Hashrate takaisin tsettahashiin: vaikeustaso hyppäsi 5,92 %

Perjantaina 16. lokakuuta 2026 Bitcoinin louhinnan vaikeustaso teki jotain, mitä se ei ollut tehnyt seitsemään kuukauteen. Lohkossa 971 712 verkon kaksiviikkoinen tarkistus nosti vaikeustasoa 5,92 prosenttia lukemaan 140,58 biljoonaa, mikä oli koko vuoden 2026 kolmanneksi suurin nousu ja korkein lukema sitten maaliskuun alun (news.bitcoin.com). Samaan aikaan hashrate kiipesi takaisin tsettahashin yläpuolelle, siis yli 1 000 eksahashin sekunnissa.

Vielä päivää aiemmin tämän lehden katsaus vuoteen hashraten huipusta totesi, että kasvu taittui ilman pakkoa (Vuosi hashraten huipusta: kasvu taittui ilman kieltoa). Lokakuun tarkistus ei kumoa sitä tarinaa, mutta lisää siihen uuden luvun. Vaikeustaso on näet ainoa kova mittari koko verkossa: se nousee vasta, kun todellista laskentatehoa on jo kytketty päälle. Kun termostaatti kiristyy 5,92 prosenttia, se on verkon oma vahvistus siitä, että pysähdys on murtumassa.

Kasvulla on kuitenkin hintansa, ja sen maksavat juuri ne louhijat, jotka kasvun tuottivat. Sama tarkistus leikkaa tuloja terahashia kohden noin 5,2 prosenttia, kun sähkölasku pysyy ennallaan ja siirtomaksut tuovat enää noin 0,65 prosenttia louhijan tuloista (CryptoTicker). Tässä jutussa puramme auki, mitä lokakuun loikka kertoo, miksi helppo hashrate ja vaikea hashrate ovat eri asioita, ja mitä kasvun paluu merkitsee suomalaisittain.

Mitä 16. lokakuuta tapahtui

Bitcoin säätää louhinnan vaikeustasoa automaattisesti joka 2016. lohko, suunnilleen kahden viikon välein. Jos edellinen jakso louhittiin keskimäärin alle kymmenen minuutin lohkoajalla, protokolla päättelee että laskentatehoa on tullut lisää ja nostaa vaikeustasoa; jos lohkot hidastuvat, taso laskee. Mikään komitea ei äänestä siitä, vaan sääntö on sisäänrakennettu. Lokakuun 16. päivänä jakso oli edennyt niin ripeästi, että korjaus oli poikkeuksellisen iso.

Mittakaava kannattaa pitää mielessä. Vuonna 2026 vaikeustaso on laskenut useammin kuin noussut: lokakuun loikka oli vasta kymmenes nousu kaikkiaan 21 tarkistuksen joukossa (news.bitcoin.com). Suurempia yksittäisiä nousuja on tänä vuonna nähty vain kaksi, helmikuun noin 14,7 prosenttia ja kesäkuun 7,15 prosenttia. Kun kolmanneksi suurin nousu osuu lokakuulle, se kertoo kääntymisestä: lepotilaan sammutetut koneet palaavat kilpailuun, kun louhinta taas kannattaa. Näin verkko näytti artikkelin kirjoitushetkellä.

Hinta ja markkina-arvo CoinGeckon mukaan, hashrate ja vaikeustaso CoinWarzin ja Hashrate Indexin mukaan. Turvabudjetti on johdettu kaavasta hashprice kertaa hashrate; palaamme siihen tuonnempana.

Vaikeustaso on hashraten ainoa kova todiste

Otsikot kertovat hashratesta kuin se olisi mittarista luettu luku, mutta niin ei ole. Kukaan ei mittaa Bitcoin-verkon laskentatehoa suoraan, koska louhijoita ei lueta mistään rekisteristä. Hashrate arvioidaan epäsuorasti vaikeustasosta ja toteutuneista lohkoajoista kaavalla, jossa vaikeustaso kerrotaan luvulla 2^32 ja jaetaan tavoitelohkoajalla 600 sekuntia. Lohkojen löytyminen on satunnaisprosessi, joten yksittäisen hetken lukema heittelee rajusti ylös ja alas.

