Marathon vs Riot 2026: kaksi tietä ulos louhinnan ahdingosta

Kaksi louhijaa, kaksi eri tietä

Vuosien ajan sijoittajat kohtelivat Marathonia (MARA Holdings) ja Riot Platformsia käytännössä samana kauppana: velkavivutettuina vetoina Bitcoinin hintaan, jotka sattuivat pyörittämään ASIC-koneita Teksasin ja Ohion halvalla sähköllä. Elokuun alussa julkaistut vuoden 2026 toisen neljänneksen tulokset lopettivat sen ajattelutavan. Molemmat tekivät yhä tappiota, molemmat kirjaavat bitcoininsa taseeseen käypään arvoon, mutta strateginen ero on nyt kiistaton.

Riot allekirjoitti neljänneksen aikana 20-vuotisen datakeskusvuokrauksen, jonka perusarvo on noin 9,1 miljardia dollaria (noin 7,9 miljardia euroa), ja muuttui samalla louhijasta suurten datakeskusten vuokranantajaksi. Marathon puolestaan kokosi lisää sähkökapasiteettia, tähtää jopa 4,8 gigawattiin ja pitää edelleen alan suurinta yritysomisteista bitcoin-varantoa, mutta ilman yhtään allekirjoitettua ankkurivuokralaista. Tässä jutussa vertaamme kahta suurinta pörssilistattua louhijaa niillä luvuilla, joilla on merkitystä.

Taustalla Bitcoin kävi elokuun puolivälissä noin 55 500 eurossa (noin 64 000 dollaria), yhä noin 49 prosenttia alle lokakuun 2025 huipun. Hashprice, louhinnan tulomittari, oli painunut tasolle, jolla suuri osa maailman louhijoista tekee tappiota tai juuri ja juuri nollatulosta, Hashrate Indexin mukaan. Juuri tämä ahdinko pakottaa molemmat yhtiöt etsimään ulospääsyä, mutta ne valitsivat eri oven.

Q2 2026 pähkinänkuoressa: molemmat punaisella

Liikevaihdoltaan yhtiöt olivat neljänneksellä lähes identtiset, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Marathonin liikevaihto oli 174,9 miljoonaa dollaria, laskua 27 prosenttia vuodentakaisesta, ja nettotappio 611,3 miljoonaa dollaria eli 1,60 dollaria osakkeelta. Suurin yksittäinen syy tappioon oli 343 miljoonan dollarin alaskirjaus digitaalisten varojen käyvästä arvosta; oikaistu EBITDA jäi 360,9 miljoonaa dollaria pakkaselle, kertovat sekä crypto.news että yhtiön SEC-osakaskirje.

Riot raportoi liikevaihdoksi 174,2 miljoonaa dollaria, kasvua 14 prosenttia, ja nettotappioksi 237,2 miljoonaa dollaria eli 0,68 dollaria osakkeelta; vuotta aiemmin yhtiö oli tehnyt voittoa. Tappiosta yli 240 miljoonaa oli ei-kassaperäisiä eriä: noin 75 miljoonaa bitcoin-omistusten markkina-arvon muutosta, 98 miljoonaa poistoja ja 28 miljoonaa alaskirjaus Rockdalen kapasiteetin muuttamisesta louhinnasta datakeskuskäyttöön. Oikaistu EBITDA oli 69,7 miljoonaa dollaria miinuksella, käy ilmi yhtiön tulostiedotteesta ja sitä eritelleestä StockTitanin koosteesta.

Kummankin tappio siis syntyi ennen kaikkea Bitcoinin hinnan laskusta, ei operatiivisesta romahduksesta. Koska molemmat kirjaavat bitcoin-varantonsa käypään arvoon tuloslaskelman kautta, hinnan heilahtelu valuu suoraan neljännestulokseen, ja tulos on osittain veto itse Bitcoiniin. Ratkaisevampaa on, mihin liikevaihto nojaa: Marathonilla käytännössä kaikki tulee louhinnasta ja bitcoinin myynnistä, kun taas Riotilla louhinta oli enää noin kaksi kolmasosaa liikevaihdosta.

