DeGods 2026: miksi lattiahinta ja markkina-arvo ovat harhaa

DeGods on yhä yksi Solanan tunnetuimmista NFT-kokoelmista, ja pelkkiä otsikkolukuja katsomalla se näyttää edelleen miljoonaprojektilta. CoinGeckon mukaan kokoelman noteerattu markkina-arvo Solanassa on noin 2,5 miljoonaa euroa, ja lattiahinta pyörii 4,09 SOL:n eli noin 407 euron tuntumassa (CoinGecko).

Sama sivu kertoo kuitenkin toisenkin tarinan. Koko 6 227 kohteen kokoelmaa hallitsee vain 306 lompakkoa, ja viimeisen vuorokauden aikana kohteita vaihtoi omistajaa noin 23 SOL:n edestä, eli reilulla 2 300 eurolla. Toinen luku lupaa miljoonia, toinen mittaa muutamaa tuhatta euroa päivässä. Ne eivät sovi yhteen, ja juuri se ristiriita on tämän jutun aihe.

Käymme läpi, mistä NFT-kokoelman markkina-arvo lasketaan, miksi lattiahinta ei ole sama asia kuin markkinahinta ja mitä DeGod oikeasti maksaa silloin, kun se pitää saada myydyksi eikä vain ostetuksi. DeGods on tähän poikkeuksellisen hyvä esimerkki, koska sama kokoelma on ehtinyt muuttaa Solanasta Ethereumiin, palata Solanaan, levittäytyä Bitcoiniin ja lopulta muuttua osittain $DEGOD-rahakkeeksi. Yksi projekti on nyt pilkottu kolmeen ketjuun ja kahteen omaisuusluokkaan yhtä aikaa, ja jokaisessa palasessa likviditeetti on omanlaisensa.

Suomalaiselle lukijalle kysymys ei ole akateeminen. Finanssivalvonta on muistuttanut, että kryptovarat jäävät sijoittajien korvausrahaston ja monen tutun suojan ulkopuolelle, ja Verohallinnolle jokainen NFT:n luovutus on verotettava tapahtuma riippumatta siitä, kuinka vaikeaa kohde oli myydä. Euromääräiset luvut on tässä muunnettu CoinGeckon kursseilla (1 SOL noin 99,62 euroa, EUR/USD noin 1,14) ja pyöristetty; kryptohinnat elävät, joten tarkista tuoreet luvut ennen omia päätöksiä (CoinGecko).

Mistä markkina-arvo lasketaan, ja miksi se on kirjanpitoa

NFT-kokoelman markkina-arvo syntyy yksinkertaisesta kertolaskusta: lattiahinta kerrottuna kohteiden määrällä. DeGodsin Solana-setissä se tarkoittaa noin 4,09 SOL:n lattiaa kertaa 6 227 kohdetta, mistä CoinGecko johtaa noin 2,88 miljoonan dollarin eli noin 2,5 miljoonan euron markkina-arvon (CoinGecko).

Kaava on kätevä, mutta se olettaa jotain, mikä ei pidä paikkaansa: että jokainen kokoelman kohde voitaisiin myydä lattiahinnalla samaan aikaan. Näin ei ole. Lattiahinta koskee vain yhtä kohdetta kerrallaan, halvinta myynnissä olevaa. Kun yrittää myydä toisen, kolmannen ja kymmenennen, ostajia on nopeasti vähemmän kuin myyjiä ja hinta valuu alas. Markkina-arvo on siis notionaalinen yläraja, ei summa, jonka omistajat voisivat yhdessä kotiuttaa.

Osakemarkkinoilta löytyy sama ilmiö nimellä float. Pörssiyhtiön markkina-arvo lasketaan viimeisellä kurssilla kertaa kaikki osakkeet, mutta jos vain pieni osa osakkeista oikeasti vaihtaa omistajaa, suuri myyntimäärä liikuttaa kurssia rajusti. NFT-kokoelmassa vapaasti liikkuva float on tyypillisesti vielä ohuempi, koska jokainen kohde on erillinen ja ostolaita eli bid on usein lähes tyhjä. Käytännössä markkina-arvo mittaa sitä, mitä kokoelma maksaisi ostajalle, ei sitä, mitä myyjä siitä saisi.

