Hashprice 2026: louhinnan avainmittari, elpyminen ja AI-kilpailu

Bitcoinin louhijat elivät kesällä 2026 alan ankarimpia kuukausia sitten edellisen suuren karsinnan. Hashprice, mittari joka kertoo kuinka paljon louhija voi odottaa ansaitsevansa laskentatehostaan, painui kesäkuun lopussa lähelle viiden vuoden pohjaa. Elokuun mittaan kuva kuitenkin kääntyi: hashprice nousi, ei siksi että bitcoinin hinta olisi ampaissut ylös, vaan siksi että osa koneista sammui ja verkon vaikeustaso laski. Lopputulos on paradoksi, joka kannattaa sisäistää ennen kuin lukee yhtään louhintayhtiön osavuosikatsausta: louhinta voi muuttua kannattavammaksi juuri silloin, kun louhijoita on vähemmän.

Tässä analyysissa käymme läpi mitä hashprice tarkalleen mittaa, miten se lasketaan ja miksi se on louhinnan tärkein yksittäinen luku. Selitämme, miksi se puolittui kahdessa vuodessa ja miksi se elpyi elokuussa 2026. Katsomme myös, miten hashpricesta on tullut kaupankäynnin ja suojauksen kohde, ja mikä painaa vaakakupissa nyt raskaimmin: tekoälyn datakeskukset, jotka maksavat samasta megawatista moninkertaisesti louhintaan verrattuna. Suomalaiselle lukijalle lisäämme yhden kotimaisen mutkan, joka muuttaa laskelmat kertaheitolla: datakeskusten sähkövero nousee 1. heinäkuuta 2026.

Hashprice romahti, sammui ja toipui: elokuun 2026 tilanne

Elokuun 10. päivä 2026 hashprice oli Luxorin Hashrate Index -mittarin mukaan 31,73 dollaria yhtä petahashia sekunnissa kohti vuorokaudessa (PH/päivä), mikä on noin 27,50 euroa. Viikkoa aiemmin luku oli 32,10 dollaria, joten liike oli lievästi alaspäin, mutta kesäkuun pohjiin nähden nousua oli reilusti. Hashrate Indexin viikkokatsauksen mukaan bitcoinin hinta oli samaan aikaan noussut kaksi prosenttia viikossa noin 64 000 dollariin, ja siirtomaksut olivat vaatimattomat 0,74 prosenttia lohkopalkkiosta.

Bitcoin itse noteerattiin 13. elokuuta 2026 noin 63 620 dollarissa eli noin 55 160 eurossa, mikä on yhä lähes puolet alle lokakuun 2025 ennätyksen 126 080 dollaria (CoinGecko). Verkon laskentateho oli valunut lokakuun 2025 huipusta, jolloin se hipoi noin 1 100 EH/s, elokuun noin 910 EH/s tasolle seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Toisin sanoen sekä hinta että laskentateho olivat selvästi huipuistaan, ja silti hashprice nousi kesän pohjilta. Miksi, siihen palaamme kohta, mutta ilmiö on louhinnan koko liiketoiminnan ydin.

Mikä hashprice on ja miksi se on louhinnan tärkein luku

Louhinta on lopulta yksinkertaista liiketoimintaa: syötät sähköä ja laitteita sisään ja saat bitcoinia ulos. Ongelma on, että ulostulon arvo riippuu neljästä jatkuvasti liikkuvasta muuttujasta, eikä yksikään louhija voi seurata niitä mielekkäästi erikseen. Hashprice tiivistää ne kaikki yhteen lukuun. Luxor, joka lanseerasi termin vuonna 2019, määrittelee hashpricen odotusarvoksi sille, kuinka paljon yksi petahash sekunnissa laskentatehoa tuottaa vuorokaudessa Bitcoin-verkossa (docs.luxor.tech).