Riotin ratkaiseva neljännes: 9,1 miljardin AI-vuokraus

Neljänneksen määrittävä tapahtuma ei ollut bitcoin-luku vaan kiinteistösopimus. Riot allekirjoitti 20-vuotisen vuokrasopimuksen, jolla se toimittaa 191 megawattia kriittistä IT-kapasiteettia johtavalle huippuluokan tekoälylaboratoriolle Rockdalen kampuksellaan Teksasissa. Perusjakson sopimusarvo on noin 9,1 miljardia dollaria ja jatko-optioineen (kaksi viiden vuoden jatkoa) jopa 16,1 miljardia. Sopimus juoksee kesäkuuhun 2048 asti.

Riot arvioi vuokrauksen tuottavan 7,3-8,2 miljardia dollaria kumulatiivista nettotuottoa (NOI), keskimäärin 365-411 miljoonaa dollaria vuodessa. Kapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain: 96 megawattia joulukuuhun 2027 mennessä ja täydet 191 megawattia kesäkuuhun 2028 mennessä. Rakentamisen väliaikaisrahoitukseksi Riot nosti 573 miljoonan dollarin luoton Morgan Stanleyltä. Nämä luvut käyvät ilmi yhtiön tulostiedotteesta.

Toimitusjohtaja Jason Les kuvasi sopimusta ”ratkaisevaksi hetkeksi yhtiön kehityksessä johtavaksi suurten datakeskusten kehittäjäksi”. Hän nosti esiin kolme tekijää, jotka Riotin mukaan erottavat sen kilpailijoista: ”monen gigawatin sähkökapasiteetti, joka on jo täysin luvitettu ja energisoitu, oma datakeskuskehityksen osaaminen sekä kyky rakentaa räätälöityä infrastruktuuria laskennan vaativimmille kuormille”.

Vuokraus ei ole irrallinen tapaus. Riotilla on nyt yhteensä 241 megawattia sopimuksin varmistettua datakeskuskapasiteettia: 191 megawattia tekoälylaboratoriolle ja 50 megawattia sirunvalmistaja AMD:lle, jolle Riot toimitti ensimmäiset 25 megawattia neljänneksellä aikataulussa ja budjetissa. Les korosti, että diili ”rakentuu suoraan vahvan toisen neljänneksen päälle”. Sektorimedia Blockspacen mukaan Riot allekirjoitti neljänneksellä myös aiesopimuksen (LOI) noin gigawatin kapasiteetista Corsicanan kampuksellaan, mikä viittaa siihen, ettei Rockdale jää viimeiseksi diiliksi.

28 miljoonan alaskirjaus Rockdalessa on pieni mutta symbolinen: Riot repii auki jo louhintakäyttöön rakennettua kapasiteettia muuttaakseen sen datakeskukseksi. Se on konkreettinen merkki siitä, kummalle liiketoiminnalle yhtiö nyt antaa etusijan.

Kuka on ankkurivuokralainen? Anthropic ja nimeämättömyys

Riot ei virallisissa tiedotteissaan nimennyt vuokralaista, vaan puhui johtavasta huippuluokan tekoälylaboratoriosta. Bloomberg raportoi kuitenkin asiaa tuntevien lähteiden perusteella, että kyseessä on tekoälyyhtiö Anthropic. Riot kieltäytyi kommentoimasta, eikä Anthropic vastannut uutistoimiston yhteydenottoon; datakeskusalan seurantasivusto DataCenterDynamics uutisoi tiedon Bloombergin raporttiin nojaten. Suhtaudumme tunnistukseen sillä varauksella, ettei Riot ole itse vahvistanut sitä.

Se, että vuokralainen on tekoälylaboratorio eikä perinteinen pilvijätti (Amazon, Microsoft, Google), on merkillepantavaa. Se osoittaa, että kysyntää laskentakapasiteetille tulee myös suoraan malleja kouluttavilta yrityksiltä, ei vain hyperskaalaajilta. Toisaalta yhden vuokralaisen varaan rakennettu 9,1 miljardin sopimus tarkoittaa myös keskittymäriskiä: jos yksittäisen tekoälylabran rahoitus tai laskentatarve muuttuu, Riotin uuden liiketoiminnan kivijalka on alttiina. Nimen salaaminen on tavallista tämän kokoluokan diileissä kilpailu- ja luottamuksellisuussyistä.