Ero ei ole pilkunviilausta. Se on juuri se kohta, jossa moni NFT-ostaja pettyy: hän maksoi lattiahinnan, mutta kun on aika myydä, tarjolla oleva ostohinta on selvästi lattian alapuolella, eikä iso positio mahdu markkinaan kerralla lainkaan.

Lattiahinta on halvin tarjous, ei markkinahinta

Lattiahinta on markkinapaikan halvin avoin myyntitarjous. Se on ask, ei bid; pyyntihinta, ei toteutunut kauppa. Kun sanotaan, että DeGodsin lattia on 4,09 SOL, se tarkoittaa vain, että joku on valmis myymään yhden kohteen tuolla hinnalla. Se ei kerro, löytyykö tuolle hinnalle ostajaa tänään, huomenna vai ensi kuussa.

Toteutunut markkinahinta selviää vasta, kun katsoo ostolaidan syvyyttä: kuinka monta ostajaa ja millä hinnoilla on valmiina ostamaan. Ohuessa kokoelmassa ostolaita voi olla muutaman tarjouksen syvyinen, ja parhaan ostotarjouksen ja lattian väliin jää usein leveä hintahaarukka. Se haarukka on piilokustannus: hinta, jonka maksat siitä, että haluat ulos heti etkä joskus.

Lattiahinnalla on vielä yksi ominaisuus, joka tekee siitä huonon arvomittarin: se on refleksiivinen. Nouseva lattia houkuttelee ostajia, koska se näyttää vahvuudelta, ja laskeva lattia ajaa myyjiä ulos, koska se näyttää heikkoudelta. Muutama pakkomyynti voi siis liikuttaa koko kokoelman noteerattua arvoa vaikka mitään uutta tietoa projektista ei olisi tullut. Kun float on ohut, muutama kauppa riittää heilauttamaan lukua, joka näyttää kertovan miljoonien omaisuuserästä.

306 lompakkoa: omistuksen keskittyminen ratkaisee

Likviditeetin kannalta ratkaisevin yksittäinen luku ei ole hinta vaan omistajien määrä. DeGodsin Solana-setissä 6 227 kohdetta jakautuu vain 306 lompakolle (CoinGecko). Se tekee keskimäärin yli 20 kohdetta omistajaa kohden. Toisin sanoen suuri osa kokoelmasta lepää harvojen, keskittyneiden salkkujen sisällä eikä ole tarjolla markkinaan päivittäin.

Vertailu saman ketjun ja saman aikakauden kokoelmaan tekee eron näkyväksi. Solanan Mad Lads koostuu 9 968 kohteesta, mutta niitä pitää hallussaan 6 219 eri lompakkoa, eli keskimäärin alle kaksi kohdetta omistajaa kohden (CoinGecko). Mad Ladsin omistus on hajautunut kuudelletuhannelle kädelle, DeGodsin kolmellesadalle. Kumpi tahansa voi olla hyvä tai huono osto, mutta niiden markkinat toimivat täysin eri tavalla: hajautuneessa kokoelmassa on jatkuvasti sekä ostajia että myyjiä, keskittyneessä kaupankäynti tyrehtyy heti kun harvat suuromistajat vetäytyvät.

Taulukko paljastaa myös DeGodsin sisäisen paradoksin. Pienin setti, 535 kohteen Bitcoin-versio, on hajautunut useammalle omistajalle (372) kuin kuusinkertaisesti suurempi Solana-setti (306). Kun harvinaisuus ja omistajakunta eivät kulje käsi kädessä kohteiden määrän kanssa, pelkkä kokoluku kertoo hyvin vähän siitä, kuinka helposti positio saadaan rahaksi.