Siksi eri seurantapalvelut näyttävät eri numeroita samana päivänä. Lokakuun puolivälissä hetkellinen spot-lukema saattoi olla CoinWarzin mukaan noin 918 EH/s, seitsemän vuorokauden keskiarvo noin 941 EH/s ja vaikeustasosta johdettu arvio jo yli 1 024 EH/s. Hajonta on helposti kymmeniä prosentteja, eikä yksikään luku ole »väärä», ne vain mittaavat eri aikaikkunaa. Juuri tämän takia vaikeustaso on arvokkaampi kuin mikään spot-luku: se on konsensussääntö, jota ei voi kaunistella, ja se muuttuu vasta kun tehoa on todella ollut verkossa koko edellisen jakson ajan.

Näin lokakuun 16. päivän tarkistuksesta tulee tärkeä. Spot-lukema tsettahashin yläpuolelta on vihje, mutta plus 5,92 prosentin korjaus on kuitti: se todistaa takautuvasti, että keskimääräinen laskentateho kahden edeltävän viikon ajalta aidosti nousi. Kun vuosikatsaus totesi kasvun taittuneen, se nojasi kesän ja alkusyksyn lukemiin. Lokakuun kuitti kertoo toista tarinaa, ja kova numero painaa enemmän kuin hermostunut spot-käyrä.

Konkretia auttaa. Kun lokakuun 140,58 biljoonan vaikeustaso sijoitetaan kaavaan, jossa se kerrotaan luvulla 2^32 ja jaetaan 600 sekunnilla, saadaan noin 1 000 eksahashia sekunnissa, eli juuri se tsettahashin tuntuma, jota otsikot toistivat. Tämä on arvion ydin: emme laske koneita vaan päättelemme niiden yhteistehon siitä, kuinka nopeasti lohkot löytyvät suhteessa vaikeustasoon. Siksi luku on vankimmillaan pitkän aikaikkunan keskiarvona ja heikoimmillaan yhden päivän otoksena.

Takaisin tsettahashin yläpuolelle

Tsettahash sekunnissa, lyhenne ZH/s, tarkoittaa tuhatta triljoonaa hashia joka sekunti, eli 10 potenssiin 21. Se on sama kuin 1 000 eksahashia (EH/s). Luku on niin suuri, ettei sitä kannata yrittää hahmottaa koneina, vaan verkon kollektiivisena arvauskykynä: koko planeetan louhintalaitteisto heittää yhdessä yli tuhat triljoonaa arvausta sekunnissa löytääkseen seuraavan lohkon. Lokakuussa 2026 verkko ylitti tämän rajan uudelleen, kun se oli pudonnut sen alle alkuvuodesta.

Tie tähän pisteeseen kannattaa kerrata, koska se asettaa lokakuun uutisen mittakaavaan. Seitsemän vuorokauden keskiarvo ylitti tsettahashin ensi kertaa kestävästi syyskuun alussa 2025 (CoinDesk). Huippu, noin 1 162 EH/s, saavutettiin 19. lokakuuta 2025. Sen jälkeen käyrä kääntyi laskuun, ja hashrate putosi takaisin alle tsettahashin 17. tammikuuta 2026 lukemaan 988 EH/s seitsemän vuorokauden keskiarvossa (Yellow). Maaliskuussa 2026 kirjattiin ensimmäinen vuosineljänneksen lasku kuuteen vuoteen, kun louhijat siirsivät tehoa tekoälyyn (CoinDesk).

Vaikka lokakuun 140,58 biljoonan vaikeustaso on korkein sitten maaliskuun, se jää yhä noin kymmenen prosenttia alle loppuvuoden 2025 ennätyksen, joka oli lähellä 156 biljoonaa. Toisin sanoen verkko on palannut kasvu-uralle, mutta ei ole vielä ottanut takaisin kaikkea sitä, minkä se menetti talven ja kevään aikana. Kasvu on siis paluuta, ei uutta ennätystä, ja se ero on koko jutun ydin.

