Marathon vs Riot: sopimukset on tehty, nyt ratkaisee toteutus

Kahden suurimman pörssilistatun bitcoinin louhijan tiet erkanivat elokuussa 2026 lopullisesti. Riot Platforms allekirjoitti 20-vuotisen vuokrasopimuksen, joka tuo yhtiölle noin 9,1 miljardia dollaria (noin 7,9 miljardia euroa) tekoälyn laskentakapasiteetista. Marathon, virallisesti MARA Holdings, jatkaa tehokapasiteetin keräämistä ilman yhtä suurta ankkurivuokralaista. Markkina antoi tuomionsa nopeasti: Riotin markkina-arvo on noussut, kun taas Marathonin arvostus on pudonnut, vaikka molempien liikevaihto oli toisella vuosineljänneksellä lähes identtinen, noin 174 miljoonaa dollaria.

Kävimme jo aiemmin läpi sen, kumpi yhtiö johtaa tätä murrosta ja mistä koko louhinta-alan ahdinko kumpuaa; koko vertailun voi lukea jutusta Marathon vs Riot 2026: kaksi tietä ulos louhinnan ahdingosta. Tämä juttu ei toista sitä. Sen sijaan kysymme, mitä tapahtuu nyt, kun sopimukset on allekirjoitettu ja helppo osa on ohi. Ankkurin saaminen ei ole sama asia kuin sen toteuttaminen: 191 megawatin datakeskus pitää rakentaa, rahoittaa ja pitää käynnissä 20 vuotta, samaan aikaan kun itse bitcoinin louhinta pyörii yhä alle tuotantokustannusten.

Kokosimme tähän tuoreimmat Q2-luvut, Riotin sopimuksen anatomian, Marathonin vastavedon ja ne neljä toteutusriskiä, jotka voivat vielä kääntää asetelman. Lopuksi katsomme, mitä koko tarina tarkoittaa suomalaiselle sijoittajalle, jolle louhinta ei enää ole kotimainen liiketoiminta vaan ennen kaikkea yhdysvaltalainen osake.

Kaksi yhtiötä, kaksi tarinaa samasta liikevaihdosta

Aloitetaan siitä, mikä tekee asetelmasta niin poikkeuksellisen. Toisella vuosineljänneksellä 2026 Riotin liikevaihto oli 174,2 miljoonaa dollaria ja Marathonin 174,9 miljoonaa dollaria. Ero on pyöristysvirheen luokkaa. Silti markkina hinnoittelee yhtiöt kuin ne olisivat eri toimialoilta: Riotin markkina-arvo oli 14. elokuuta 2026 noin 7,14 miljardia dollaria ja Marathonin noin 3,55 miljardia dollaria, eli kaksinkertainen ero lähes samalla liikevaihdolla (stockanalysis.com).

Erottava tekijä ei siis ole liikevaihto eikä edes tulos, sillä molemmat tekivät kvartaalilla tappiota. Kyse on siitä, miksi sijoittajat uskovat kummankin yhtiön kasvavan. Riotia hinnoitellaan yhä enemmän datakeskusvuokranantajana, jonka tulevat kassavirrat on lukittu pitkiin sopimuksiin. Marathonia hinnoitellaan yhä velkavivutettuna bitcoin-louhijana, jonka arvo heiluu kryptomarkkinan mukana. Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset Q2-luvut rinnakkain; Riotin luvut ovat yhtiön omasta Q2-tiedotteesta ja Marathonin luvut sen SEC:lle jättämästä osakaskirjeestä.

Marathonin 611,3 miljoonan dollarin nettotappio näyttää rajulta Riotin 237,2 miljoonaan verrattuna, mutta suurin osa erosta selittyy bitcoinin taseesta: Marathonin tuloksessa oli 343,0 miljoonan dollarin arvonalennus digitaalisten varojen käyvästä arvosta, kun bitcoin painui kvartaalin aikana (crypto.news). Tähän yksityiskohtaan palataan, sillä se on yksi koko tarinan tärkeimmistä.