Ohut vaihto ja wash trading: paljonko kysynnästä on aitoa

Toinen likviditeettimittari on vaihto. DeGodsin Solana-setissä viimeisen vuorokauden vaihto oli noin 23,46 SOL eli reilut 2 300 euroa, Ethereum-setissä nolla ja Bitcoin-setissä yksi ainoa kauppa (CoinGecko). Lattiahinnalla laskien Solanassa vaihtoi omistajaa siis noin kuusi kohdetta koko päivänä. Jos tahti pysyisi samana, koko 6 227 kohteen setin realisoiminen kestäisi karkeasti kolme vuotta, eikä lattiahinta tietenkään pysyisi paikallaan sen aikana. Näin ohuessa markkinassa markkina-arvo ja toteutettava arvo elävät eri maailmoissa.

Vaihtolukuihin liittyy vielä yksi mutka: kaikki raportoitu volyymi ei ole aitoa. Bostonin yliopiston tutkimusryhmä, jota johti tutkija Gerry Tsoukalas yhdessä Pennsylvanian yliopiston ja UCLA:n kanssa, arvioi koneoppimismallilla, että NFT-markkinoilla noin 38 prosenttia kaupoista ja jopa noin 60 prosenttia kaupankäynnin arvosta kantaa wash tradingin tunnusmerkkejä eli samojen toimijoiden keskinäistä kaupankäyntiä, joka luo keinotekoisen kuvan kysynnästä (Boston University).

Wash trading ei ole DeGods-spesifi syytös vaan koko toimialaa koskeva rakenteellinen ongelma, ja se on erityisen houkuttelevaa juuri silloin, kun markkinapaikka palkitsee volyymista tai kun kokoelman halutaan näyttävän vilkkaammalta kuin se on. Käytännön johtopäätös on selvä: mitä ohuempi kokoelma, sitä varovaisemmin sen raportoituun vaihtoon kannattaa suhtautua, ja sitä vähemmän painoa yksittäisille volyymipiikeille kannattaa antaa.

Kolme ketjua, kolme hintaa, kolme likviditeettiallasta

DeGodsin erikoisuus on, että sama brändi elää yhtä aikaa kolmella ketjulla. Alkuperäinen setti syntyi Solanaan 2021, muutti Ethereumiin 2023 ja palasi Solanaan 2024; matkan varrella 535 aiemmin poltettua DeGodsia kaiverrettiin Bitcoiniin Ordinals-inskriptioina yhden lohkon sisällä Luxorin toimitusjohtajan Nick Hansenin avulla. Lopputulos on kolme erillistä markkinaa: Solana, Ethereum (CoinGecko) ja Bitcoin (CoinGecko), joilla on kolme eri hintaa, kolme eri omistajakuntaa ja kolme erillistä, ohutta likviditeettiallasta.

Fragmentaatio on likviditeetin vihollinen. Yksi 6 000 kohteen markkina olisi syvempi kuin kolme erillistä setin osaa, mutta koska ketjut eivät jaa samaa ostolaitaa, jokaisen palasen kysyntä ja tarjonta ovat omillaan. Bitcoin-setti on tästä äärimmäinen esimerkki: korkein lattiahinta koko kokoelmassa, mutta käytännössä vain yksi kauppa vuorokaudessa. Korkea noteeraus ja lähes olematon vaihto ovat sama asia eri kulmasta katsottuna.

Ketjujen välillä liikkuminen ei myöskään ole ilmaista eikä peruutettavissa. DeGodsin siirrot on toteutettu burn-and-mint-mallilla, jossa kohde poltetaan yhdellä ketjulla ja lyödään uudelleen toisella. Sillan käyttö maksaa, ja virheellinen siirto voi olla lopullinen. Ostajan kannalta tämä tarkoittaa, että kolmen ketjun hintaeroja ei voi noin vain arbitroida umpeen.

$DEGOD ja SPL-404: yritys valmistaa likviditeettiä

Syyskuussa 2024 DeLabs teki liikkeen, joka on suoraan tämän jutun ytimessä: se julkisti $DEGOD-rahakkeen ja SPL-404-hybridistandardin, joka sitoo NFT:n ja vaihdettavan tokenin yhteen. Käytännössä yhden DeGodsin voi pilkkoa 550 000 $DEGOD-tokeniksi ja koota takaisin NFT:ksi, ja konversiosta peritään 3,33 prosentin maksu; y00ts-kokoelma ja vanha DUST-token sulautettiin samaan järjestelmään (Oak Research).