Miksi kasvu palasi: hinta, hashprice ja sammutetut koneet

Syy on louhijan tilikirjassa. Kun bitcoinin kurssi toipui syyskuun pohjilta, louhinnan tuotto nousi mukana. Hashprice, eli louhijan odotettu bruttotulo laskentatehoyksikköä kohden vuorokaudessa, kävi lokakuussa ensi kertaa sitten toukokuun yli 40 dollarin petahashilta päivässä, ja kuukaudesta tuli louhijoiden paras sitten tammikuun: koko verkon tulot nousivat noin 1,12 miljardiin dollariin (Shattered). Kun tuotto ylittää sähkön hinnan, kesällä sammutetut vanhemmat koneet kannattaa taas kytkeä päälle, ja juuri ne palaavat ensin.

JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou on kuvannut mekanismin napakasti: kun bitcoin käy tuotantokustannustensa alle, kalleimmat louhijat sammuttavat koneensa, hashrate laskee ja vaikeustaso korjautuu alaspäin (TFTC). Hänen tiiminsä arvioi koko alan keskimääräisen tuotantokustannuksen olleen tänä vuonna noin 78 000 dollaria bitcoinilta. Lokakuussa sama silmukka pyöri vastakkaiseen suuntaan: kurssi nousi tuotantokustannuksen yli, kannattavuus parani, koneet palasivat ja vaikeustaso korjautui ylöspäin. Louhinta on markkina, jossa hinta johtaa ja laitekanta seuraa viiveellä.

On silti syytä huomata, että hashprice oli jo lokakuun 16. päivään mennessä valunut takaisin noin 36,75 dollariin petahashilta, kun vaikeustason nousu söi tuottoa. Bitcoinina mitattuna hashprice pysyi suunnilleen ennallaan, mikä kertoo että kyse oli ennen kaikkea hinta- eikä verkkoilmiöstä. Kasvun moottori oli siis kurssi, ja kuten seuraavaksi näemme, verkko rankaisee kasvusta armottomasti.

Helppo hashrate vastaan vaikea hashrate

Lokakuun kasvua ymmärtää parhaiten jakamalla hashraten kahteen lajiin. Helppo hashrate tarkoittaa koneita, jotka ovat jo olemassa ja kiinni sähköverkossa, mutta jotka on sammutettu kannattamattomina. Ne palaavat kilpailuun päivissä ja lähes ilmaiseksi heti, kun hashprice ylittää niiden sähkökustannuksen. Juuri tätä lokakuussa tapahtui: verkkoon ei ilmestynyt paljon uutta rautaa, vaan vanhaa rautaa kytkettiin takaisin päälle.

Vaikea hashrate on toinen tarina. Se tarkoittaa aidosti uusia koneita, ja niiden tahdin määrää piisirujen toimitusketju. Uudet ASIC-louhijat nojaavat kourallliseen suunnittelijoita (Bitmain, MicroBT, Canaan) ja muutamaan edistyneeseen piisirutehtaaseen, joiden parhaat valmistusprosessit on varattu etukäteen Applelle, Nvidialle ja suurille pilvitaloille. Tehtaan vaihto tai sirun uudelleensuunnittelu vie 12-18 kuukautta. Siksi kestävän kasvun katto ei ole hinta vaan piikiekot: rahaa voi olla, mutta koneita ei saa hyllyltä.

Tästä seuraa suoraan kysymys lokakuun nousun kestävyydestä. Koska se oli pääosin helppoa hashratea, se voi kääntyä yhtä nopeasti, jos kurssi valuu takaisin alas: samat koneet sammuvat uudelleen. Pysyvä kasvu vanhan huipun yli edellyttäisi uutta rautaa, jota sekä sirutehtaiden jono että tekoälyn kilpailu samoista resursseista hidastavat. CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill on luonnehtinut jaksoa yhdeksi alan vaikeimmista ja arvioinut, että pörssilistattujen louhijoiden tuloista jopa 70 prosenttia voi tulla tekoälystä vuoden 2026 loppuun mennessä (news.bitcoin.com). Kun kannattavuus paranee, louhija pohtii yhtä lailla uusien koneiden ostoa kuin kalliin laitekierteen ja poistojen jatkamista (louhinnan laitekierre).