Yksikkö on siis tulo jaettuna teholla: dollaria tai bitcoinia yhtä PH/päivä kohti. Mittari lasketaan alun perin dollareissa, koska valtaosa maailman louhinnasta hinnoitellaan ja myydään dollareissa; euromääräinen luku saadaan jakamalla vallitsevalla EUR/USD-kurssilla. Hashpricen vahvuus on, että se on suoraan verrannollinen. Jos naapurin laari tuottaa 31,73 dollaria PH/päivä, niin sinunkin, riippumatta siitä ajatko yhtä laitetta kotona vai kymmentä tuhatta Texasissa. Se on louhinnan bruttotuoton mittatikku, ja siksi jokainen vakavasti otettava louhintayhtiö raportoi sen sijoittajilleen. Se on myös se luku, jota vastaan louhija vertaa sähkölaskuaan, laitehankintojaan ja jopa sitä, kannattaako koneita ylipäätään pitää päällä.

Hashpricen kaava: neljä muuttujaa

Kaava on suoraviivainen. Verkko tuottaa noin 144 lohkoa vuorokaudessa, sillä tavoiteaika on kymmenen minuuttia lohkolta. Jokainen lohko maksaa löytäjälleen lohkotukipalkkion, joka on huhtikuun 2024 puoliintumisen jälkeen 3,125 BTC, sekä siirtomaksut. Kun tämä vuorokausituotto bitcoineina jaetaan koko verkon laskentateholla, saadaan bitcoinmääräinen hashprice; kun se kerrotaan bitcoinin dollarihinnalla, saadaan dollarimääräinen hashprice.

Luxor laskee siirtomaksut 144 lohkon liukuvana keskiarvona, jotta yksittäisen ruuhkalohkon piikki ei heiluta lukua, ja käyttää dollarihintana kolmen yhdysvaltalaisen pörssin spot-hinnan keskiarvoa (docs.luxor.tech). Käytännössä sama bitcoinmääräinen kaava on se, jolla useimmat louhintapoolit maksavat louhijoille näiden tehosta. Neljä muuttujaa ovat siis lohkotukipalkkio, siirtomaksut, verkon vaikeustaso ja bitcoinin hinta. Kaksi ensimmäistä liikkuvat hitaasti, vaikeustaso korjautuu noin kahden viikon välein, ja bitcoinin hinta heiluu sekunneittain.

Esimerkki auttaa. Jos verkon vaikeustaso on korkea ja hinta matala, sama laari tuottaa vähemmän bitcoinia ja se bitcoin on halvempaa: hashprice painuu kahdesta suunnasta yhtä aikaa. Jos taas kilpailijoita sammuu ja vaikeustaso laskee, jäljelle jäävä laari nappaa suuremman siivun samasta lohkopalkkiovirrasta, ja hashprice nousee vaikka hinta pysyisi paikallaan. Juuri vaikeustason ja hinnan yhteispeli selittää sekä kahden vuoden alamäen että elokuun 2026 elpymisen.

Elokuun 2026 tilannekuva

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut. Kaikki hashprice-arvot ovat Hashrate Indexin 10. elokuuta 2026 julkaisemasta katsauksesta, hinta ja markkina-arvo CoinGeckosta 13. elokuuta 2026.

Luvut kannattaa lukea suhteessa toisiinsa. Verrattain matala hinta ja lähes olematon maksuosuus tarkoittavat, että hashprice lepää käytännössä kokonaan lohkotukipalkkion varassa, kun taas laskentatehon lasku huipusta on juuri se voima, joka pitää mittarin pystyssä. Vaikeustaso 127,48 biljoonaa on korkea historiallisesti, mutta selvästi alle marraskuun 2025 huipputasojen.

Hashprice ei ole sama asia kuin bitcoinin hinta

Yleisin virhe on samastaa hashprice bitcoinin hintaan. Ne korreloivat, mutta eivät ole sama asia. Bitcoinmääräinen hashprice, elokuussa noin 0,00049633 BTC PH/päivä, riippuu vain lohkopalkkiosta, siirtomaksuista ja vaikeustasosta, ei lainkaan hinnasta. Se kertoo, kuinka monta satoshia laari tienaa, ja se on louhijalle tärkeä, koska louhija mittaa usein varallisuutensa nimenomaan bitcoineissa ja rahoittaa toimintaansa niitä myymällä. Dollarimääräinen hashprice taas kertoo, paljonko ne satoshit ovat pörssissä arvoltaan juuri nyt.

