoa kohden (CoinGecko). Vuorokauden kaupankäyntivolyymi on vaatimattomat noin 23 SOL.

Kymmenentuhannen palan kokoelma, jota pidettiin Solanan lippulaivana, ei siis ole hajautunut massoille vaan tiivistynyt pieneen kylään. CoinGeckon kirjaama kaikkien aikojen huippu on noin 38 911 dollaria eli noin 34 500 euroa heinäkuulta 2023; nykylattiaan verrattuna pudotus on noin 99 prosenttia. Markkina-arvon otsikkoluku, noin 2,6 miljoonaa euroa, saadaan kertomalla lattia kuvien määrällä, mutta se olettaa, että kaikki 6 239 kuvaa voitaisiin myydä lattiahintaan. Kun 306 omistajan markkinassa ostolaitoja on vain kourallinen, otsikkoluku on enemmän kirjanpidollinen kuin todellinen.

Omistajaluku on tässä tärkeämpi mittari kuin hinta. Hinta kertoo, millä viimeisin kauppa tehtiin; omistajaluku kertoo, kuinka moni ihminen ylipäätään voisi myydä. 306 on niin matala, että se muuttaa koko kysymyksenasettelun: kyse ei ole vain siitä, miksi hinta on matala, vaan siitä, miksi juuri nämä 306 pitävät yhä kiinni.

Lyhyt matka blue-chipistä 306:een

DeGods syntyi Solanalla 8. lokakuuta 2021. Mintti maksoi noin 3 SOL, kokoelmassa oli 10 000 katupukeista hahmoa, ja osa niistä poltettiin DeadGods-mekaniikan kautta. Projektin ympärille rakennettiin DUST-rahake, staking ja DeDAO-kassa. Vuosina 2022 ja 2023 seurasi harvinaisen näyttävä ketjuloikkien sarja: DeGods siirtyi Ethereumiin ja sisarkokoelma y00ts Polygoniin kolmen miljoonan dollarin kannustinsopimuksella, minkä jälkeen y00ts palautti rahat ja siirtyi sekin Ethereumiin. Toukokuussa 2024 molemmat palasivat Solanaan.

Syyskuussa 2024 tuli suurin käänne: SPL-404-pivotti, jossa NFT:stä tehtiin vaihdettava rahakkeeseen. Toukokuussa 2025 perustaja Rohun Vora, verkossa tunnettu nimellä Frank DeGods, luopui toimitusjohtajan roolista ja nimesi seuraajiksi nimimerkit 0x_chill ja pastagotsauce (Cointelegraph). Jokainen vaihe myytiin päivityksenä, mutta omistajakunta ei kasvanut vaan tiivistyi. Koko kaari blue-chipistä petetyksi lupaukseksi on käyty läpi erillisessä jutussa; tässä riittää havainto, että matkan päätepiste on 306 lompakkoa.

Nousu joka ohitti DeGodsin

Vuoden 2026 elpyminen oli todellinen mutta kapea. CoinDesk kuvasi sitä nousuksi, joka peitti alleen kutistuvan markkinan: lattiahinnat kiipesivät, mutta kaupankäyntivolyymi ja aktiivisten käyttäjien määrä laskivat (CoinDesk). Pääoma hakeutui harvoihin nimiin, joilla oli joko kulttuurinen asema tai aito kuluttajabrändi.

Lokakuun alussa 2026 luvut olivat selvät. CryptoPunks kävi noin 32,90 ETH:ssa eli noin 79 000 eurossa, kuukauden muutos oli plus 9,7 prosenttia ja markkina-arvo noin 790 miljoonaa euroa (CoinGecko). Bored Ape Yacht Club kävi noin 5,99 ETH:ssa eli noin 14 400 eurossa, plus 15,5 prosenttia (CoinGecko). Pudgy Penguins kävi noin 3,07 ETH:ssa eli noin 7 400 eurossa, plus 17,5 prosenttia (CoinGecko). DeGods taas pysyi noin 3,9 SOL:ssa ja vajosi kokoelmalistalla sijalle 57.