Tehokkuus kasvattaa verkkoa ilman uusia megawatteja

Hashraten pitkän aikavälin kasvun todellinen moottori ei ole megawattien määrä vaan tehokkuus, jota mitataan jouleina terahashia kohden (J/TH). Uusi kone ei lisää verkkoon pelkkää laskentatehoa, vaan tekee sen murto-osalla edeltäjänsä sähkönkulutuksesta. Siksi verkko voi kasvattaa hashratea, vaikka sen yhteenlaskettu sähkönkulutus pysyisi suunnilleen ennallaan. Kasvu on siirtynyt megawattiakselilta tehokkuusakselille.

Kehitys näkyy selvästi laitesukupolvien käyrässä. Vuoden 2016 Antminer S9 kulutti noin 98 J/TH, kun taas vuoden 2026 nestejäähdytetyt huippumallit painuvat ensi kertaa alle kymmenen joulen rajan. Karkeasti kyse on noin kymmenkertaisesta tehokkuusloikasta vuosikymmenessä.

Tehokkuudella on kuitenkin kääntöpuoli, joka selittää kuluneen vuoden tasaista käyrää. Kun uudet koneet ovat niin paljon edeltäjiään parempia, niitä käytetään usein vanhan kannan korvaamiseen eikä verkon laajentamiseen. CoinDeskin alaisen The Miner Magin mukaan juuri tämä on muuttunut: uuden sukupolven rigit päivittävät olemassa olevaa laitekantaa sen sijaan että kasvattaisivat verkkoa, mikä on merkittävä käänne (CoinDesk). Vanha rauta ei katoa mihinkään, vaan päätyy osaksi raudan kiertoa ja elektroniikkajätettä, jonka ympäristökysymyksiä olemme käsitelleet erikseen (energiamixin sokea piste).

Vaikeustason termostaatti syö voiton

Tässä on kasvun julma logiikka. Kun vaikeustaso nousee 5,92 prosenttia, jokainen terahash ansaitsee noin 5,2 prosenttia vähemmän satoshia samalla lohkopalkkiolla, eikä sähkölasku jousta senttiäkään (CryptoTicker). Juuri se, mitä kasvu edustaa, siis lisää laskentatehoa, laimentaa jokaisen louhijan siivua. Termostaatti on itsekorjautuva: kurssin tuoma tuottoryöpsähdys kilpaillaan takaisin yhden tai kahden tarkistuksen aikana, ja siksi hashprice oli jo valunut yli 40 dollarista noin 36,75 dollariin petahashilta.

Siirtomaksut eivät pelasta tilannetta. Ne tuovat enää noin 0,65 prosenttia louhijan tuloista, joten louhinta vaikeutui lokakuussa lähes kuusi prosenttia ilman että kasvavat maksutulot olisivat vaimentaneet iskua. Yli 99 prosenttia turvabudjetista nojaa yhä 3,125 bitcoinin lohkotukeen, mikä tekee kannattavuudesta suoran kurssikysymyksen ja painaa katteet tiukalle (louhintakate 2026). Vuosi on ollut tässä mielessä rajua vuoristorataa, kuten viimeisimmät tarkistukset osoittavat.

Taulukko (CoinWarz) näyttää, miksi yksittäisestä tarkistuksesta ei kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä: käyrä heilahti kesäkuussa kymmenen prosentin laskusta seitsemän prosentin nousuun kahdessa viikossa. Lokakuun 5,92 prosenttia on silti merkittävä, koska se on kolmas kerta koko vuonna, kun yksittäinen nousu ylittää viisi prosenttia, ja se tapahtui aivan edellisen nousun perään.