Ero näkyy juuri elokuussa 2026. Hashrate Indexin mukaan bitcoinmääräinen hashprice oli noussut korkeimmalle sitten elokuun 2025, koska vaikeustaso oli laskenut, vaikka dollarimääräinen luku pyöri yhä 32 dollarin tienoilla. Louhija, joka ajattelee bitcoineissa, koki siis suuremman helpotuksen kuin dollareissa ajatteleva sijoittaja huomasi. Tämä on hyvä muistutus siitä, että hashprice pitää aina lukea kahdessa valuutassa: bitcoinmääräinen kertoo verkon sisäisen kilpailun tilan, dollarimääräinen taas sen, riittääkö tulo maksamaan euromääräiset laskut.

Kahden vuoden alamäki: näin hashprice puolittui

Nykytilanteen ymmärtää vasta, kun katsoo mistä on tultu. CoinSharesin louhintaraportin mukaan hashprice hipoi heinäkuussa 2025 noin 63 dollaria PH/päivä. Sieltä alkoi pitkä lasku, kun laskentateho ryntäsi ylös nopeammin kuin hinta: marraskuussa 2025 mittari painui jo silloisen viiden vuoden pohjan tuntumaan, ja alkuvuonna 2026 se teki uusia puoliintumisen jälkeisiä pohjia. Kesäkuun 2026 lopussa päästiin lähelle 27,70 dollaria, ja heinäkuun avausluku 28,09 dollaria oli yksi mittarin historian matalimmista päivänoteerauksista.

Suunta oli siis selvä: reilussa vuodessa mittari puolittui, ennen kuin se heinä-elokuussa kääntyi maltilliseen nousuun. Sama raportti arvioi, että 15-20 prosenttia maailman laitekannasta pyöri kannattamattomana kesällä 2026, eli tuotti bitcoinia korkeammilla kustannuksilla kuin bitcoin oli arvoltaan. Se on tärkeä tausta seuraavalle luvulle, sillä juuri nämä tappiolliset koneet ovat se säätöventtiili, joka nostaa hashpricen takaisin.

Miksi hashprice toipui: vaikeustaso on itsekorjaava termostaatti

Bitcoinin nerokkuus louhinnan kannalta on vaikeustason automaattinen korjaus. Noin kahden viikon välein protokolla säätää vaikeustasoa niin, että lohkoja syntyy keskimäärin joka kymmenes minuutti riippumatta siitä, kuinka paljon laskentatehoa verkossa on. Kun louhijat sammuttavat tappiollisia koneita, lohkot alkavat syntyä hitaammin, ja seuraavassa korjauksessa vaikeustaso laskee. Tämä tarkoittaa, että jäljelle jääneet koneet tekevät saman lohkopalkkiovirran pienemmällä kilpailulla, ja niiden hashprice nousee.

Vuosi 2026 oli tämän mekanismin kirjaesimerkki. Helmikuussa vaikeustaso laski 11,16 prosenttia, kun talvimyrsky pakotti yhdysvaltalaiset louhijat alas verkosta, ja kesäkuun 14. päivä nähtiin vuoden toiseksi suurin pudotus, 10,09 prosenttia, kun vaikeustaso valui 138,96 biljoonasta 124,93 biljoonaan lohkossa 953 568 (The Block, lähteenä Galaxy Research). Yksin tuo korjaus lisäsi jäljelle jääneiden louhijoiden bitcoin-tuottoa noin 11 prosentilla. Hashrate Indexin mukaan vaikeustaso jopa laski vuositasolla, mikä on tapahtunut Bitcoinin historiassa vasta toisen kerran (Blockspace).

JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou tiivisti mekanismin osuvasti: kun bitcoin käy tuotantokustannuksensa alle, kalliimmat louhijat sammuttavat koneensa, laskentateho laskee ja vaikeustaso korjautuu alaspäin (TFTC). Hänen arvionsa mukaan louhinnan kokonaistuotantokustannus oli mid-2026 noin 78 000 dollaria bitcoinilta, eli bitcoin kävi kuukausikaupalla tuon alapuolella. Juuri se pakotti heikoimmat toimijat alas ja loi tilan hashpricen elpymiselle. Termostaatti ei tee louhinnasta helppoa, mutta se estää sitä romahtamasta pysyvästi.

Hashpricesta katteeseen: ASIC-tehokkuus ratkaisee

Hashprice kertoo bruttotuoton, mutta kate riippuu siitä, kuinka paljon sähköä laite kuluttaa tuottaakseen tehonsa. Tätä mitataan tehokkuudella jouleina terahashia kohti (J/TH): mitä pienempi luku, sitä vähemmän sähköä sama laskentateho vaatii. Uusin sukupolvi, kuten Antminer S21 XP, yltää noin 13,5 J/TH tasolle (Bitmain), kun taas edellisen syklin S19 XP jää noin 21,5 J/TH tuntumaan. Ero ratkaisee, kuka pysyy voitollisena, kun hashprice on matalalla.

Hashrate Index ilmoittaa tuoton myös megawattituntia kohti tehokkuusluokittain, mikä tekee vertailusta konkreettista. Alla oleva taulukko yhdistää tuoton per MWh ja karkean kannattavuusrajan sähkön kokonaishinnalle nykyisellä 31,73 dollarin hashpricella. Kannattavuusraja lasketaan jakamalla hashprice laitteen vuorokausikulutuksella; nyrkkisääntönä raja (senttiä kilowattitunnilta) on suunnilleen hashprice jaettuna luvulla 24 kertaa tehokkuus, muunnettuna euroiksi.

Taulukko paljastaa alan armottomuuden. Tehokkain kalusto sietää yli kahdeksan sentin sähköä, kun taas vanha laari on tappiolla jo runsaan kolmen sentin hinnalla. Hashprice on kaikkille sama, mutta kate ei ole. Kate on eri asia kuin tuotto, ja siitä miten se syntyy ja katoaa kustannuspuolella kirjoitimme erikseen jutussa bitcoinin louhintamarginaaleista. Tässä riittää todeta, että hashprice asettaa katon tuotolle ja tehokkuus sekä sähkön hinta sen, kuinka paljon katosta jää käteen.

Suomalaisen louhijan todellisuus: konesalivero nousee heinäkuussa 2026

Tässä kohtaa suomalaisen lukijan kannattaa istua alas. Suomi houkutteli vuosia datakeskuksia viileällä ilmastollaan ja vakaalla sähköverkollaan, ja alensi vuonna 2021 vähintään 0,5 megawatin datakeskusten sähkön alempaan veroluokkaan II. Tuo etu päättyy: Verohallinnon mukaan datakeskuksissa käytetty sähkö siirretään veroluokkaan I 1. heinäkuuta 2026 (vero.fi). Muutos perustuu hallituksen esitykseen HE 97/2025, ja valtion arvioidaan saavan sillä noin 47 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa.

Numerot ovat karut. Veroluokassa II sähkövero on huoltovarmuusmaksuineen 0,135 senttiä kilowattitunnilta, veroluokassa I taas 2,325 senttiä kilowattitunnilta (energiaveron osuus nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin, Verohallinnon verotaulukot). Toisin sanoen pelkkä sähkövero nousee heinäkuussa noin 2,19 senttiä kilowattitunnilta, eli reilusti yli kymmenkertaiseksi.

