Louhintapoolit 2026: Stratum V2 hajauttaa, Suomen sähkövero puree
Seitsemän suurinta louhintapoolia siirtyy Stratum V2:een ja uhkaa Foundryn ja AntPoolin valtaa. Samalla Suomen konesalivero nousee heinäkuussa ja kiristää louhijoiden taloutta.
Louhinnan valta on yhä harvojen poolien käsissä
Bitcoinin louhinta on vuonna 2026 keskittyneempää kuin koskaan, vaikka verkon laskentateho on ennätyskorkealla. Kaksi suurinta poolia, Foundry USA ja AntPool, hallitsevat yhdessä lähes puolta koko verkon hashratesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaksi yritystä päättää, mitkä transaktiot päätyvät valtaosaan uusista lohkoista.
Louhintapooli on järjestely, jossa suuri joukko louhijoita yhdistää laskentatehonsa ja jakaa palkkiot keskenään sen sijaan, että jokainen odottaisi yksin satunnaista lohkolöytöä. Malli tasaa tuloja, mutta keskittää samalla valtaa poolin operaattorille, joka on perinteisesti koonnut lohkon sisällön louhijoiden puolesta.
Keskittyminen ei tarkoita, että yksittäinen pooli voisi automaattisesti hyökätä verkkoa vastaan, sillä pooli koostuu tuhansista itsenäisistä louhijoista. Riski liittyy ennemmin transaktioiden sensuuriin ja siihen, että muutama operaattori voi käytännössä valita, mitkä siirrot hyväksytään lohkoihin ja missä järjestyksessä.
Samaan aikaan bitcoinin hinta on valunut alkuvuoden huipuista. Kesäkuun lopussa 2026 yksi bitcoin maksoi noin 52 400 euroa CoinGeckon mukaan, kun se vielä lokakuussa 2025 kävi selvästi korkeammalla. Hinnan lasku on kiristänyt louhijoiden marginaaleja ja nostanut keskustelun poolien vallasta ja hajauttamisesta uudelleen pinnalle.
Tässä jutussa käymme läpi, miten hashrate jakautuu suurimpien poolien kesken, mitä juuri julkistettu Stratum V2:n laaja käyttöönotto merkitsee, ja miten Suomessa heinäkuussa voimaan astuva konesalivero osuu kotimaisiin louhijoihin.
Näin hashrate jakautuu suurimpien poolien kesken
Hashrate Indexin toukokuun 2026 datan mukaan viisi suurinta poolia kattaa yhdessä noin kolme neljäsosaa koko verkosta. Foundry USA on omassa kokoluokassaan, ja sen taustalla on sijoitusyhtiö Digital Currency Group. AntPool puolestaan nojaa emoyhtiöönsä Bitmainiin, joka valmistaa valtaosan maailman ASIC-laitteista.
| Pooli | Osuus hashratesta | Tausta |
|---|---|---|
| Foundry USA | 34,2 % | Digital Currency Group, Yhdysvallat |
| AntPool | 14,2 % | Bitmain, Kiina |
| F2Pool | 11,3 % | Kansainvälinen |
| SpiderPool | 10,5 % | Kansainvälinen |
| MARA Pool | 4,7 % | MARA Holdings, Yhdysvallat |
Osuudet elävät päivästä toiseen, mutta suunta on selvä: muutama suuri toimija kerää valtaosan palkkioista ja samalla vallan transaktioiden valinnasta. Maantieteellisesti painopiste on siirtynyt Kiinasta Yhdysvaltoihin, ja pörssilistatut yhtiöt kuten MARA ja Core Scientific ovat kasvattaneet osuuttaan. Vastapainona yksittäiset sololouhijat ovat ajoittain löytäneet kokonaisen lohkon pienellä laitteella, mikä muistuttaa, että kuka tahansa voi yhä periaatteessa osallistua; käytännössä tällaiset löydöt ovat harvinaisia onnenpotkuja.
Stratum V2 siirtää vallan pooleilta louhijoille
Toukokuussa 2026 nähtiin alan suurin hajautusliike vuosiin. Seitsemän suurinta poolia, jotka edustavat yhdessä noin 75 prosenttia verkon hashratesta, ilmoittivat siirtyvänsä avoimeen Stratum V2 -protokollaan CoinDeskin mukaan. Mukana ovat Foundry, AntPool, F2Pool, SpiderPool, MARA Pool, Block ja DMND.