Milloin kone kannattaa kytkeä päälle

Helpon hashraten paluu palautuu yhteen yksinkertaiseen laskuun. Kone kannattaa pitää päällä, kun hashprice ylittää sen sähkökustannuksen. Kannattavuusraja sähkön hinnalle saadaan jakamalla hashprice luvulla 24 kertaa koneen tehokkuus jouleina terahashia kohden. Mitä tehokkaampi kone, sitä korkeamman sähkön hinnan se kestää ennen kuin louhinta muuttuu tappiolliseksi. Juuri tämä raja ratkaisee, mitkä koneet syttyvät ja mitkä sammuvat, kun kurssi heilahtaa.

Lokakuun puolivälin noin 36,75 dollarin hashpricella rajat asettuvat suunnilleen alla olevan taulukon mukaisesti. Luvut on muunnettu euroiksi noin 1,12 dollarin eurokurssilla, ja ne kuvaavat sähkön kokonaishintaa verot mukaan lukien.

Taulukko selittää myös, miksi louhijan tulos heiluu niin rajusti. Kustannukset ovat kiinteät, mutta tulot vaihtelevat kurssin mukana, joten pienikin muutos hashpricessa kääntää vanhan koneen tappiollisesta voitolliseksi tai päinvastoin. Tätä kutsutaan operatiiviseksi vivuksi, ja se on syy siihen, että kesän hiljaiset laitokset heräsivät lokakuussa lähes kerralla henkiin.

Käytännössä taulukko on helppo hashrate numeroina. Kesällä, kun hashprice oli lähellä 28 dollaria, vanha 29,5 J/TH kone tarvitsi alle noin 0,04 euron sähkön kilowattitunnilta pysyäkseen voitollisena, eivätkä useimmat yltäneet siihen, joten ne sammutettiin. Lokakuun 36,75 dollaria nosti rajaa ja veti osan niistä takaisin verkkoon. Suomalaiselle louhijalle konesaliveron korotus kuitenkin nosti paikallista sähkön kokonaishintaa, joten sama kone, joka kannattaa Teksasissa, voi jäädä pimeäksi Suomessa. Kannattavuusraja ei ole globaali luku, vaan se ratkeaa jokaisessa laitoksessa erikseen.

Turvabudjetti nousee kasvun mukana

Miksi hashratesta ylipäätään välitetään? Koska se on Bitcoinin turvallisuuden hinta. Verkon valtaamisen kustannus skaalautuu laskentatehon mukana, ja louhijoiden yhteenlaskettu tulo on käytännössä se budjetti, joka hyökkääjän on ylitettävä. Kun hashprice kerrotaan hashratella ja vuoden päivillä, päädytään tällä hetkellä noin 13 miljardiin dollariin eli noin 12 miljardiin euroon vuodessa. Kun vaikeustaso ja hashrate nousevat, tämä muuri kasvaa niiden mukana.

Duken yliopiston professori Campbell Harvey on arvioinut, että enemmistön laskentatehosta vievä 51 prosentin hyökkäys maksaisi nykyään noin kahdeksan miljardia dollaria, mikä on hänen sanojensa mukaan »noin 50 peruspistettä bitcoinin arvosta». Uutta on, että johdannaismarkkinat voivat tehdä hyökkäyksestä kannattavan, kun hyökkääjä hyötyy aiheuttamastaan romahduksesta lyhyeksimyynnillä (news.bitcoin.com). Lokakuun kasvu siis korjasi hiljaa osan siitä turvamarginaalista, jonka talven pysähdys oli ohentanut. Kaikki eivät pidä uhkaa realistisena: American Bitcoin Corpin Matt Prusak on todennut, että taloudellinen toteutettavuus kaataa koko 51 prosentin teesin, koska laitteiston kasaaminen veisi vuosia ja pörssit jäädyttäisivät epäilyttävän toiminnan ajoissa (crypto.news).

Sama logiikka ohjaa myös proof-of-stakea, jossa turvabudjetti muodostuu panostustuotosta kerrottuna lukitulla pääomalla. Vertailu on opettavainen, sillä molemmissa järjestelmissä turvan hinta on viime kädessä se tuotto, joka osallistujille pitää maksaa, olipa resurssi sähköä ja rautaa tai lukittua pääomaa. Olemme käsitelleet saman katetalouden toista puolta panostuksen operaattoreissa (SSV:n operaattorit).