Idea on ymmärrettävä juuri likviditeetin näkökulmasta. Vaihdettava token käy kaupaksi pienemmissä paloissa kuin kokonainen NFT, se listautuu hajautettujen pörssien kaupankäyntialtaisiin (DEX), ja se antaa ohuelle kokoelmalle jatkuvan hinnan. Toisin sanoen $DEGOD on yritys valmistaa likviditeettiä sinne, missä NFT-markkina oli jäätynyt.

Perustaja Rohun ”Frank” Vora perusteli siirtymää suorasukaisesti ja arvosteli samalla juuri sitä mittaria, jota tässä jutussa puretaan. Hän kutsui NFT:iden harvinaisuusmallia ”kommunistiseksi” ja totesi, että ”floor price, by definition, optimizes for the lowest common denominator”; harvinaisuudesta valittaville hän tarjosi vastaukseksi ”buy more $degod to make up the difference” (The Defiant). Toisin sanoen projektin oma perustaja piti lattiahintaa huonona arvon mittarina.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole tuonut vakautta. $DEGOD noteerataan CoinGeckossa noin 0,00021 dollarissa, mikä tarkoittaa noin 2,1 miljoonan dollarin täysin laimennettua arvostusta 10 miljardin tokenin liikkeeseenlaskulla, ja hinta on yli 97 prosenttia alle syyskuun 2024 huipun (CoinGecko). Rahakkeeksi muuttaminen siirsi ongelman uuteen paikkaan mutta ei poistanut sitä: ohut NFT-markkina vaihtui ohueksi token-markkinaksi, jossa suuret myynnit liikuttavat hintaa aivan yhtä herkästi.

DUST ja tuotto, joka ei ollut tuottoa

DeGodsin talouteen kuului pitkään DUST-token, jota sai steikkaamalla eli lukitsemalla DeGods-NFT:n. Malli näytti tuotolta: pidät kohdetta, saat tokeneita. Todellisuudessa kyse oli emissiosta, ei tuotosta. DUSTia ei syntynyt mistään kassavirrasta vaan ennalta määrätystä jakaumasta, ja kun uusien tokenien lasku loppui helmikuussa 2023, kannustin katosi. DUSTin arvo on sittemmin romahtanut murto-osaan vuoden 2022 huippunsa arvosta.

Ero emission ja todellisen tuoton välillä on sama, joka erottaa kryptovarojen kestävät ja kestämättömät tulonlähteet laajemminkin. Todellinen tuotto perustuu siihen, että protokolla tai yritys tuottaa oikeaa kassavirtaa, jota jaetaan haltijoille; emissio taas jakaa vain uusia tokeneita vanhoille, mikä laimentaa kaikkia ellei ulkopuolista kysyntää tule tilalle. Sama jännite näkyy esimerkiksi steikkauksessa, jossa token ja sen palkkiomalli ratkaisevat lopulta myös verotuksen, ei pelkkä otsikkotuotto.

DUSTin tarina on olennainen likviditeettijutussa, koska se selittää, miksi DeGodsin ympärille rakennettu talous ei koskaan tuottanut ostajille syytä pitää kohteita käytössä sen sijaan, että ne makaisivat salkussa odottamassa myyntihetkeä. Kun kannustin katoaa, jäljelle jää pelkkä spekulaatio lattiahinnalla, ja spekulaatio ohuessa markkinassa on juuri se, mikä tuottaa niitä 306:tta pitkäaikaista omistajaa.

Markkinapaikat ja rojaltien romahdus

Se, kuinka helppoa DeGodsin ostaminen ja myyminen on, riippuu myös markkinapaikoista. Solanassa kauppaa käydään pääosin Magic Edenissä ja Tensorissa, Ethereumissa OpenSeassa ja Blurissa, ja Bitcoin-setti elää Ordinals-markkinapaikoilla. Jokaisella on oma palkkiorakenteensa ja oma tapansa ohjata likviditeettiä, ja juuri palkkiokilpailu on muokannut koko NFT-markkinan taloutta viime vuosina. Tensorin kehitys NFT-kauppapaikasta kohti tokeneita ja memecoineja kertoo, kuinka voimakkaasti alusta itse voi muuttaa sitä, missä ja miten kohteet vaihtavat omistajaa.