Palataan edellisen luvun taulukkoon. Vanhemman kaluston kannattavuusraja oli nykyisellä hashpricella noin 5,3 senttiä kilowattitunnilta. Kun uusi veroluokka I vie tuosta budjetista yksin 2,325 senttiä, jäljelle jää vain noin kolme senttiä itse energialle, siirrolle ja käytölle: käytännössä mahdotonta yhtälö muutoin kuin halvimpina tuulisina tunteina. Tehokkainkin kalusto, jonka raja on noin 8,5 senttiä, näkee verohyppäyksen syövän neljänneksen koko budjetistaan. Sama muutos on jo saanut isotkin toimijat epäröimään; DataCenterDynamics raportoi lokakuussa 2025, että Google laittoi Suomen datakeskussuunnitelmansa jäihin veronkorotuksen uhatessa. Louhinnan kannalta viesti on selvä: Suomessa hashpricen on oltava korkeampi kuin monessa kilpailijamaassa, jotta sama laite kannattaa pitää päällä.

Palkkiot, siirtomaksut ja turvabudjetti

Hashpricen neljästä muuttujasta huolestuttavin pitkällä aikavälillä on siirtomaksujen osuus. Elokuussa 2026 maksut olivat vain 0,74 prosenttia lohkopalkkiosta, eli hashprice lepää lähes kokonaan lohkotukipalkkion, protokollan luoman uuden bitcoinin, varassa. Tämä on ongelma, koska lohkotukipalkkio puoliintuu noin neljän vuoden välein: seuraava puoliintuminen keväällä 2028 pudottaa sen 3,125 bitcoinista 1,5625 bitcoiniin. Jos maksut eivät siihen mennessä kasva, hashprice saa kertaheitolla ison alaspäisen sysäyksen, jota vain hinnannousu tai vaikeustason lasku voi kompensoida.

Tässä piilee Bitcoinin turvabudjetin kysymys. Verkon turvallisuus maksetaan hashpricen kautta: mitä enemmän louhijoille virtaa tuloa, sitä kalliimpaa verkkoa vastaan on hyökätä. Kun tulo on lähes kokonaan emission varassa, verkko on tavallaan samassa asemassa kuin pelitoken, joka jakaa palkkioita uusilla tokeneilla oikean maksuvirran sijaan; tästä rakenteellisesta heikkoudesta olemme kirjoittaneet GameFi-tokenomiikan yhteydessä. Bitcoinilla emissio on kuitenkin ennustettava ja laskeva, joten pitkän aikavälin ratkaisu on saada siirtomaksut kestävälle tasolle. Moni analyytikko pitää yli 20 prosentin maksuosuutta terveen turvabudjetin merkkinä; nykyisestä alle prosentista on pitkä matka.

Sama tuotto vastaan turvallisuus -logiikka pätee myös proof-of-stake -verkkoihin, joissa hashpricen vastine on stakingin tuotto. Sielläkin kysytään, syntyykö tuotto oikeista maksuista vai pelkästä emissiosta; kävimme tuon tulonmuodostuksen läpi jutussa validaattoritaloudesta. Molemmissa malleissa lopullinen kysymys on sama: kuka maksaa verkon turvallisuudesta, kun tuet ohenevat.

Hashpricesta tuli kaupankäynnin kohde: johdannaiset ja suojaus

Kun hashprice heiluu näin rajusti, louhijat kaipaavat tapaa lukita tulonsa etukäteen aivan kuten viljelijä lukitsee sadon hinnan. Tästä on kasvanut oma markkinansa. Luxor tarjoaa hashprice-termiinejä jopa vuoden päähän (luxor.tech), ja pörssilistattu Bitnomial listaa säänneltyjä hashrate-futuureja tunnuksella HUP, kukin sopimus yhden petahashin kokoinen ja kuukausittain erääntyvä (Bitnomial). Louhija voi myydä tulevan hashpricensa nyt, jolloin se lukitsee tulonsa ja siirtää hintariskin vastapuolelle.