Mitä Riot oikeastaan allekirjoitti

Riotin sopimus on se tapahtuma, joka repäisi kahden yhtiön arvostukset erilleen. Kyseessä on 20-vuotinen vuokrasopimus, joka kestää kesäkuuhun 2048 ja kattaa 191 megawattia niin sanottua kriittistä IT-kuormaa Riotin Rockdalen kampuksella Texasissa. Sopimuksen pohja-arvo on noin 9,1 miljardia dollaria, ja kahdella viiden vuoden jatko-optiolla kokonaisarvo voi nousta noin 16,1 miljardiin dollariin (Riotin tiedote).

Vuokralaista Riot kutsuu virallisesti vain ilmaisulla ”yksi maailman johtavista tekoälylaboratorioista”, eikä yhtiö ole nimennyt sitä itse. Useat tiedotusvälineet, muun muassa CNBC sekä Bloombergiin nojautuva DataCenterDynamics, ovat raportoineet vuokralaisen olevan Anthropic. On syytä lukea tämä oikein: virallinen nimitys on geneerinen, mutta raportoitu vastapuoli on Anthropic. Ero on tärkeä, kun myöhemmin arvioidaan vastapuoliriskiä.

Toimitus tapahtuu vaiheittain: 96 megawattia on määrä olla käytössä joulukuuhun 2027 mennessä ja koko 191 megawattia kesäkuuhun 2028 mennessä. Rakentamisen alkuvaiheen rahoittaa Morgan Stanleyn 573 miljoonan dollarin väliaikaisjärjestely. Anthropic-diili on toinen suuri vuokralainen Rockdaleen, sillä Riot solmi tammikuussa 2026 sopimuksen myös sirunvalmistaja AMD:n kanssa. AMD:n osuus on nyt 50 megawattia, josta ensimmäiset 25 megawattia toimitettiin toisella neljänneksellä. Yhteensä Riot on siis alle vuodessa sitonut noin 241 megawattia ja noin 9,8 miljardia dollaria pitkäaikaista, sopimuksellista liikevaihtoa kahdelle tekoälyekosysteemin keskeiselle toimijalle.

Riotin toimitusjohtaja Jason Les kutsui sopimusta ”ratkaisevaksi hetkeksi matkallamme yhdeksi suurten datakeskusten johtavista kehittäjistä”. Q2-tuloksen yhteydessä hän korosti myös toteutusnäyttöä: ”Se rakentuu suoraan vahvan toisen vuosineljänneksen päälle, jonka aikana toimitimme ensimmäiset 25 megawattia AMD:lle aikataulussa ja budjetissa” (Riot). Juuri tämä ”aikataulussa ja budjetissa” on Riotin bull-caseissa keskeinen: yhtiö haluaa todistaa osaavansa rakentaa, ei vain allekirjoittaa.

Marathonin vastaus: leveämpi veto ilman ankkuria

Marathon ei ole jäänyt toimettomaksi, mutta sen strategia on rakenteeltaan erilainen. Yhtiö ei ole vielä allekirjoittanut yhtään Riotin kokoluokan ankkurivuokralaista. Sen sijaan Marathon kasvattaa raakaa tehokapasiteettia ja pitää vaihtoehtoja auki. Q2-raportissa yhtiö nosti tehoportfolion tavoitteen jopa 4,8 gigawattiin, kun se aiemmin oli noin 2,2 gigawattia. Kasvun keihäänkärkinä ovat Long Ridgen 505 megawatin kaasuvoimalan osto Ohiossa (noin 1,5 miljardia dollaria, kaupan on määrä sulkeutua vuoden 2026 jälkipuoliskolla) sekä oikeudet noin 2 gigawatin tehostettuun maa-alueeseen Texasissa (MARA 8-K).

Marathonin toimitusjohtaja Fred Thiel on perustellut mallia sillä, että sähköntuotannon omistaminen on jatkossa louhijan ainoa kestävä puolustus. ”Vuoteen 2028 mennessä olet joko sähköntuottaja, sellaisen omistama tai sellaisen kumppani. Verkkoon kytketyn pelkän louhijan päivät ovat luetut”, Thiel on todennut (CoinGeek). Marathonin logiikassa vertikaalinen integraatio, eli oma halpa sähkö plus oma infrastruktuuri, antaa neuvotteluvoimaa suhteessa hyperskaalaajiin, joiden vaatimukset vaihtelevat asiakkaittain.