Palkkiokilpailun näkyvin seuraus oli luojien rojaltien romahdus. Kun Blur nousi 2022 tarjoamalla lähes nollarojaltit ja palkitsemalla kaupankäynnistä, muut joutuivat seuraamaan perässä. Nansenin datan mukaan NFT-luojien viikoittaiset rojaltit putosivat vuoden 2022 huipun noin 28 000 ETH:sta alle 2 000 ETH:oon kesällä 2023 (CoinDesk). DeGods oli itse tämän kehityksen etujoukoissa: se laski omat rojaltinsa nollaan jo lokakuussa 2022.

Rojaltien katoaminen liittyy suoraan likviditeettiin ja arvonluontiin. Rojalti oli se mekanismi, jolla projekti sai tuloa jälkimarkkinakaupasta; ilman sitä kaupankäynnin volyymi ei enää valu tekijöille lainkaan, vaan pelkästään kauppapaikoille ja treidaajille. Sama kysymys siitä, kuka lopulta kaappaa jälkimarkkinan arvon, toistuu myös Tensorin oman tokenin kohdalla, jonka arvonkaappausta ja sisäpiirin osuutta on ruodittu erikseen.

Mitä DeGod oikeasti maksaa: edestakaisen kaupan hinta

Kun likviditeetti on ohut, kokonaiskustannus ratkaisee sen, kuinka paljon positiosta jää käteen. Pelkkä lattiahinta on vasta lähtöpiste. Edestakaiseen kauppaan (osto ja myöhempi myynti) kertyy useita kitkaeriä, joista osa on kiinteitä ja osa riippuu siitä, kuinka kärsivällinen myyjä on.

Yksittäisistä eristä suurin ja huonoimmin ennakoitava on viimeinen: hintaliukuma. Jos ostat DeGodsin lattiahinnalla ja haluat myydä sen heti, et todennäköisesti saa lattiahintaa vaan parhaan avoimen ostotarjouksen, joka voi olla selvästi alempi. Mitä suurempi positio ja mitä kiireisempi myyjä, sitä syvemmälle ostolaitaan joutuu menemään ja sitä suurempi liukuma on. Tämä on epälikvidin omaisuuden perusluonne: noteerattu hinta on optimistinen, toteutunut hinta realistinen.

Käytännön nyrkkisääntö on, että epälikvidiä NFT:tä ei kannata arvottaa lattiahinnalla vaan sillä hinnalla, jonka siitä saisi, jos se pitäisi myydä tällä viikolla. Näiden kahden luvun välinen ero on likviditeettialennus, ja DeGodsin kaltaisessa kokoelmassa se voi olla huomattava.

Arvo syntyy muualla kuin lattiassa

Jos lattiahinta on huono arvomittari, mistä NFT-projektin arvo sitten syntyy? DeGodsin nykyjohtoon kuuluva, nimimerkillä pastagotsauce esiintyvä vetäjä tiivisti tavoitteen näin perustaja Voran jättäessä toimitusjohtajan paikan toukokuussa 2025: ”Our job isn’t to build crypto products. It’s to make DeGods as big as it can possibly be” (Cointelegraph). Ajatus on, että arvo on brändissä ja yhteisössä, ei yksittäisen kuvan jälkimarkkinahinnassa.

Ongelma on, että brändiarvoa on vaikea muuttaa haltijan rahaksi, jos se ei valu takaisin itse kohteeseen. Tästä syntyy kiinnostava vastakohta Pudgy Penguinsiin, joka on rakentanut NFT:n päälle kuluttajabisneksen leluineen ja kauppaketjuineen ja pyrkinyt ohjaamaan syntyvää rahavirtaa takaisin ekosysteemiin; olemme käsitelleet erikseen sitä, valuuko lelu- ja korttiraha lopulta haltijalle. Sama kysymys arvonkaappauksesta koskee myös pelipuolen NFT-hankkeita, kuten Immutablea ja sen IMX-tokenin arvonkaappausta: kaikissa ratkaisevaa on, palautuuko toiminnan tuottama arvo omistajalle vai jääkö se muualle.