Marathonin strategia: gigawatteja ilman allekirjoitettua diiliä

Marathon lähestyy samaa tekoälymahdollisuutta eri kulmasta. Se on yhä selvästi suurempi louhija: energisoitu hashrate oli 70,3 EH/s, kasvua 22 prosenttia, ja yhtiö tuotti 2 422 bitcoinia sekä voitti 700 lohkoa. Marathonin louhinnan suora yksikkökustannus parani 4 prosenttia 27,70 dollariin per petahash vuorokaudessa, mikä on itse asiassa hashpricea alempi taso eli operatiivisesti kannattava.

Sen sijaan tekoälypuolella Marathon kokoaa yhä palikoita. Yhtiö ilmoitti noin 1,5 miljardin dollarin Long Ridge -kaupasta, johon kuuluu 505 megawatin kaasuvoimala Ohiossa; tulospuhelun mukaan johto arvioi sen tuovan noin 144 miljoonaa dollaria vuotuista EBITDAa, ja noin 70 prosenttia tuotannosta on pitkäaikaisilla sopimuksilla. Lisäksi Marathon osti Teksasin Matagordan piirikunnasta tontin, jolla on jopa 2 gigawatin sähköpotentiaali ilman välttämättömiä verkkoinfran parannuksia. Yhteensä yhtiö puhuu noin 4,8 gigawatin portfoliopotentiaalista.

Yksi asia kuitenkin puuttuu: allekirjoitettu ankkurivuokralainen. Yhtiön mukaan sen Hannibalin kohde on ”holding pattern” -tilassa vuokrasopimuksen allekirjoitusta odottaen, ja neuvotteluissa on ”useita vuokralaisia”. Noin 30 prosenttia louhintakapasiteetista on tällä hetkellä hosting-käytössä, ja kapasiteettia vapautuu tekoälykäyttöön sopimusten päättyessä. Toisin sanoen Marathonilla on sähkö, tontit ja suunnitelma, mutta ei vielä Riotin kaltaista marmoriin hakattua miljardidiiliä.

Toimitusjohtaja Fred Thiel on kehystänyt louhinnan yhtiön ”perustaksi”, jonka päälle digitaalinen infrastruktuuri ”laajentaa arvoa”. Thiel on myös suorasukainen louhinnan taloudesta. Hän on kuvannut alaa ”nollasummapeliksi: kun kapasiteettia lisätään, se vaikeutuu kaikille muille, marginaalit puristuvat, ja lattiana on energiakustannuksesi”. Vielä terävämmin hän on ennustanut, että ”vuoteen 2028 mennessä olet joko sähköntuottaja, sellaisen omistama tai kumppani sellaisen kanssa; pelkän verkkoon kytketyn louhijan päivät ovat luetut”. Marathon selvästi uskoo tähän teesiin; kysymys on, ehtiikö se muuttaa sen allekirjoitetuiksi tuloiksi ennen kilpailijoita.

Bitcoin taseessa: HODL vastaan myydä

Selkein filosofinen ero näkyy taseessa. Marathon piti neljänneksen lopussa 35 577 bitcoinia, alan suurinta yritysvarantoa, vaikka määrä oli laskenut 29 prosenttia vuodentakaisesta. Varanto on kuitenkin vahvasti sidottu: 4 742 bitcoinia oli lainattu, 4 528 pantattu ja 26 307 vapaana; neljänneksen jälkeen yhtiö pantasi vielä 18 750 bitcoinia lisää vakuudeksi. Marathon nosti myös 600 miljoonan dollarin ei-laimentavat, bitcoin-vakuudelliset luottolimiitit Coinbaselta ja Two Primelta.

Logiikka on treasury-maksimalistinen: mieluummin lainataan bitcoineja vastaan kuin myydään, jotta nousuvara säilyy. Neljänneksellä Marathon myi silti 2 213 bitcoinia keskihintaan 73 078 dollaria kattaakseen kuluja. Riski on ilmeinen: mitä enemmän varannosta on pantattu, sitä alttiimpi yhtiö on marginipaineelle, jos Bitcoinin hinta laskee jyrkästi.