Malli tuo joustoa, mutta myös epävarmuutta. Ilman allekirjoitettua ankkuria 4,8 gigawatin tavoite on toistaiseksi enimmäkseen potentiaalia, ei sopimuksellista liikevaihtoa. Marathonin karhu-caseissa juuri tämä on ydin: yhtiö rakentaa optioita, mutta markkina ei maksa optioista yhtä paljon kuin lukituista sopimuksista. Lisäksi Marathon pitää yhä 35 577 bitcoinin varannon, mikä tekee osakkeesta osittain velkavivutetun kryptovedon. Tähänkin palataan tuonnempana.

Kaksi liiketoimintamallia: vuokranantaja vai integroitu operaattori

Kun kohina karsitaan pois, ero kiteytyy kahteen liiketoimintamalliin. Riot toimii yhä enemmän kolokaatiovuokranantajana: se rakentaa datakeskuksen rungon, sähkönsyötön ja jäähdytyksen, vuokraa tilan asiakkaalle ja kerää pitkäaikaista, sopimuksellista vuokraa. Tällaisen mallin kassavirta muistuttaa rakentamisen jälkeen joukkovelkakirjaa: ennustettava ja pitkä. Riot ottaa kantaakseen rakentamis- ja rahoitusriskin, kun taas vuokralainen kantaa riskin siitä, tarvitseeko se laskentaa 20 vuoden päästä. Juuri tämä ennustettavuus on syy siihen, miksi markkina antaa sopimukselliselle vuokratulolle korkeamman arvostuskertoimen kuin heilahtelevalle louhintatulokselle: pitkän sopimuksen nettotuottoa voi diskontata lähes kuin kiinteistöä, kun taas louhintatulos elää bitcoinin ja hashpricen mukana päivittäin.

Marathon tavoittelee integroituneempaa operaattorin roolia. Se haluaa omistaa suuremman osan arvoketjusta, sähköntuotannosta itse laskentaan, hajauttaa vuokralaisia ja säilyttää samalla bitcoin-varannon. Malli antaa enemmän optioita, mutta myös enemmän liikkuvia osia ja vähemmän varmuutta lopputulemasta.

Miksi markkina ylipäätään innostuu tekoälyvedosta? Needhamin analyytikko John Todaro tiivisti sen yhteen lauseeseen: ”Liikevaihto megawattia kohden ja käyttökatemarginaalit ovat HPC- ja AI-kolokaatiossa paljon korkeammat kuin louhinnassa” (CoinGeek). Sama megawatti tuottaa siis moninkertaisesti enemmän vuokrattuna tekoälylaskennalle kuin bitcoinin louhintaan. Tämä on koko pivotin taloudellinen ydin. On kuitenkin syytä muistaa, että kolokaatio on myös pääomavaltaista ja lähempänä kiinteistöliiketoimintaa kuin ohjelmistomarginaaleja; korkeat marginaalit realisoituvat vasta, kun kohteet on rakennettu ja täytetty.

Miksi markkina palkitsee Riotia ja rankaisee Marathonia

Arvostusero on nyt niin suuri, että se ansaitsee oman lukunsa. Analyytikot ovat asettuneet selvästi Riotin puolelle. Morgan Stanley aloitti Riotin seurannan suosituksella Overweight ja 36 dollarin tavoitehinnalla, kun taas Marathonin tavoitehinta nostettiin vain 8 dollarista 8,50 dollariin, ja suositus pidettiin tasolla Underweight (Yahoo Finance). Bernstein puolestaan arvioi, että Riotin osake voisi nousta jopa 80 prosenttia, koska tekoälysopimus luo yhtiölle ”selkeän skaalautumispolun” (Benzinga).

Riotin osake nousi noin 17 prosenttia sinä päivänä, kun 9,1 miljardin sopimus julkistettiin (24/7 Wall St). Taustalla on laajempi ajatus, jota Wall Street on toistanut koko vuoden: pelkän bitcoin-altistuksen riski nähdään kestämättömänä verrattuna datakeskusvuokrauksen tasaiseen, hajautettuun tuloon. Kun Riot on nyt lukinnut juuri sellaisen sopimuksellisen kassavirran, se saa arvostuksessa etulyöntiaseman, jota Marathonin optiovetoinen malli ei toistaiseksi saa. Seuraava taulukko kokoaa arvostuskuvan.