Stratum on protokolla, jolla louhintalaitteet ja poolit kommunikoivat keskenään. Vanhassa Stratum V1:ssä pooli rakentaa lohkon mallin (block template) ja päättää, mitkä transaktiot siihen tulevat; yksittäinen louhija vain laskee hajautusarvoja. Stratum V2 kääntää asetelman, sillä louhija voi rakentaa oman lohkomallinsa ja valita itse transaktiot, vaikka pysyy poolin jäsenenä ja jakaa palkkiot muiden kanssa.
Protokollan kehittivät alun perin Braiins ja Spiral, ja sen avoin referenssitoteutus (SRI) on julkaistu GitHubissa. SRI-työryhmän mukaan Stratum V2:sta on tulossa uusien ASIC-laitteiden oletusprotokolla vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin se voisi kattaa 40-60 prosenttia verkon laskentatehosta.
Siirtymä ei tapahdu hetkessä. Vanhat V1-laitteet voivat liittyä V2-pooliin käännösproxyn (translation proxy) kautta, mutta täysi hyöty saadaan vasta laitteilla ja firmwarella, jotka tukevat V2:ta natiivisti. Siksi suurin muutos näkyy vasta, kun uusi laitekanta yleistyy.
Miksi lohkomallin hajautus on tärkeää
Kun yksittäinen louhija päättää itse transaktioiden valinnasta, poolin operaattorin mahdollisuus sensuroida tai priorisoida transaktioita kapenee. Kyse on bitcoinin vastineesta sille keskustelulle, jota muilla ketjuilla käydään MEV:n (maximal extractable value) ympärillä: kuka hallitsee transaktioiden järjestystä ja sisältöä lohkossa.
Sensuurikysymys ei ole akateeminen. Yhdysvaltain pakotelistojen (OFAC) noudattaminen on aiemmin herättänyt huolta siitä, suodattavatko suuret poolit tiettyjä transaktioita pois lohkoista. Kun valta lohkomallista siirtyy louhijalle, yksittäisen operaattorin on vaikeampi toteuttaa laajaa sensuuria koko verkon tasolla.
Kyse ei ole enää pelkästä teoriasta. Poolit DMND ja GoMining louhivat 25. kesäkuuta 2026 lohkon numero 955 318 käyttäen Stratum V2:n Job Declaration -toimintoa; se oli ensimmäinen tunnettu tuotantotapaus, jossa louhija rakensi ja valitsi itse lohkomallinsa ja pooli vain validoi sen. Hajautuksen lisäksi protokolla lupaa teknisiä etuja: lyhyempi viive ja parempi maksujen talteenotto voivat nostaa louhijan tuottoa jopa 7,4 prosenttia.
OCEAN ja DATUM: ei-säilytyksellinen vaihtoehto
Stratum V2 ei ole ainoa hajautusta ajava hanke. OCEAN-pooli, joka käynnistyi marraskuussa 2023 Jack Dorseyn johtamalla 6,2 miljoonan dollarin rahoituskierroksella, rakentui ajatukselle, että louhijoiden eikä poolien tulisi päättää lohkojen sisällöstä.
OCEANin oma DATUM-protokolla (Decentralized Alternative Templates for Universal Mining) antaa louhijan rakentaa oman lohkomallinsa niin, että pooli näkee vain merkle-haarat eikä mallin sisältöä. OCEAN on vuonna 2026 yksi harvoista täysin ei-säilytyksellisistä pooleista: louhitut bitcoinit eivät kierrä poolin lompakon kautta, joten vastapuoliriski pienenee. Globaalista hashratesta OCEAN hallitsee vain noin kahta prosenttia, mutta sen merkitys on ennen kaikkea periaatteellinen. Pienelle louhijalle ei-säilytyksellinen malli tarkoittaa hieman suurempaa tulojen vaihtelua, sillä palkkiot maksetaan ilman poolin tarjoamaa puskuria, mutta vastineeksi louhija säilyttää täyden määräysvallan bitcoineihinsa.
Palkkiot maksetaan OCEANissa avoimella TIDES-mallilla, joka pyrkii jakamaan tuotot suoraan louhijoiden omiin bitcoin-osoitteisiin. DATUMia käyttäville louhijoille pooli tarjoaa lisäksi alennuksen poolimaksuista. Huhtikuussa 2025 stablecoin-jätti Tether ilmoitti ohjaavansa louhintatehoaan OCEANiin, mikä toi hankkeelle institutionaalista uskottavuutta.