Riot pelaa varovaisemmin. Se piti 11 380 bitcoinia (joista 5 821 vakuutena) ja rahoittaa toimintaansa ja datakeskusrakentamistaan pitkälti myymällä louhimansa bitcoinit. Yhtiöllä oli neljänneksen lopussa 548,9 miljoonaa dollaria kassaa ja yli 1,2 miljardia dollaria likvidejä varoja. Se ei siis rakenna varantoaan vetona hinnan nousuun samalla tavalla kuin Marathon, vaan käyttää bitcoinia kassavirtana.

Kummankin valinta selittää, miksi neljännestulokset heiluvat niin rajusti. Kun bitcoin kirjataan käypään arvoon, iso varanto tarkoittaa isoa alaskirjausta hinnan laskiessa. Sama mekaniikka, joka nostaa tulosta nousumarkkinassa, painaa sitä laskumarkkinassa. Marathonin suurempi varanto tekee sen tuloksesta väistämättä herkemmän Bitcoinin liikkeille kuin Riotista.

Miksi molemmat tekevät tappiota: louhinnan talous

Louhinnan tulopuolta mitataan hashpricella: kuinka monta dollaria yksi petahash sekunnissa tuottaa vuorokaudessa. Elokuun puolivälissä hashprice oli noin 31,73 dollaria (noin 27,5 euroa) per petahash vuorokaudessa, laskusuunnassa ja tasolla, jolla monet louhijat ovat konemallista ja sähkön hinnasta riippuen nollatuloksessa tai tappiolla. Käymme hashpricen mekaniikan tarkemmin läpi erillisessä jutussamme.

Kustannuspuolella ratkaiseva ero on kassakustannuksen ja kokonaiskustannuksen välillä, minkä olemme avanneet louhintamarginaaleja käsittelevässä analyysissamme. Riotin suora louhintakustannus ilman poistoja oli 49 912 dollaria per bitcoin, eli selvästi bitcoinin hinnan alle: kassavirraltaan louhinta oli voitollista. Poistot mukaan lukien kustannus nousi 90 631 dollariin, mikä kirjanpidollisesti kääntää saman neljänneksen tappiolliseksi. Marathonin 27,70 dollarin yksikkökustannus per petahash oli niin ikään hashpricen alapuolella, joten myös sen louhinta kannatti kassatasolla.

Ero kassapositiivisen ja kirjanpidollisesti tappiollisen välillä on juuri se kohta, jossa moni sijoittaja hämmentyy. Poistot suurista ASIC- ja infrastruktuuri-investoinneista sekä bitcoin-varannon käyvän arvon muutos vievät tuloksen pakkaselle, vaikka koneet tuottaisivat enemmän kuin niiden pyörittäminen maksaa. Siksi otsikoiden nettotappio ei yksin kerro, onko itse louhinta kannattavaa.

Konteksti on koko alan. CoinSharesin alkuvuoden louhintaraportin mukaan pörssilouhijoiden painotettu keskimääräinen kassakustannus oli noin 79 995 dollaria per bitcoin, ja JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou arvioi alan kokonaistuotantokustannukseksi noin 78 000 dollaria, jonka alapuolella bitcoin kävi kuukausia. Panigirtzoglou muotoili itsekorjaavan mekanismin näin: ”Kun bitcoin käy alle tuotantokustannustensa, korkeamman kustannuksen louhijat sammuttavat koneet, hashrate laskee ja vaikeustaso säätyy alas.”

Datakeskus vastaan louhinta: miksi megawatti tuottaa enemmän

Miksi Riot ja koko sektori kääntyvät tekoälyyn? Yksinkertaisesti siksi, että sama megawatti tuottaa enemmän. Needhamin analyytikko John Todaro on todennut, että ”liikevaihto megawattia kohti ja EBITDA-marginaalit ovat paljon korkeammat HPC- ja tekoälykolokaatiossa kuin louhinnassa”. Louhinnassa tulo on sidottu hashpriceen ja Bitcoinin hintaan, jotka romahtavat sykleissä; tekoälyvuokrauksessa tulo on 20 vuoden sopimus tunnetulla vastapuolella.

CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill on arvioinut, että tekoäly voi tuoda pörssilouhijoille ”jopa 70 prosenttia liikevaihdosta tämän vuoden loppuun mennessä, nykyisestä noin 30 prosentista”. Riotin neljännes on tästä konkreettinen esimerkki: datakeskus ja engineering toivat jo yhdessä yli 60 miljoonaa dollaria liikevaihtoa, kun louhinta jäi 113,7 miljoonaan. Siirtymä on siis jo käynnissä, ei pelkkä lupaus tulevasta.

Kyse on eräänlaisesta lapiokaupasta: kultaryntäyksessä varmimmin rikastuu se, joka myy lapioita ja hakkuja, ei se, joka kaivaa. Tekoälybuumissa niukka resurssi on luvitettu, energisoitu sähkö ja siihen kytketty tontti, ja juuri sitä louhijat ovat vuosia rakentaneet. Sama logiikka pätee muuallakin kryptossa; olemme käsitelleet lapiokaupan ideaa esimerkiksi Immutablen ja IMX:n kohdalla. Erona on, että Riotin ja Marathonin lapiot ovat gigawatteja.

Riot ei ole yksin. Heinäkuussa 2026 louhija Hut 8 ilmoitti noin 9,8 miljardin dollarin tekoälydatakeskusvuokrauksesta, ja aiemmin Core Scientific ja CoreWeave olivat solmineet monivuotisen kolokaatiosopimuksen. Louhijoiden tekoälykäänne on koko toimialan ilmiö, ja markkina palkitsee ne, jotka saavat diilit maaliin. Riot liittyi tähän joukkoon; Marathon ei vielä.

Hashrate-ansat: mitä 70 EH/s todella tarkoittaa

Hashrate-luvut kannattaa lukea varoen. Marathonin 70,3 EH/s on ”energisoitu” hashrate, joka laskee mukaan kytketyt mutta ei välttämättä täydellä teholla tuottavat koneet, joten se yliarvioi todellista tuotantoetua. Konkreettinen mittari on tuotetut bitcoinit: Marathon louhi neljänneksellä 2 422 bitcoinia eli noin viisi prosenttia verkon palkkioista, Riot 1 587 bitcoinia noin 4,6 prosentin verkko-osuudella 44,4 EH/s käytössä olevalla teholla. Suurempi otsikkoluku ei siis suoraan tarkoita suhteessa enempää louhittuja kolikoita.

Koko verkon hashrate pyöri elokuun puolivälissä noin 900 exahashin sekunnissa tuntumassa, ja vaikeustaso oli 127,48 biljoonaa. Seuraavaan säätöön (arviolta 23. elokuuta) odotettiin noin 3,07 prosentin laskua. Poikkeuksellista oli, että vaikeustaso laski vuositasolla vasta toista kertaa Bitcoinin historiassa, mikä kertoo juuri Panigirtzoglun kuvaamasta itsekorjaavasta lattiasta: kun hinta painaa heikoimmat louhijat pois, verkko helpottuu ja jäljelle jääneiden marginaali paranee.

Sijoittajalle opetus on, että energisoitu hashrate on markkinointiluku, kun taas tuotetut bitcoinit, kustannus per bitcoin ja tuotto per megawatti kertovat todellisen tarinan. Juuri siksi Riotin siirtymä pois pelkän hashraten kasvattamisesta kohti sopimustuloa on niin merkittävä: se vaihtaa heiluvan, verkko-osuudesta riippuvan tulon ennustettavampaan vuokraan.

Osake ja markkinareaktio

Markkina on pitkälti palkinnut tekoälykäänteen. Riotin osake kävi elokuun puolivälissä noin 19,36 dollarissa ja Marathon noin 9,52 dollarissa. Molemmat laskivat noin kuusi prosenttia 10. elokuuta, kun uutinen suuresta bitcoin-myynnistä (Strategy) painoi koko sektoria. Laajemmin louhijaosakkeet ovat kuitenkin toipuneet rajusti vuoden 2025 pohjilta: CoinSharesin Valkyrie Bitcoin Miners -ETF oli noussut noin 84 prosenttia vuodessa, vaikka itse Bitcoin oli laskenut noin 27 prosenttia alkuvuodesta.