Huomionarvoista on, että analyytikkojen keskimääräinen tavoitehinta on molemmilla nykykurssia korkeampi. Toisin sanoen markkina näkee nousuvaraa kummassakin, mutta pitää Riotin polkua selvästi varmempana. Marathonin karhu-case ei ole se, että yhtiö olisi tuomittu, vaan se, että sen ylätuoton edellytys on onnistunut toteutus, jota ei ole vielä nähty.

Koko louhinta-ala kääntyy tekoälyyn

Marathon ja Riot eivät tee tätä käännettä tyhjiössä. Sama liike näkyy koko pörssilistatussa louhinta-alassa: kilpailijat kuten Core Scientific, Hut 8, IREN ja TeraWulf ovat kaikki joko solmineet miljardiluokan tekoäly- ja HPC-sopimuksia tai kääntäneet kapasiteettiaan laskennalle. CoinSharesin mukaan sektorin julkistamat tekoäly- ja HPC-sopimukset ylittivät jo yhteensä 70 miljardia dollaria (The Block). Toisin sanoen markkina ei palkitse pelkästään Riotia, vaan koko sitä joukkoa, joka on onnistunut muuttamaan megawatteja sopimukselliseksi laskentatuloksi.

CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill on arvioinut, että osalla listatuista louhijoista tekoälyn osuus liikevaihdosta voi nousta jopa 70 prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä, nykyisestä noin 30 prosentista (The Block). Juuri tätä taustaa vasten Marathonin puuttuva ankkuri erottuu: kun vertaisryhmä lukitsee pitkiä sopimuksia, ilman omaa suurta diiliä jäävä yhtiö näyttää markkinan silmissä jälkijunassa olevalta, vaikka sen tehokapasiteetti olisi alan suurimpia. Tämä on samalla muistutus siitä, että koko teesi nojaa tekoälyn investointisyklin jatkumiseen; jos se hyytyy, painetta tulee tasapuolisesti kaikille.

Louhinta pyörii yhä tappiollisena

Kaiken tekoälypuheen keskellä on helppo unohtaa, että molempien yhtiöiden ydinliiketoiminta on yhä bitcoinin louhinta, ja se on juuri nyt tappiollista bruttotasolla monella toimijalla. Hashprice, eli louhijan odotettu tuotto laskentatehoyksikköä kohden, oli 10. elokuuta 2026 noin 31,73 dollaria petahashilta päivässä, lähellä viiden vuoden pohjaa (Hashrate Index). Bitcoinin hinta oli samaan aikaan noin 54 400 euroa (noin 62 800 dollaria), yhä noin puolet alle lokakuun 2025 huipun (CoinGecko). Käymme hashpricen mekaniikan tarkemmin läpi jutussa Hashprice 2026: louhinnan avainmittari.

Riotin luvut ovat oppikirjaesimerkki kassakatteen ja kokonaiskatteen erosta. Yhtiön kustannus louhia yksi bitcoin oli ilman poistoja 49 912 dollaria, mikä tarkoittaa, että louhinta oli kvartaalilla kassavirtapositiivista. Kun mukaan lasketaan poistot, kustannus nousi 90 631 dollariin bitcoinilta, jolloin toiminta oli kirjanpidollisesti tappiollista (Riot). Marathon ilmoittaa oman lukunsa, 38 690 dollaria bitcoinilta, mutta se perustuu kapeampaan ”ostetun energian” metodologiaan eikä ole suoraan vertailukelpoinen Riotin laajempaan kassakustannukseen. Näitä eroja avaamme jutussa Bitcoinin louhintamarginaalit 2026.