Louhinnan talous kiristyy: hashprice ja vaikeustaso
Hajautuskeskustelu käydään tilanteessa, jossa louhinnan kannattavuus on kovilla. Hashprice, eli yhdellä laskentatehoyksiköllä päivässä ansaittu tuotto, romahti CoinSharesin alkuvuoden 2026 raportin mukaan noin 66 prosenttia bitcoinin lokakuun 2025 huipusta ja painui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 29 dollariin (noin 27 euroa) per PH/s vuorokaudessa.
Samaan aikaan louhinnan vaikeustaso on ennätyslukemissa. Helmikuun 19. päivänä 2026 vaikeustaso hyppäsi 14,73 prosenttia tasolle 144,4 biljoonaa, mikä oli verkon historian suurin absoluuttinen nousu. Verkon yhteenlaskettu hashrate kävi tammikuussa 2026 hetkellisesti yli 1 ZH/s:n eli 1 000 EH/s:n rajan. Kun teho nousee mutta hinta laskee, tehottomat laitteet painuvat tappiolle: arviolta jopa viidennes louhijoista toimi keväällä 2026 kannattamattomasti.
Taustalla on huhtikuun 2024 puoliintuminen, joka pudotti lohkopalkkion 3,125 bitcoiniin. Kun palkkio pienenee, transaktiomaksujen merkitys louhijoiden tuloissa kasvaa, ja juuri siksi maksujen tehokas talteenotto on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi. Kaikkein tehokkaimmat laitokset, joiden sähkö maksaa alle 0,05 dollaria kilowattitunnilta, tuottavat yhden bitcoinin arviolta 31 000-39 000 euron kustannuksella ja pysyvät siten voitollisina. Kotilouhija tavallisella verkkosähköllä on sen sijaan useimmiten tappiolla, mikä ohjaa hashratea entistä vahvemmin suurten laitosten suuntaan.
Suomessa louhinnan talous on perinteisesti nojannut Nord Poolin ajoittain hyvin mataliin spot-hintoihin, sillä tuuli- ja vesivoiman ylituotanto voi painaa sähkön hetkellisesti lähelle nollaa. Juuri näitä hetkiä joustava louhinta hyödyntää, ja moni laitos ajaa koneensa täydellä teholla halvan sähkön tunteina ja hidastaa kalliina tunteina. Heinäkuun veronkorotus syö kuitenkin osan tästä edusta, koska kiinteä vero rasittaa myös edullisen sähkön tunteja.
Block haastaa Bitmainin Proto-piirillä
Poolien rinnalla myös laitevalmistuksessa tapahtuu. Bitmain hallitsee yhä noin 80 prosenttia ASIC-markkinasta, mutta Jack Dorseyn Block on tuomassa kilpailua. Yhtiön Proto-tuoteperhe ja sen oma 3 nanometrin ASIC-piiri lupaavat pienempää lämmöntuottoa ja matalampaa tehonkulutusta kuin Bitmainin 5 nanometrin osat, kertoo DataCenterDynamics.
Block on kumppanoitunut Core Scientificin kanssa, ja The Blockin mukaan kauppa tuo Coren louhintakapasiteettiin lähes 15 EH/s lisää, kun lähtötaso oli 24,6 EH/s. Proto-laitteiden modulaarinen rakenne poikkeaa aiemmista kertakäyttöisistä koneista, sillä yksittäisiä osia voi vaihtaa ja päivittää. Hanke kytkeytyy myös laajempaan pyrkimykseen palauttaa puolijohdetuotantoa Yhdysvaltoihin, ja jos Proto onnistuu, se voi vähentää alan riippuvuutta yhdestä laitevalmistajasta, mikä on oma hajautuskysymyksensä hashraten keskittymisen rinnalla.
Suomen konesalivero nousee 1. heinäkuuta 2026
Suomalaisille louhijoille tärkein uutinen osuu juuri näille päiville. Heinäkuun 1. päivänä 2026 konesaleissa käytetyn sähkön vero siirtyy alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen luokkaan I, kertoo Verohallinto. Käytännössä vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta eli 2,19 senttiä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan muutos kasvattaa valtion verotuloja noin 47 miljoonalla eurolla vuositasolla. Vuodesta 2022 lähtien vähintään 0,5 megawatin konesalit ovat päässeet alempaan veroluokkaan, joten muutos poistaa juuri sen edun, joka houkutteli osan laitoksista Suomeen.