DeGodsin kohdalla vastaus on toistaiseksi epäselvä. Projekti on kokeillut lähes kaikkea (ketjuvaihdoksia, DAO-kassaa, koripallojoukkuetta, rahaketta) mutta lattiahinta on silti asettunut muutaman sadan euron tasolle. Se ei tarkoita, että brändi olisi arvoton, vaan että brändin arvo ja yksittäisen NFT:n likvidi markkinahinta ovat kaksi eri asiaa, jotka eivät automaattisesti kohtaa.

Verotus Suomessa: epälikvidi ei ole veroneutraali

Yksi epälikvidin omaisuuden petollisimmista puolista on, että vaikea myytävyys ei tarkoita verovapautta. Verohallinnon ohjeen mukaan kryptovarojen ja NFT:iden luovutukset ovat Suomessa veronalaisia: myynti, vaihto toiseen kryptovaraan ja käyttö maksuvälineenä laukaisevat kaikki luovutusvoiton laskennan, ja hankintameno lasketaan pääsääntöisesti FIFO-periaatteella (Verohallinto).

Luovutusvoitto on pääomatuloa, jonka veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Pienten luovutusten osalta on olemassa 1 000 euron vuotuinen verovapaa raja, mutta se koskee kaikkia luovutuksia yhteensä, ei kutakin kohdetta erikseen. Olennaista NFT:n omistajalle on, että myös vaihto lasketaan luovutukseksi: jos vaihdat DeGodsin toiseen NFT:hen tai kryptovaraan, se on verotettava tapahtuma, vaikka euroja ei liikkuisi lainkaan.

DeGodsin SPL-404-rakenne tekee tästä erityisen tärkeän. Jos NFT pilkotaan $DEGOD-tokeneiksi tai token kootaan takaisin NFT:ksi, kyseessä on todennäköisesti luovutus, joka pitää arvioida verotuksessa, vaikka lopputulos näyttäisi omistajan silmissä samalta kohteelta eri muodossa. Rahakkeen jatkuva kaupankäynti voi lisäksi tuottaa useita pieniä realisointeja, jotka kaikki on dokumentoitava. Epälikvidi kohde voi siis olla samaan aikaan vaikea myydä ja työläs verottaa.

Sääntely ja sijoittajansuoja: Finanssivalvonta ja MiCA

EU:n MiCA-asetus säätelee kryptovarojen palveluntarjoajia ja liikkeeseenlaskijoita mutta jättää lähtökohtaisesti soveltamisalansa ulkopuolelle aidosti ainutkertaiset kohteet, joihin NFT:t usein luetaan. Rajaus ei ole aukoton: suuri sarja voi olla merkki vaihdettavuudesta, kohteen pilkkominen osiin murtaa ainutkertaisuuden, eikä pelkkä tekninen tunniste tee kohteesta korvaamatonta. Juuri siksi DeGodsin SPL-404-hybridi ja $DEGOD-token asettuvat harmaalle alueelle sen suhteen, kohdellaanko niitä NFT:nä vai laajemman kryptosääntelyn piiriin kuuluvana varana.

Suomessa kansallinen valvoja on Finanssivalvonta, ja se on ollut EU:n tiukimpia MiCA-siirtymän toimeenpanossa: virtuaalivaluutan tarjoajien kansallinen siirtymäaika päättyi jo 30.6.2025, mikä on yksi unionin lyhimmistä (Finanssivalvonta). Finanssivalvonta on samalla toistuvasti muistuttanut, että kryptovaroihin liittyy merkittäviä riskejä, että ne eivät kuulu sijoittajien korvausrahaston piiriin ja että MiCAn tuoma suoja ei ulotu EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle.

Sijoittajansuojan näkökulmasta epälikvidi NFT on kaksinkertainen riski. Ostaja kantaa sekä hintariskin että likviditeettiriskin, eikä kumpaakaan pehmennä mikään korvausjärjestelmä, jos markkina jäätyy tai kauppapaikka lopettaa toimintansa. Vastuu kohteen myytävyydestä jää viime kädessä omistajalle itselleen, mikä tekee likviditeetin arvioinnista yhtä tärkeää kuin itse hinnan.