Markkina paljastaa myös, mitä ammattilaiset odottavat. Hashrate Indexin heinäkuun 2026 katsauksen mukaan termiinikäyrä hinnoitteli loppuvuodelle lievää nousua, ja suojauksen implisiittinen hinta, eli louhijan pääoman tuottovaatimus, asettui noin 6-13 prosenttiin vuodessa (Hashrate Index). Se on korkea korko, mikä kertoo sijoittajien pitävän louhinnan kassavirtaa yhä riskisenä. Suomalaiselle louhijalle johdannaiset ovat erityisen kiinnostavia juuri sähköveron takia: jos kustannuspuolen isku on varma, tulopuolen lukitseminen voi olla ainoa tapa saada rahoitusta koneille. Käytännössä nämä välineet ovat kuitenkin yhä ammattilaisten työkaluja, eivät kotilouhijan.

Riittääkö hashprice? Tekoäly ja loppuvuoden skenaariot

Suurin muutos louhinnassa vuonna 2026 ei ole hashpricen taso vaan se, mihin sitä verrataan. Sama megawatti sähköä, joka tuottaa louhinnassa 36-97 euroa vuorokaudessa laitteen tehokkuudesta riippuen, voi tuottaa tekoälyn ja HPC-laskennan vuokrauksessa moninkertaisesti, ja vielä vakaammin. Siksi louhijat ovat kääntyneet joukolla tekoälyyn. IREN allekirjoitti marraskuussa 2025 Microsoftin kanssa noin 9,7 miljardin dollarin viisivuotisen pilvisopimuksen NVIDIAn GB300-piireistä (IREN), ja Cipher Mining teki 5,5 miljardin dollarin sopimuksen Amazonin AWS:n kanssa (The Block). CoinSharesin mukaan alan julkistetut tekoäly- ja HPC-sopimukset ylittivät yhteensä 70 miljardia dollaria.

Tämä on hashpricen vaihtoehtoiskustannus. Niin kauan kuin tekoäly maksaa megawatista enemmän, louhinta kilpailee tehostaan hävinneellä kädellä. Needhamin analyytikko John Todaro on todennut, että liikevaihto megawattia kohti ja käyttökate ovat tekoäly- ja HPC-kolokaatiossa selvästi louhintaa korkeammat (CoinGeek). MARAn toimitusjohtaja Fred Thiel on samassa jutussa kuvannut louhintaa nollasummapeliksi, jossa lattiana on oma energiakustannus, ja ennustanut että vuoteen 2028 mennessä louhija joko tuottaa itse sähkönsä, on sähköntuottajan omistama tai sen kumppani. Louhinnan ja infrastruktuurin raja hämärtyy; kyse on yhä enemmän siitä, kuka omistaa lapion, ei siitä kuka kaivaa, teema jota käsittelimme Immutablen lapiokaupan yhteydessä.

Entä loppuvuosi? CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill piti mahdollisena, että pörssilistatut louhijat saavat vuoden 2026 loppuun mennessä jopa 70 prosenttia liikevaihdostaan tekoälystä, kun osuus on nyt noin 30 prosenttia (The Block). Hän ei myöskään pitänyt epärealistisena, että bitcoin palaisi 100 000 dollariin, mikä nostaisi hashpricen noin 37 dollariin PH/päivä. Kaksi voimaa vetävät siis eri suuntiin: hinnannousu ja vaikeustason itsekorjaus nostavat hashpricea, kun taas keväällä 2028 lähestyvä puoliintuminen ja tekoälyn vaihtoehtoiskustannus painavat sitä. Kumpi voittaa, ratkeaa megawateissa ja vaikeustason korjauksissa, ei otsikoissa.

Sääntely Suomessa: Finanssivalvonta, MiCA ja verottaja

Suomalaisen louhijan on hyvä tuntea sääntelykenttä, vaikka itse louhinta jää sen ulkopuolelle. Bitcoinin louhinta ei ole toimiluvanvarainen finanssipalvelu, joten Finanssivalvonta ei valvo louhintaa sinänsä. Finanssivalvonta valvoo kryptovarapalveluntarjoajia eli pörssejä ja säilytyspalveluja EU:n MiCA-asetuksen nojalla, ja Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU-alueen lyhimmistä. Käytännössä tämä koskee louhijaa vasta siinä vaiheessa, kun tämä myy louhitut bitcoinit palveluntarjoajan kautta.