Korotus koskee myös bitcoinin louhintaan käytettyjä datakeskuksia. Suomi on ollut Pohjoismaiden louhijoille houkutteleva edullisen ja vähäpäästöisen sähkön ansiosta; globaalisti jo yli puolet, noin 52 prosenttia, louhinnan sähköstä tulee päästöttömistä lähteistä. Esimerkiksi Bitzero on varannut Kokemäelle jopa gigawatin kokoisen kampuksen, joka kytkeytyy edulliseen pohjoismaiseen sähköön ja palvelee sekä louhintaa että tekoälylaskentaa.
Moni kotimainen laitos myy hukkalämpönsä kaukolämpöverkkoon: vesijäähdytteisistä ASIC-laitteista talteen otettu lämpö, jopa 70 asteen lämpötilassa, kattaa arviolta 140 000 suomalaisen lämmöntarpeen. Veronkorotus heikentää juuri tätä mallia, koska se kasvattaa suoraan louhijan suurinta kuluerää eli sähköä.
Verotus ja sääntely: Finanssivalvonta ja MiCA
Louhinnan verotus on Suomessa tiukkaa. Verohallinnon ohjeen mukaan proof of work -louhinnasta saatu tulo on pääsääntöisesti ansiotuloa, jolloin veroprosentti voi nousta korkeaksi. Käytännössä erottelu ansiotulon ja pääomatulon välillä riippuu siitä, katsotaanko toiminta tulonhankkimiseksi; louhinnan sähkö- ja laitekulut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia.
Sääntelypuolella EU:n MiCA-asetus on tullut voimaan, ja kryptovarapalvelujen tarjoajat tarvitsevat Suomessa Finanssivalvonnan toimiluvan. Finanssivalvonta ylläpitää julkista rekisteriä toimiluvan saaneista toimijoista. Louhintapooli itsessään ei välttämättä ole MiCAn tarkoittama palveluntarjoaja, mutta säilytykselliset poolit, jotka pitävät asiakkaiden bitcoineja hallussaan, ovat lähempänä sääntelyn piiriä kuin ei-säilytykselliset mallit kuten OCEAN. Lisäksi vuodesta 2026 alkaen pörssit raportoivat asiakkaiden kaupankäynnin veroviranomaisille EU:n DAC8-direktiivin nojalla.
Vaikka bitcoin nojaa louhintaan, moni sijoittaja yhdistää salkussaan sekä louhinnan että proof of stake -ketjujen stakingin. Niiden verokohtelu eroaa toisistaan, sillä stakingista saadut palkkiot katsotaan Suomessa pääsääntöisesti tuloksi niiden saantihetken käyvän arvon mukaan, ja myöhempi arvonnousu verotetaan vasta luovutuksen yhteydessä.
Mitä louhijan kannattaa seurata loppuvuonna 2026
Loppuvuoden 2026 isot kysymykset ovat melko selvät:
- Eteneekö Stratum V2 todella uusien laitteiden oletusprotokollaksi, ja laskeeko se Foundryn ja AntPoolin tosiasiallista valtaa transaktioiden valinnassa?
- Saako OCEANin DATUM lisää institutionaalisia tukijoita Tetherin jälkeen?
- Riittääkö Blockin Proto-piiri haastamaan Bitmainin laiteylivallan?
- Miten heinäkuun konesalivero muuttaa suomalaisten louhijoiden kannattavuutta ja kaukolämpömallin tulevaisuutta?
Kun hashprice on matalalla ja vaikeustaso ennätyksissä, marginaalit ratkaistaan sähkön hinnalla ja laitteiden tehokkuudella. Hajautuksen eteneminen on hyvä uutinen bitcoinin sensuurinkestävyydelle, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että louhinnan talous on juuri nyt tiukimmillaan vuosiin. Suomalaiselle louhijalle heinäkuun veronkorotus tekee tästä yhtälöstä entistä haastavamman.
Kirjoittaja: HOGE Wire toimitus, louhinta- ja staking-tiimi.