Miksi louhinta ei vain kaadu kokonaan, jos se on näin tiukoilla? Vastaus on verkon itsekorjaava mekanismi. JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou on kuvannut sitä näin: ”Kun bitcoin käy alle tuotantokustannustensa, kalliimmat louhijat sammuttavat koneensa, hashrate laskee ja vaikeustaso säätyy alaspäin” (TFTC). Juuri näin on käynyt: vaikeustaso oli elokuussa 2026 noin 14 prosenttia alle vuoden huipun, ja seuraava säätö noin 23. elokuuta oli arvion mukaan tulossa noin kolme prosenttia alaspäin (Hashrate Index). Tämä thermostaatti pitää tehokkaimmat louhijat pystyssä, mutta ei tee toiminnasta houkuttelevaa. Juuri siksi tekoäly on molemmille yhtiöille pakko eikä pelkkä mahdollisuus.

Toteutusriski 1: sähkö, aikataulu ja rakentaminen

Nyt päästään jutun ytimeen. Kun sopimukset on tehty, ratkaisevaksi nousee toteutus, ja ensimmäinen toteutusriski on itse rakentaminen. Riotin on toimitettava 96 megawattia joulukuuhun 2027 mennessä ja koko 191 megawattia kesäkuuhun 2028 mennessä. Tämä edellyttää muuntajia, jäähdytysjärjestelmiä, sähköverkon liityntöjä ERCOTin alueella ja toimitusketjun pitämistä kasassa aikana, jolloin koko maailma rakentaa datakeskuksia yhtä aikaa. Muuntajien ja suuritehoisten komponenttien toimitusajat ovat venyneet, ja se on koko sektorin pullonkaula.

Riotin eduksi käy se, että se toimitti AMD:n ensimmäiset 25 megawattia aikataulussa ja budjetissa. Se on aito näyttö, mutta 191 megawattia on kokoluokaltaan aivan toinen urakka. Marathonilla haaste on erilainen mutta yhtä konkreettinen: Long Ridgen kaupan on määrä sulkeutua vuoden loppupuolella, ja 4,8 gigawatin tavoite on suurelta osin vasta tehostettua maata ja aikeita, ei käynnissä olevia datakeskuksia. Marathonin pitää siis sekä muuttaa maa-alueet toimiviksi kohteiksi että allekirjoittaa vuokralaiset. Molemmille pätee sama laki: sähkö ja rakentamisaika ovat tekoälybuumin todellinen niukkuustekijä, ei pääoma sinänsä.

Toteutusriski 2: rahoitus ja osakkeenomistajan laimennus

Gigawattien mittakaavassa datakeskusten rakentaminen maksaa miljardeja, ja molemmat yhtiöt polttavat yhä kassaa: Riotin oikaistu käyttökate oli kvartaalilla -69,7 miljoonaa ja Marathonin -360,9 miljoonaa dollaria. Kysymys kuuluu, kuka kykenee rahoittamaan rakentamisen murskaamatta nykyisiä osakkeenomistajia laimennuksella.

Tässä Riotin sopimuksellinen kassavirta muuttuu kilpailueduksi. Kun 191 megawatin kohteella on 20 vuoden vuokrasopimus tunnetun vastapuolen kanssa, sen ympärille voi rakentaa suhteellisen edullista projektirahoitusta; alkuvaiheen 573 miljoonan dollarin Morgan Stanley -järjestely on vasta ensimmäinen askel, ja lisää tarvitaan. Marathonin haaste on, että rakentamatonta ja vielä vuokralaisetonta kapasiteettia on vaikeampi rahoittaa halvalla velalla. Sopimukseton kapasiteetti rahoitetaan tyypillisesti kalliimmalla oman pääoman ehtoisella rahalla tai vaihtovelkakirjoilla, mikä sitoo lopputuloksen tiukemmin osakekurssiin ja bitcoinin hintaan. Yhtiö on rahoittanut tekoälypivotiaan myymällä bitcoineja, keventämällä velkaa ja laskemalla liikkeeseen osakkeita ja vaihtovelkakirjoja. Marathonilla oli kesällä noin 386 miljoonaa osaketta, ja jokainen uusi rahoituskierros ilman vastaavaa sopimuksellista kassavirtaa lisää laimennuspainetta. Sama dynamiikka koskee koko sektoria: kilpailijat kuten IREN ja TeraWulf ovat ottaneet miljardien velat ja vaihtovelkakirjat rahoittaakseen omat AI-vetonsa.