Ero ei ole vain hinnassa vaan suunnassa. Kolme toipunutta nimeä liikkuivat kymmeniä prosentteja kuukaudessa, kun taas DeGods ei liikkunut lainkaan. Nousu ei siis jättänyt DeGodsia väliin sattumalta, vaan kyse on rakenteellisesta erosta, joka näkyy selvimmin omistajaluvuissa.

Mad Lads, Pudgy ja hajautuksen mittakaava

Otetaan verrokiksi Mad Lads, samalta Solana-ketjulta ja samalta vuoden 2023 aikakaudelta. Sen 9 968 kuvaa jakautuu 6 194 omistajalle eli noin 62 prosentille koko kokoelmasta, lattia on noin 1 015 euroa ja markkina-arvo noin 10 miljoonaa euroa (CoinGecko). Pudgy Penguinsilla on 8 888 kuvaa ja 5 173 omistajaa, Bored Apella 9 998 kuvaa ja 5 648 omistajaa. Kaikilla kolmella on tuhansia eri omistajia.

DeGods on aivan toista maata: 6 239 kuvaa, 306 omistajaa. Sisarkokoelma y00ts on vielä tiiviimpi, 12 369 kuvaa ja vain 359 omistajaa (CoinGecko). Kun Mad Ladsilla on keskimäärin noin 1,6 kuvaa lompakkoa kohden, DeGodsilla luku on yli 20 ja y00tsilla yli 34. Ero ei ole asteen vaan suuruusluokan.

Hajautus ei ole kosmeettinen yksityiskohta. Se määrää, kuinka monta mahdollista myyjää ja ostajaa markkinalla ylipäätään on. Tuhansien omistajien kokoelmassa on jatkuvaa liikettä, uusia tulijoita ja aitoa hinnanmuodostusta. 306 lompakon markkinassa vaihdettava float on olematon: samat kädet pitävät samoja kuvia, eikä uutta kysyntää juuri synny.

Miksi hajautetut kokoelmat toipuivat ja DeGods ei

Erottava tekijä on kysyntäajuri, joka tuo markkinalle uusia ostajia spekulaation ulkopuolelta. Pudgy Penguins rakensi kuluttajabrändin: pehmolelut, vähittäiskauppa ja PENGU-rahake toivat kokoelmalle yleisöä, joka ei ollut koskaan ostanut yhtään NFT:tä. CryptoPunks on NFT-maailman historiallinen kiintopiste, eräänlainen Schelling-piste, jonka asemaa vahvisti sekin, että sen tekijänoikeudet siirtyivät voittoa tavoittelemattomalle säätiölle. Mad Lads puolestaan sitoutui käyttöön: se on toteutettava xNFT, joka kytkeytyy Backpack-lompakkoon.

DeGods kokeili lähes kaikkea muuta: ketjuloikkia, DeDAO-kassaa, jopa osuutta koripallojoukkueesta ja lopulta rahaketta. Mikään näistä ei synnyttänyt toistuvaa kysyntää, ja kun brändin kasvot eli Frank väistyivät, uusien ostajien virta tyrehtyi. Jäljelle jäi lattia, joka lepää vain omistajien oman toivon varassa.

Tässä on olennainen ero. Lattia, joka nojaa pelkästään muiden omistajien toiveeseen, on refleksiivinen: se nousee ja laskee mielialan mukaan. Lattia, jonka takana on aito kysyntäajuri, kuten kuluttajabrändi, käyttökohde tai lunastettava fyysinen esine, ei ole yhtä herkkä. Esimerkiksi lunastettavaan fyysiseen keräilykorttiin sidottu NFT saa pohjahintansa jostakin ketjun ulkopuolelta. DeGodsilla tällaista ankkuria ei ole, joten sen arvo on kokonaan sen varassa, että 306 omistajaa uskovat edelleen.