Ero yhtiöiden välillä on katalyytissä. Riotilla on nyt konkreettinen, sopimuksin varmistettu tulovirta, joka antaa markkinalle jotain hinnoiteltavaa Bitcoinin hinnan ohella. Marathon on yhä vahvemmin sidottu suoraan Bitcoinin liikkeisiin ja tekoälytarinan lupaukseen, jota ei ole vielä vahvistettu allekirjoituksella. Kumpikin osake on silti korkean beetan veto Bitcoiniin, eikä tämä ole sijoitusneuvo.

Sääntely: Finanssivalvonta, MiCA ja miksi louhinta jää ulkopuolelle

Suomalaiselle lukijalle on olennaista ymmärtää, ettei Bitcoinin louhinta itsessään ole luvanvarainen finanssipalvelu. Finanssivalvonta valvoo MiCA-asetuksen nojalla kryptovarapalvelun tarjoajia eli pörssejä ja säilytyspalveluita, ei louhintaa. Marathon ja Riot eivät siis ole Finanssivalvonnan valvomia toimijoita; suomalaisen sijoittajan altistus tulee joko yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittamisen kautta tai spot-bitcoiniin MiCA-rekisteröidyn palveluntarjoajan kautta. Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU:n lyhyimmistä.

Kryptojohdannaiset, kuten louhijoiden käyttämät hashprice-forwardit tai bitcoin-futuurit, ovat rahoitusvälineitä MiFID II:n alla, eivät MiCAn. Yhdysvalloissa sekä Marathon että Riot ovat SEC:n raportointivelvollisia yhtiöitä (10-Q- ja 8-K-ilmoitukset). SEC:n Division of Corporation Finance linjasi maaliskuussa 2025, ettei proof-of-work-louhinta julkisessa, luvattomassa verkossa ole arvopaperien tarjoamista, mikä poisti yhden oikeudellisen epävarmuuden alan yltä, joskin ilman sitovaa lainvoimaa.

Suomalaisesta näkökulmasta louhinnan talous kytkeytyy myös sähkön hintaan ja verotukseen; konesalien ja louhinnan sähkövero on ollut Suomessa oma kysymyksensä, ja se muuttaa pohjoismaisen louhijan kustannusrakennetta verrattuna teksasilaiseen kilpailijaan. Marathonin ja Riotin kannalta ratkaisevaa on kuitenkin Yhdysvaltain halpa ja joustava sähkö, jonka varaan koko tekoälykäänne rakentuu.

Riskit molemmilla tienhaaroilla

Riotin polku ei ole riskitön. Yhtiön on rakennettava 191 megawattia kesäkuuhun 2028 mennessä, mikä on mittava toteutusriski. Tulovirta nojaa yhteen vuokralaiseen, mikä tarkoittaa keskittymäriskiä, jos tekoälylabran rahoitus tai laskentatarve muuttuu. Koko tekoälyn investointisyklin kestävyys on lisäksi kiivaan väittelyn kohteena: jos tekoälyn kysyntä osoittautuu kuplaksi, 20 vuoden vuokrasopimusten arvo voidaan joutua arvioimaan uudelleen. Rakentaminen vaatii myös velkaa ja mahdollisesti osakeanteja, jotka laimentavat nykyisiä omistajia.

Marathonin riskit ovat toisenlaiset. Ilman allekirjoitettua ankkurivuokralaista tekoälyteesi on yhä todistamatta; 4,8 gigawattia on potentiaalia, ei sopimuksia. Bitcoin-varannon vahva panttaus (18 750 bitcoinia lisää neljänneksen jälkeen) tekee yhtiöstä alttiin marginipaineelle, jos hinta laskee. Long Ridge -kaupan viranomaishyväksyntä on yhä kesken. Molempien yhtiöiden historiaan kuuluu myös osakkeenomistajien laimentuminen antien kautta.

Kummankin yllä leijuu sama varjo: Bitcoinin hinta, hashprice nollatulostasolla ja vuoden 2028 puolittuminen, joka leikkaa lohkopalkkion 3,125 bitcoinista 1,5625:een. Juuri se pakottaa etsimään louhinnan ulkopuolisia tuloja jo nyt, ennen kuin palkkio taas puolittuu.