Toteutusriski 3: vastapuoli- ja keskittymäriski

Kolmas riski on se, joka jää helpoiten huomaamatta suuren otsikkoluvun alle. Riotin 9,1 miljardin dollarin sopimus lepää yhden vuokralaisen varassa, joka raporttien mukaan on Anthropic. 20 vuoden sopimus on täsmälleen niin hyvä kuin vastapuolen kyky ja halu maksaa vuokraa koko sen ajan. Yksi asiakas ja yksi luottoriski tarkoittavat keskittymää: jos tekoälyn investointisykli kääntyy tai vuokralaisen laskentatarpeet muuttuvat, iso osa Riotin uudesta tarinasta nojaa yhteen nimeen.

Riskiä lieventää se, että kyseessä on hyvin pääomitettu, alansa johtava tekoälytoimija, ja että pitkä vuokrasopimus on luonteeltaan lähellä sitovaa maksuvelvoitetta. AMD:n 50 megawattia tuo toisen nimen ja hajauttaa altistusta, joten kokonaisuus on 241 megawattia kahdelle asiakkaalle. Marathonin build-to-suit-malli on tämän peilikuva: se pitää useita mahdollisia hyperskaalaajia pöydässä, jolloin keskittymäriski on pienempi, mutta hinta on se, ettei allekirjoitettua ankkuria vielä ole. Laajempi, molempia koskeva kysymys on, onko tekoälyinfran ympärillä kupla, johon louhijat nyt ottavat velkavipua. Jos laskentakysyntä tai GPU-talous pettää, 20 vuoden datakeskusvedot voivat happamoitua. Toistaiseksi kysyntä laskennasta on kuitenkin ylittänyt tarjonnan, ja juuri se on antanut louhijoille neuvotteluvoimaa vuokraneuvotteluissa; avoin kysymys on, kuinka kauan tuo epätasapaino kestää. Tätä riskiä ei pidä sivuuttaa kummankaan yhtiön kohdalla.

Bitcoin taseessa: piilotettu vipu

Palataan siihen 343 miljoonan dollarin arvonalennukseen. Molemmat yhtiöt kirjaavat bitcoin-omistuksensa käypään arvoon, mikä tarkoittaa, että bitcoinin hinnanmuutokset kulkevat suoraan tuloslaskelman läpi. Käyvän arvon kirjanpito tarkoittaa, että jokainen bitcoinin kvartaalin sisäinen lasku näkyy raportoituna tappiona, vaikka yhtiö ei myisi ainuttakaan kolikkoa; raportoitu tulos on siis osittain veto bitcoinin hinnasta riippumatta siitä, miten louhinta tai datakeskukset pärjäävät. Marathonin tapauksessa tämä on valtava tekijä: yhtiö piti kvartaalin lopussa 35 577 bitcoinia, arvoltaan reilut kaksi miljardia dollaria. Käytännössä Marathonin osake on osittain velkavivutettu bitcoin-rahasto, johon on niitattu louhintaliiketoiminta ja orastava tekoälybisnes. Kun bitcoin laskee, Marathonin tulos ja osake laskevat mukana kaksin verroin.

Riot on keventänyt tätä vipua. Se piti kvartaalin lopussa 11 380 bitcoinia, joista 5 821 oli asetettu vakuudeksi. Näin ollen Riotin tulos on vähemmän riippuvainen bitcoinin päivähinnasta ja enemmän sopimuksellisesta vuokrasta, mikä sopii yhteen sen uuden vuokranantajaidentiteetin kanssa. Sijoittajalle ero on olennainen: Marathonia ostaessaan saa enemmän suoraa kryptoaltistusta, Riotia ostaessaan enemmän infrastruktuurikassavirtaa.

On hyvä muistaa, että louhinta on vain yksi tapa ansaita lohkoketjun turvaamisesta. Proof of stake -verkoissa tuotto syntyy stakingista, jonka pääoma- ja riskiprofiili on aivan erilainen; vertaamme näitä kahta mallia jutuissa Validaattoritalous 2026 ja Lido vs Rocket Pool vs Frax 2026. Louhijan on sidottava paljon pääomaa rautaan ja sähköön, kun taas staker sitoo pääomansa suoraan tokeniin; kummassakin lopullinen tuotto riippuu siitä, paljonko verkosta oikeasti maksetaan turvaamisesta.