Dispositiovaikutus: voittajat myydään, häviäjät pidetään

Miksi nuo 306 sitten pitävät kiinni? Ensimmäinen selitys on käyttäytymistaloustieteen tunnetuimpia: dispositiovaikutus. Berkeleyn professori Terrance Odean osoitti vuoden 1998 tutkimuksessaan, joka kävi läpi noin 10 000 välittäjätiliä vuosilta 1987-1993, että sijoittajat myyvät voitolla olevia kohteitaan selvästi herkemmin kuin tappiollisia (Odean 1998). Voitto realisoidaan mielellään, tappiota ei.

DeGods on tämän ilmiön oppikirjaesimerkki. Huippuvuonna 2023 yhdestä kuvasta maksettiin kymmeniätuhansia euroja; nyt lattia on noin 420 euroa. Myyminen muuttaisi paperitappion lopulliseksi ja tunnustaisi samalla, että ostopäätös oli virhe. Pitäminen taas säilyttää mahdollisuuden, että hinta vielä palaa, oli se kuinka epätodennäköistä tahansa.

Dispositiovaikutus selittää myös sen, keitä nuo 306 ovat. Ne, jotka halusivat ja pystyivät myymään, ovat jo poistuneet. Jäljelle jäävät suhteettoman usein ne, jotka ovat syvimmällä tappiolla ja siksi haluttomimpia realisoimaan. 306 lompakkoa ei siis ole markkina vaan jäännös: joukko, jonka dispositiovaikutus on seulonut esiin.

Uponneet kustannukset ja toivon pimeä puoli

Toinen voima on uponneet kustannukset. Hal Arkes ja Catherine Blumer osoittivat jo vuonna 1985, että mitä enemmän johonkin on sijoitettu rahaa, aikaa tai vaivaa, sitä todennäköisemmin sitä jatketaan, vaikka järki sanoisi toisin (Arkes ja Blumer 1985). Heidän tunnetussa kenttäkokeessaan teatterikauden kalliimman lipun ostaneet kävivät enemmän näytöksissä, koska eivät halunneet tuntea tuhlanneensa rahansa.

DeGods-omistajalle uponneita kustannuksia on kertynyt paljon muutakin kuin mintin hinta. Vuodet Discordissa, DUSTin stakingiin käytetty aika, siltamaksut kolmen ketjun välillä ja oman identiteetin rakentaminen kuvan ympärille: kaikki tämä sitoo. Mitä enemmän on satsannut, sitä kalliimmalta luopuminen tuntuu, vaikka markkina-arvo olisi romahtanut.

Kolmas tekijä on toivon pimeä puoli. Niin kauan kuin on olemassa tarina, jonka mukaan tiimi vielä julkaisee jotakin mullistavaa, myyminen tuntuu luovuttamiselta juuri ennen käännettä. DeGodsin kohdalla toivoa on ruokittu pitkään lupauksilla sovelluksista ja peleistä, jotka eivät ole toteutuneet, sekä eetoksella, jonka mukaan tiekartat ovat turhia. Avoin horisontti pitää toivon hengissä, ja toivo pitää omistajan paikallaan. Syyskuun 2024 rahakepivotti antoi tälle toivolle vielä konkreettisen muodon, ja siihen palataan pian.

Omistusvaikutus ja status joka haalistui

Neljäs voima on omistusvaikutus. Daniel Kahneman, Jack Knetsch ja Richard Thaler osoittivat vuonna 1991, että ihminen vaatii esineestä luopuakseen paljon enemmän kuin olisi valmis maksamaan sen hankkimisesta, ja että tähän liittyy vahva taipumus pitää kiinni vallitsevasta tilanteesta (Kahneman, Knetsch ja Thaler 1991). Omistaminen itsessään nostaa kohteen koettua arvoa.