Kaksi muuta viranomaista on louhijalle olennaisempi. Verohallinto verottaa louhitut bitcoinit tulona niiden saantihetken arvosta ja myöhemmin luovutusvoittona, ja juuri Verohallinto hallinnoi edellä käsiteltyä sähköveron korotusta. Lisäksi edellä mainitut hashprice-johdannaiset ja hashrate-futuurit ovat rahoitusvälineitä, joita säännellään MiFID II -direktiivin nojalla, ei MiCA:n; MiCA kattaa vain spot-kryptovarat ja palveluntarjoajat. Kansainväliseksi taustaksi kannattaa tietää, että Yhdysvaltain arvopaperivalvoja SEC linjasi maaliskuussa 2025, ettei proof-of-work -louhinta ole arvopaperien tarjoamista, mikä selkeytti louhinnan asemaa myös eurooppalaisten toimijoiden silmissä. Suomessa suurin sääntelyriski louhijalle ei siis tule finanssivalvonnasta vaan energiapolitiikasta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä hashprice on?

Hashprice on mittari, joka kertoo kuinka paljon bitcoinin louhija voi odottaa ansaitsevansa tietyllä laskentateholla. Se noteerataan yleensä dollareina yhtä petahashia sekunnissa kohti vuorokaudessa (PH/päivä), ja elokuussa 2026 se oli noin 31,73 dollaria eli noin 27,50 euroa. Luku sisältää sekä lohkotukipalkkion että siirtomaksut, joten se on louhinnan bruttotuoton mittatikku.

Miksi hashprice nousi elokuussa 2026, vaikka bitcoinin hinta ei juuri liikkunut?

Koska verkon vaikeustaso laski. Kun osa louhijoista sammutti tappiollisia koneita, jäljelle jääneet nappasivat suuremman osuuden samasta lohkopalkkiovirrasta. Vaikeustaso putosi kesäkuussa 2026 yli kymmenen prosenttia, mikä nosti kunkin jäljellä olevan laarin tuottoa, vaikka bitcoinin hinta pysyi noin 64 000 dollarissa.

Miten hashprice lasketaan?

Verkko tuottaa noin 144 lohkoa vuorokaudessa, ja kukin lohko maksaa 3,125 BTC lohkotukipalkkiota sekä siirtomaksut. Tämä vuorokausituotto jaetaan koko verkon laskentateholla ja kerrotaan bitcoinin hinnalla. Luxor tasoittaa siirtomaksut 144 lohkon liukuvalla keskiarvolla, jottei yksittäinen ruuhkalohko vääristä lukua.

Kannattaako bitcoinin louhinta Suomessa vuonna 2026?

Se on aiempaa vaikeampaa. Datakeskusten sähkövero nousee 1. heinäkuuta 2026 alemmasta veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I, jolloin pelkkä vero on 2,325 senttiä kilowattitunnilta. Kun vanhemman kaluston kannattavuusraja on nykyisellä hashpricella noin viisi senttiä kilowattitunnilta, vero yksin syö suuren osan liikkumavarasta, ja vain tehokkain kalusto halvimman sähkön äärellä pysyy voitollisena.

Voiko hashprice-riskiä suojata?

Kyllä. Louhijat voivat myydä hashpricen etukäteen termiinisopimuksilla ja hashrate-futuureilla, joita tarjoavat esimerkiksi Luxor ja pörssilistattu Bitnomial. Näin louhija lukitsee tulevan tuottonsa ja siirtää hintariskin vastapuolelle; hinta tästä on markkinoiden hinnoittelema pääoman tuottovaatimus, joka on ollut noin 6-13 prosenttia vuodessa.

Kirjoittaja: Aleksi Virtanen, HOGE Wire. Juttu on taustoittava analyysi eikä sijoitusneuvontaa; luvut ovat elokuun 2026 tilanteesta ja hashprice muuttuu päivittäin.