Kuka kasvun tuottaa: piilossa oleva enemmistö

Kuka nuo koneet oikeastaan kytki takaisin päälle? Eivät ainakaan pääosin pörssilistatut louhijat. Nasdaqissa noteerattu joukko, kuten MARA, Riot ja CleanSpark, on kutistuva vähemmistö koko verkon laskentatehosta ja kääntää kapasiteettiaan voimakkaasti tekoälyyn. CoinSharesin toisen vuosineljänneksen raportin mukaan listatut louhijat menettivät noin viidenneksen yhteenlasketusta Bitcoin-hashratestaan, kun tekoälyn tuotot kiihtyivät (news.bitcoin.com). Kasvun julkisin osa siis supistuu, vaikka verkko kokonaisuutena kiipesi takaisin tsettahashin yli.

Siksi suurin osa verkosta, ja suurin osa lokakuussa takaisin kytketystä helposta hashratesta, on yksityisten, offshore- ja valtiollisten toimijoiden käsissä, joita ei näe yhdelläkään tulosjulkistuksella. Tämä läpinäkymättömyys on osin tarkoituksellista, ja se on juuri syy siihen, miksi hashrate arvioidaan eikä lasketa. Se tarkoittaa myös, että lokakuun kasvu ei syntynyt niinkään hallitusten laajennuspäätöksistä kuin nimettömien operaattoreiden kytkimistä, jotka kääntyivät päälle heti kun kurssi ylitti sähkön hinnan.

Kolikon kääntöpuoli on kaksijakoinen. Näkymätön enemmistö tekee verkosta kestävän, koska alueelliset häiriöt jakavat laskentatehoa uudelleen sen sijaan että tuhoaisivat sitä, mutta samalla se tekee kasvusta vaikeasti ennustettavaa. Kun kukaan ei tiedä, kuinka moni kone odottaa pimeänä seuraavaa kurssinousua, jokainen vaikeustason loikka on osin yllätys, joka paljastuu vasta jälkikäteen kahden viikon viiveellä.

Mitä kasvu ei tarkoita

Hashraten nousu on helppo ylitulkita, joten on syytä sanoa suoraan, mitä se ei tarkoita.

• Se ei ole hintaennuste. Hinta johtaa ja hashrate seuraa, ei toisin päin. Lokakuussa kurssin toipuminen kytki koneita päälle, ei päinvastoin. Vaikeustaso on taloudellinen jälkikaiku, ei ennustava signaali.
• Se ei ole tarkka luku. Osa seurantapalveluista raportoi automaattisesti virheellisiä ennätyksiä, kuten yli 1,4 ZH/s huippua, jota ei koskaan tapahtunut. Todellinen huippu oli noin 1 162 EH/s lokakuussa 2025. Kohtele kaikkia hetkellisiä lukemia haarukkana, älä pisteenä.
• Se ei takaa verkon terveyttä. Kasvu voi olla yhtä hyvin takaisin kytkettyä vanhaa rautaa kuin tervettä laajentumista, ja vuoden 2026 tasainen tai laskeva käyrä heijasti tekoälysiirtymää, ei heikkoutta.

Toisin sanoen lokakuun loikka on aito, mutta se kertoo kannattavuudesta ja kilpailusta, ei siitä mihin kurssi on menossa. Tätä eroa kannattaa pitää mielessä aina, kun otsikko huutaa uutta ennätystä.

Tekoäly kilpailee samoista megawateista

Jos helppo hashrate selittää lokakuun nousun, tekoäly selittää sen katon. Uudet louhintalaitokset kilpailevat samoista megawateista, samoista tonteista ja yhä useammin samoista edistyneistä siruista kuin tekoälyn konesalit. Pörssilistatut louhijat vuokraavat kasvavan osan kapasiteetistaan tekoälylle, esimerkkinä Riotin 20-vuotinen, noin 9,1 miljardin dollarin vuokrasopimus Anthropicin kanssa (CoinDesk). Juuri siksi uusi hashrate junnaa, vaikka louhinta olisi voitollista: rajamegawatti menee kiinteään tekoälysopimukseen eikä uuteen louhijaan.