Kumpi on parempi veto sijoittajalle?

Vertailu kiteytyy kahteen erilaiseen vetoon. Riot tarjoaa osittain de-riskatun kassavirtatarinan: 9,1 miljardin sopimusarvo tuo ennustettavuutta, jota puhtaalla louhijalla ei ole, mutta suuri osa siitä on jo hinnassa ja riippuu toteutuksesta. Marathon tarjoaa korkeamman optionaalisuuden ja suuremman Bitcoin-beetan sekä alan suurimman varannon, mutta tekoälykäänne on vielä lupaus. Kärjistäen: Riot on veto sopimusperusteiseen infrastruktuurikassavirtaan, Marathon vipuun Bitcoiniin ja sähkön optioarvoon.

Molemmat kuuluvat samaan louhinta- ja staking-teemaan, jossa palkkio maksetaan verkon turvaamisesta. Proof-of-workissa se maksetaan sähkönä ja laitteistona, proof-of-stakessa pääoman sitomisena; olemme vertailleet jälkimmäisen tuottologiikkaa validaattoritaloutta käsittelevässä jutussamme. Samalla tekoälyn ja pelaamisen laskentakysyntä muokkaa koko infrastruktuurikenttää, kuten olemme kuvanneet Web3-pelaamisen tilinteossa. Louhijoille tämä kysyntä on nyt yhtä tärkeä muuttuja kuin itse Bitcoinin hinta.

Lopulta valinta riippuu siitä, uskooko sijoittaja enemmän sopimusvarmuuteen vai optioarvoon, ja kestääkö hän molempien osakkeiden voimakasta heiluntaa. Mikään edellä sanotusta ei ole sijoitusneuvo; molemmat ovat volatiileja, Bitcoiniin sidottuja osakkeita, ja jokaisen kannattaa tehdä oma taustatyönsä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on suurin ero Marathonin ja Riotin välillä vuonna 2026?

Riot on kääntynyt aktiiviseksi datakeskusvuokranantajaksi allekirjoitettuaan 20-vuotisen, noin 9,1 miljardin dollarin tekoälyvuokrauksen, kun taas Marathon nojaa yhä louhintaan, alan suurimpaan bitcoin-varantoon ja sähkökapasiteetin kokoamiseen ilman allekirjoitettua ankkurivuokralaista.

Kuka on Riotin 191 megawatin vuokralainen?

Riot ei nimennyt vuokralaista virallisesti, vaan puhui johtavasta tekoälylaboratoriosta. Bloomberg raportoi lähteidensä perusteella, että kyseessä on Anthropic; Riot kieltäytyi kommentoimasta eikä Anthropic vahvistanut tietoa.

Miksi molemmat yhtiöt tekivät tappiota toisella neljänneksellä 2026?

Suurin syy oli bitcoin-varantojen käyvän arvon alaskirjaus, koska molemmat kirjaavat bitcoinin taseeseen käypään arvoon tuloksen kautta. Itse louhinta oli kummallakin kassavirraltaan lähellä nollaa tai voitollista; poistot ja bitcoinin hinnan lasku veivät tuloksen pakkaselle.

Kumpi omistaa enemmän bitcoinia, Marathon vai Riot?

Marathon piti neljänneksen lopussa 35 577 bitcoinia ja Riot 11 380 bitcoinia. Marathonin varanto on kuitenkin osin lainattu ja pantattu vakuudeksi, joten vapaasti käytettävissä oleva osuus on pienempi.

Sopiiko Marathonin tai Riotin osake suomalaiselle sijoittajalle?

Molemmat ovat Nasdaqissa listattuja, voimakkaasti Bitcoinin hintaan sidottuja osakkeita, eikä Finanssivalvonta valvo itse louhintaa. Sijoittajan on huomioitava valuutta- ja volatiliteettiriski; tämä artikkeli ei ole sijoitusneuvo.

Kirjoittanut Yuki Tanaka, HOGE Wiren louhinta- ja infrastruktuuritoimittaja.