Suomalaisen sijoittajan näkökulma

Suomalaiselle lukijalle tämä koko aihe tulee vastaan ennen kaikkea osakkeena, ei kotimaisena liiketoimintana. Riot ja Marathon ovat Yhdysvaltain Nasdaqiin listattuja yhtiöitä, joten niihin sijoitetaan ulkomaisina osakkeina arvo-osuustilin ja välittäjän kautta. Tärkeä erottelu: RIOT ja MARA ovat yhdysvaltalaisia osakkeita, joita valvoo Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomainen SEC, eivätkä ne ole MiCA-asetuksen tarkoittamia kryptovaroja. Finanssivalvonta valvoo Suomessa kryptovarojen palveluntarjoajia, kuten pörssejä ja säilytyspalveluita, sekä sijoituspalveluyrityksiä eli välittäjää, mutta ei itse louhintaliiketoimintaa. Bitcoinin louhinta ei ole toimiluvanvarainen rahoituspalvelu (Finanssivalvonta). Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU:n ja ETA:n lyhyimmistä, ja kryptojohdannaiset kuuluvat MiCAn sijaan MiFID II:n piiriin.

Miksi juuri osake eikä kotimainen louhintayritys? Yksi syy on Suomen verotus. Konesaleissa käytettävä sähkö siirtyi 1. heinäkuuta 2026 alkaen alemmasta veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I, jolloin sähkövero nousi 0,05 sentistä noin 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli lähes 45-kertaiseksi (Verohallinto). Valtion arvioidaan saavan muutoksesta noin 47 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa (Suomen Uutiset). Korotus koskee kaikkia yli 0,5 megawatin datakeskuksia, joten se kohdistuu sekä bitcoinin louhintaan että tekoälykonesaleihin. Toisin sanoen pivot louhinnasta tekoälyyn ei Suomessa pakene tätä veroa. Kun kotimainen suuren mittakaavan louhinta on kallista, altistuksen alalle saa käytännössä helpoimmin juuri RIOT:n tai MARA:n kaltaisten osakkeiden kautta.

Riskeistä on syytä olla rehellinen. Molemmat osakkeet ovat velkavivutettuja vetoja sekä bitcoinin hintaan että tekoälyinvestointien jatkumiseen. Ne ovat volatiileja, niissä on laimennusriski, eikä niillä ole talletussuojaa. Lisäksi molemmat noteerataan dollareissa, joten eurosijoittajalle syntyy valuuttariski euron ja dollarin välillä. Molemmat ovat tehneet mittavia tappioita. Kyse on korkean riskin sijoituksesta, ei koron korvikkeesta, ja jokaisen kannattaa tehdä oma taustatyönsä. Tämä juttu ei ole sijoitusneuvo.

Mitä seurata seuraavaksi

Seuraavat kuukaudet kertovat, oliko markkina oikeassa hinnoitellessaan Riotin selvästi Marathonin edelle. Nämä ovat ne virstanpylväät, joita kannattaa seurata:

• Riotin toteutus: eteneekö 96 megawatin toimitus kohti joulukuuta 2027 aikataulussa, ja tuleeko lisää vuokralaisia tai edullisempaa projektirahoitusta.
• Marathonin ankkuri: allekirjoittaako yhtiö vihdoin suuren mittakaavan tekoälyvuokralaisen, sulkeutuuko Long Ridgen kauppa ja etenevätkö sen hankkeet.
• Bitcoinin hinta: molemmat ovat siihen vivutettuja, Marathon voimakkaammin taseensa kautta.
• Hashprice ja vaikeustaso: seuraava vaikeustason säätö oli tulossa noin 23. elokuuta arviolta noin kolme prosenttia alaspäin, mikä hieman helpottaa louhijoiden marginaaleja.
• Vuoden 2028 puoliniminen: lohkopalkkio putoaa 3,125 bitcoinista 1,5625 bitcoiniin, mikä kiristää pelkän louhinnan taloutta entisestään ja nostaa tekoälypivotin panoksia.