Kasvusta on tullut hallituksen kokouspöydän päätös. Tuotto megawattia kohden on tekoälyn konesalivuokrauksessa korkeampi ja vakaampi kuin louhinnassa, joten yhtiöt punnitsevat louhintakatetta tekoälyn vuokratuloa vastaan. Tämä ei estä helpon hashraten paluuta, kun kurssi nousee, mutta se hillitsee pysyvää, uuteen rautaan perustuvaa kasvua. Lokakuun comeback nojaa siksi enemmän vanhan kannan kytkemiseen kuin verkon aitoon laajentumiseen.

Riot ei ole yksin. Viimeisen vuoden aikana useimmat suuret listatut louhijat ovat allekirjoittaneet mittavia tekoäly- ja konesalisopimuksia, ja osa on käytännössä muuttumassa sähkö- ja konesaliyhtiöiksi, jotka louhivat bitcoinia enää sivutoimena. CoinShares on kuvannut siirtymää rakenteellisesti peruuttamattomaksi. Louhijan näkökulmasta logiikka on kylmä: tekoälyvuokra tuo sopimuskauden ajan ennustettavaa kassavirtaa, kun taas louhinnan tuotto heiluu kurssin ja vaikeustason mukana. Niin kauan kuin tämä ero säilyy, rajamegawatti valuu tekoälyyn ja pysyvän hashraten kasvu jää helpon hashraten varaan.

Suomen näkökulma: konesalivero ja Finanssivalvonta

Suomalaiselle lukijalle lokakuun kasvu-uutiseen liittyy paikallinen mutka. Heinäkuun 1. päivänä 2026 Suomi siirsi konesalien sähkön takaisin yleiseen veroluokkaan I alemmasta luokasta II, mikä nosti sähköveron noin 45-kertaiseksi, 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta; huoltovarmuusmaksu mukaan lukien kokonaisvero noin 17-kertaistui (AI Suomi). Suuren, noin 1 000 gigawattituntia vuodessa kuluttavan kampuksen kohdalla se tarkoittaa noin 22 miljoonaa euroa lisää veroa vuodessa. Vähintään 0,5 megawatin laitokset osuvat muutokseen, ja se iskee suurkuormaiseen louhintaan ja konesaleihin juuri silloin, kun hashprice toipuu, eli tylsyttää paluun hyödyn kotimaassa.

Sääntelyn puolella asetelma on selkeä. Bitcoinin louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten Finanssivalvonta valvoo kryptovarojen palveluntarjoajia (pörssejä ja säilytystä) MiCA-asetuksen nojalla, ei louhintaa sinänsä; kryptojohdannaiset kuuluvat puolestaan MiFID II:n piiriin. Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, mikä oli yksi EU:n lyhimmistä. Finanssivalvonta muistuttaa kuluttajia kryptovarojen äärimmäisestä arvonvaihtelusta ja siitä, ettei niillä ole korvausrahaston suojaa (Finanssivalvonta). Louhinta on siis Suomessa ennen kaikkea energia- ja verokysymys, ei rahoitusvalvonnan kysymys.

Seuraava vaikeustaso ja mitä seurata

Seuraava tarkistus osuu noin 28. lokakuuta. Varhaiset arviot viittaavat jopa yli kymmenen prosentin, jopa noin 14 prosentin nousuun, mutta näin aikaisin jakson sisällä arviot ovat epäluotettavia ja heiluvat lohkoaikojen mukaan (news.bitcoin.com). Jos nousu toteutuisi, vaikeustaso lähestyisi tai jopa ylittäisi loppuvuoden 2025 ennätyksen, joka oli lähellä 156 biljoonaa. Siihen asti kannattaa suhtautua lukuun varauksella, sillä yhtä hyvin seuraava korjaus voi jäädä vaatimattomaksi, jos koneita taas sammuu.