Näin arvotat epälikvidin NFT:n

DeGodsin tapaus tiivistyy muutamaan käytännön kysymykseen, jotka kannattaa esittää mistä tahansa NFT-kokoelmasta ennen ostoa. Ne siirtävät huomion näyttävästä markkina-arvosta siihen, mitä kohteesta oikeasti saisi irti.

• Katso omistajien määrää, älä vain kohteiden määrää: harvat omistajat tarkoittavat ohutta ja herkästi liikkuvaa markkinaa.
• Erota lattiahinta ja paras ostotarjous: myyjän saama hinta on ostolaidan puolella, ei pyyntihinnoissa.
• Suhteuta noteerattu markkina-arvo todelliseen vaihtoon: jos päivävaihto on murto-osa markkina-arvosta, luku on notionaalinen.
• Suhtaudu raportoituun volyymiin varauksella: osa NFT-vaihdosta on wash tradingia.
• Laske edestakaisen kaupan kokonaiskustannus: palkkiot, mahdollinen konversiomaksu, siltakulut ja hintaliukuma.
• Muista verotus: myös vaihto ja rahakkeeksi muuttaminen ovat luovutuksia Suomessa.

Mikään näistä ei tee DeGodsista hyvää tai huonoa ostosta. Ne vain siirtävät arvion oikealle perustalle: sen sijaan että kysyisi, mitä markkina-arvo sanoo, kannattaa kysyä, montako ostajaa kohteelle löytyy sinä päivänä, kun se pitää myydä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on DeGodsin lattiahinta ja markkina-arvo 2026?

DeGodsin Solana-setin lattiahinta on noin 4,09 SOL eli noin 407 euroa, ja CoinGeckon noteeraama markkina-arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa (luvut 24.9.2026). Markkina-arvo lasketaan lattiahinta kertaa kohteiden määrä, joten se on notionaalinen yläraja, ei summa, jonka omistajat voisivat yhdessä realisoida.

Miksi lattiahinta ei kerro NFT:n todellista arvoa?

Lattiahinta on markkinapaikan halvin myyntitarjous eli pyyntihinta, ei toteutunut kauppa. Todellinen myyntihinta löytyy ostolaidan puolelta, joka on ohuessa kokoelmassa usein selvästi lattian alapuolella. Kun omistajia on vähän ja vaihto ohutta, iso myynti liikuttaa hintaa nopeasti alas.

Kuinka likvidi DeGods on kolmella eri ketjulla?

DeGods on jaettu Solanaan, Ethereumiin ja Bitcoiniin, ja jokaisella ketjulla on oma ohut likviditeettinsä. Solanassa vaihto oli viimeksi noin 23 SOL vuorokaudessa, Ethereumissa nolla ja Bitcoinissa yksi kauppa. Pienin, 535 kohteen Bitcoin-setti on jopa hajautuneempi eri omistajille kuin suurempi Solana-setti.

Miten DeGodsin myyntiä verotetaan Suomessa?

Verohallinnon mukaan NFT:n myynti, vaihto ja käyttö maksuvälineenä ovat kaikki luovutuksia, joista syntyvä voitto on pääomatuloa (30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen yli). Myös DeGodsin muuttaminen $DEGOD-tokeneiksi voi olla luovutus, ja pienten luovutusten 1 000 euron vapaaraja koskee kaikkia luovutuksia yhteensä.

Onko $DEGOD sama asia kuin DeGods-NFT?

Ei suoraan. $DEGOD on Solanan SPL-404-standardilla toteutettu vaihdettava token, johon yhden DeGodsin voi pilkkoa 550 000 tokeniksi ja josta sen voi koota takaisin 3,33 prosentin maksulla. Token käy kaupaksi pieninä palasina, mutta sen hinta on romahtanut yli 97 prosenttia huipustaan, joten se ei ole poistanut kokoelman likviditeettiongelmaa vaan siirtänyt sen token-markkinaan.

Kirjoittanut Aleksi Virtanen, HOGE Wiren markkina- ja NFT-toimittaja.