Yhteenveto

Marathonin ja Riotin ero on aito, ja markkina on jo hinnoitellut sen. Riot on pienentänyt riskiään lukitsemalla sopimuksellisen ankkurin ja keventämällä bitcoin-vipuaan; Marathon lyö vetoa leveämmän, mutta epävarmemman rakennushankkeen puolesta ja säilyttää suuren kryptoaltistuksen. Kumpi voittaa 20 vuoden juoksulla, riippuu neljästä asiasta: toteutuksesta aikataulussa, rahoituskurista ilman rajua laimennusta, vastapuolen kestävyydestä ja siitä, minne bitcoin ja tekoälyinvestoinnit kulkevat.

Toistaiseksi markkina maksaa varmuudesta ja diskonttaa optioita. Riotin allekirjoitettu kassavirta on konkretiaa, Marathonin 4,8 gigawattia on lupaus. Se ei tarkoita, että Riot olisi automaattisesti parempi sijoitus tai Marathon huono; se tarkoittaa, että Riot on jo osoittanut osan siitä, mitä Marathonin on vielä todistettava. Helppo osa, sopimusten allekirjoittaminen, on ohi. Nyt alkaa se osa, joka ratkaisee: toteutus.

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi on parempi sijoitus, Marathon vai Riot?

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, eikä tämä ole sijoitusneuvo. Riotia hinnoitellaan datakeskusvuokranantajana, jolla on sopimuksellista kassavirtaa ja pienempi bitcoin-vipu, kun taas Marathon tarjoaa enemmän suoraa kryptoaltistusta ja leveämmän mutta epävarmemman tekoälyvedon. Riotin polkua pidetään varmempana, mutta molemmat ovat korkean riskin osakkeita, jotka ovat vivutettuja sekä bitcoinin hintaan että tekoälyinvestointeihin.

Kuka on Riotin 9,1 miljardin dollarin AI-diilin vuokralainen?

Riot kutsuu vuokralaista virallisesti vain yhdeksi maailman johtavista tekoälylaboratorioista eikä ole nimennyt sitä itse. Useat tiedotusvälineet, kuten CNBC ja DataCenterDynamics Bloombergiin nojaten, ovat raportoineet vuokralaisen olevan Anthropic. Kyseessä on 20-vuotinen, 191 megawatin sopimus Rockdalen kampuksella Texasissa.

Miksi Marathonin osake laski, vaikka liikevaihto oli lähes sama kuin Riotilla?

Liikevaihto oli lähes identtinen, mutta markkina maksaa Riotin lukitusta, sopimuksellisesta tekoälykassavirrasta ja pienemmästä bitcoin-vivusta. Marathonilla ei ole vielä suurta ankkurivuokralaista, sen tappio oli suurempi bitcoinin arvonalennuksen takia, ja sen tase on vahvasti sidottu bitcoinin hintaan. Siksi sama liikevaihto arvostetaan hyvin eri tavalla.

Onko bitcoinin louhinta yhä kannattavaa vuonna 2026?

Marginaalit ovat erittäin tiukat. Hashprice oli elokuussa 2026 lähellä viiden vuoden pohjaa, noin 31,73 dollaria petahashilta päivässä. Tehokkaimmat laitteet ovat yhä kassavirtapositiivisia, mutta poistot mukaan lukien monen toimijan louhinta on tappiollista, ja vanhemmat koneet sammuvat. Juuri siksi tekoälyyn siirtyminen on louhijoille pikemminkin pakko kuin vapaaehtoinen mahdollisuus.

Voiko suomalainen sijoittaa Marathoniin tai Riotiin, ja miten niitä valvotaan?

Kyllä, molemmat ovat Yhdysvaltain Nasdaqiin listattuja osakkeita, joihin voi sijoittaa suomalaisen välittäjän ja arvo-osuustilin kautta. Osakkeita valvoo Yhdysvalloissa SEC; ne eivät ole MiCAn tarkoittamia kryptovaroja, vaan tavallisia ulkomaisia osakkeita. Finanssivalvonta valvoo Suomessa sijoituspalveluyrityksiä ja kryptovarojen palveluntarjoajia, ei itse yhtiöiden louhintaliiketoimintaa. Kyse on korkean riskin sijoituksesta ilman talletussuojaa.

Kirjoittanut Yuki Tanaka, HOGE Wiren louhinta- ja staking-toimittaja.