Lokakuun loppua ja loppuvuotta ajatellen kannattaa seurata muutamaa asiaa.

• Kurssi: se johtaa hashpricea ja siten koneiden päälle- tai poiskytkentää. Lokakuun 27. ja 28. päivän Fed-kokous on lähin makroriski hinnalle.
• Hashprice: pysyykö se yli louhijoiden sähkökustannusten, kun vaikeustason nousu syö tuottoa.
• Seitsemän vuorokauden hashrate: pitääkö tsettahashin ylitys keskiarvossa vai oliko se hetkellinen piikki.
• Tekoälysopimukset: jokainen uusi vuokrasopimus siirtää megawatteja pois louhinnasta ja madaltaa pysyvän kasvun kattoa.
• 28. lokakuuta tarkistus: seuraava kova kuitti siitä, jatkuiko kasvu vai kääntyikö se.

Johtopäätös on rauhoittava sekä kasvun että pysähdyksen kannattajille. Vuosikatsauksen tarina kasvun taittumisesta ilman pakkoa ja tämän jutun tarina kasvun paluusta eivät ole ristiriidassa, vaan kaksi lukutapaa samasta itsekorjautuvasta koneesta. Vaikeustason termostaatti teki juuri sen, mihin se on rakennettu: antoi verkon kutistua, kun louhinta ei kannattanut, ja laajentua taas, kun se kannatti. Loppuvuoden kysymys on, onko lokakuun nousu kestävän kiipeämisen alku vai kurssivetoinen pyrähdys, jonka seuraava lasku purkaa. Kova numero vastaa siihen aikanaan, kahden viikon viiveellä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Bitcoinin louhinnan vaikeustaso nousi lokakuussa 2026?

Vaikeustaso nousi 16. lokakuuta 2026 5,92 prosenttia lukemaan 140,58 biljoonaa, koska hashrate oli kiivennyt takaisin yli tsettahashin. Kun kurssi ja hashprice toipuivat, kesällä sammutettuja koneita kytkettiin takaisin verkkoon, ja protokolla korjaa vaikeustasoa automaattisesti joka 2016. lohko, suunnilleen kahden viikon välein.

Mikä on tsettahash, ja ylittikö Bitcoinin hashrate sen?

Tsettahash sekunnissa (ZH/s) on tuhat eksahashia eli 10 potenssiin 21 hashia sekunnissa. Bitcoinin hashrate ylitti tämän rajan uudelleen lokakuussa 2026 pudottuaan sen alle tammikuussa 2026. Kaikkien aikojen huippu oli noin 1 162 EH/s lokakuussa 2025.

Nostaako vaikeustason nousu louhijoiden tuloja?

Ei, pikemminkin päinvastoin. Kun vaikeustaso nousee 5,92 prosenttia, jokainen terahash ansaitsee noin 5,2 prosenttia vähemmän samalla lohkopalkkiolla ja kurssilla, eikä sähkölasku muutu. Siirtomaksut tuovat vain noin 0,65 prosenttia tuloista, joten ne eivät pehmennä iskua.

Valvooko Finanssivalvonta Bitcoinin louhintaa Suomessa?

Ei. Louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten Finanssivalvonta valvoo MiCA-asetuksen nojalla kryptovarojen palveluntarjoajia kuten pörssejä ja säilytystä, ei louhintaa. Louhintaa koskee ennen kaikkea sähkövero, joka nousi Suomessa konesaleilla noin 45-kertaiseksi 1. heinäkuuta 2026.

Tarkoittaako hashraten kasvu korkeampaa Bitcoinin hintaa?

Ei suoraan. Hinta johtaa ja hashrate seuraa viiveellä, joten kasvu kertoo kannattavuudesta, kilpailusta ja turvallisuudesta, ei tulevasta kurssista. Vaikeustason nousu on taloudellinen jälkikaiku, ei hintaennuste.

Marcus Okafor on HOGE Wiren louhintaa, energiaa ja markkinoita seuraava toimittaja.