DeGods-markkinassa tämä näkyy suoraan. Nuo 306 arvostavat omaa kuvaansa korkeammalle kuin lattiahinta, joten he eivät myy 420 eurolla. Mutta he eivät myöskään ostaisi lisää samalla hinnalla, koska uutena hankintana kuva ei tuntuisi saman arvoiselta. Kun myyntilaita on korkealla ja ostolaita matalalla, kauppoja ei synny. Juuri tämä kuilu, ei pelkkä matala hinta, jäädyttää markkinan.

Viides tekijä on status. Thorstein Veblenin yli sata vuotta vanha havainto näyttävästä kuluttamisesta pätee profiilikuviin erityisen hyvin: suuri osa blue-chip-NFT:n arvosta oli statussignaalia, kuulumista harvojen kerhoon. Kun status haihtui, eli kun nousu meni muualle ja brändin kasvot lähtivät, Veblen-preemio katosi. Omistusvaikutus kuitenkin estää omistajaa merkitsemästä tätä alas: kuva tuntuu yhä yhtä arvokkaalta kuin silloin, kun se vielä avasi ovia.

Statukseen kietoutuu identiteetti. Vuosia käytetty profiilikuva on osa omaa verkkominää, ja siitä luopuminen on enemmän kuin kaupallinen päätös. Samalla kysymys siitä, mitä omistaja oikeastaan omistaa, muuttuu olennaiseksi; aihetta on puitu erikseen jutussa siitä, onko kyse aitoustodistuksesta vai lohkoketjuteatterista. Kun kuvan käytännön hyöty ja statusarvo ovat kadonneet, jäljelle jää lähinnä tunneside, eikä tunneside näy lattiahinnassa.

Kun harvinaisuudesta tehtiin kurssi

Syyskuussa 2024 DeLabs teki ratkaisun, joka muutti omistajien laskelmat. SPL-404-pivotissa jokainen DeGods-NFT tehtiin vaihdettavaksi 550 000 $DEGOD-rahakkeeksi ja takaisin, 3,33 prosentin maksulla; y00ts muutettiin 120 000 rahakkeeksi vain yhteen suuntaan, ja DUST poltettiin (SolanaFloor). NFT:stä tuli käytännössä rahakkeen pakkaus.

Vora perusteli muutosta suorasukaisesti. Hän kutsui vallitsevaa NFT-mallia “kommunistiseksi” ja sanoi lattiahinnan optimoivan “pienimmän yhteisen nimittäjän” mukaan; harvinaisten kuvien omistajille hän ehdotti, että nämä voivat ostaa lisää rahaketta korvatakseen erotuksen (The Defiant). Toisin sanoen kuvan harvinaisuuden piti lakata merkitsemästä, ja arvon piti siirtyä rahakkeeseen.

Käyttäytymisen kannalta pivotti oli tehokas. Se antoi omistajalle vaihtoehdon tappion realisoinnille: sen sijaan, että myisi kuvan 420 eurolla, hän voi muuntaa sen rahakkeeksi ja pysyä näin pelissä. Dispositiovaikutus sai kaupallisen tuotteen. Ongelma on, ettei reitti ole pelastanut arvoa: DUST on yli 99 prosenttia alle vuoden 2022 huippunsa, eikä $DEGOD ole noussut lähellekään lähtötasoaan. Pivotti ei poistanut tappiota vaan lisäsi omistajalle toisen tappiollisen position ja uuden syyn pitää molempia.

Frankin jälkeen johdon linja on ollut brändikeskeinen. Nimimerkki pastagotsauce on linjannut, ettei uuden tiimin tehtävä ole “rakentaa kryptotuotteita” vaan “tehdä DeGodsista niin suuri kuin se vain voi olla” (Cointelegraph). Omistajalle, joka haluaisi ulos, brändin koko ei kuitenkaan ole sama asia kuin likviditeetti: 306 lompakon markkinaan ei synny ostajia pelkästään sillä, että nimi tunnetaan.