Steamin kryptokielto vs. Suomen laki: lootlaatikon paradoksi 2026

Valve kielsi kryptovaluutat ja NFT:t Steamistä jo lokakuussa 2021, ja kielto on yhä voimassa syksyllä 2026, pian viidettä vuotta. Silti mikään laki ei sitä vaadi. Steam on yksityinen kauppapaikka, ei rahoitusalan toimija, jota Finanssivalvonta valvoisi.

Kiinnostavinta on, että Valven oma sääntö on tosiasiassa tiukempi kuin laki, jonka alla se toimii. Suomessa lootlaatikko, se klassinen satunnaissisältöinen mikromaksu, on arpajaislain tarkoittamaa toimintaa vain, jos sen sisällön voi muuttaa rahaksi. Tämä yksi ominaisuus, siirrettävyys, ratkaisee koko kysymyksen. Ja juuri sen Valve kieltää lohkoketjumuodossa, samalla kun Web3-teollisuus myy sitä tuotteensa pääpointtina.

Tässä jutussa seurataan yhtä akselia, siirrettävyyttä, ja katsotaan, miten kolme osapuolta, sääntelijä, Valve ja kryptoteollisuus, päätyvät siitä kolmeen vastakkaiseen tuomioon. Matkan varrella avataan Poliisihallituksen vuoden 2018 kannanotto, joka mainitsi Valven nimeltä, Suomen vuosisadan suurin rahapeliuudistus, Itävallan korkein oikeus ja EU:n tulevat säännöt. Lopputulos on eräänlainen sääntelyparadoksi: yksityinen kauppa on piirtänyt tiukemman rajan kuin yksikään lainsäätäjä.

Kielto, jota mikään laki ei vaadi

Steamin julkaisuohjeissa on kohta siitä, mitä alustalle ei saa tuoda. Yksi kielloista koskee sovelluksia, jotka on rakennettu lohkoketjuteknologian päälle ja jotka laskevat liikkeeseen tai mahdollistavat kryptovaluuttojen tai NFT:iden vaihdon. Sääntö lisättiin ohjeisiin lokakuussa 2021, ja ensimmäinen kehittäjä, jolle asiasta ilmoitettiin, oli SpacePirate Games ja sen Age of Rust -peli. PC Gamerin mukaan muotoilu on pysynyt käytännössä muuttumattomana, ja elävä tarkistus syyskuussa 2026 vahvistaa saman: kielto on edelleen voimassa.

Tärkeää on huomata, mitä tämä sääntö ei ole. Se ei ole lakisääteinen velvoite. Steam on kauppapaikka, ei MiCA-asetuksen tarkoittama kryptovarapalvelun tarjoaja (CASP), joten Finanssivalvonta valvoo pörssejä ja säilytyspalveluita, ei pelikauppaa. Suomen kansallinen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU:n ja ETA:n lyhyimmistä, kuten Finanssivalvonta tiedotti. Sekään ei koske pelialustoja. NFT:t jäävät valtaosin MiCA:n ulkopuolelle, ellei kyse ole osiin pilkotusta tai sarjamuotoisesta vaihdantakelpoisesta varasta, ja kryptojohdannaiset kuuluvat MiFID II:n piiriin, eivät MiCA:aan.

Missä NFT:n ja rahoitusvälineen raja tarkalleen kulkee, on oma kokonaisuutensa, jota käsittelimme DeGodsin ja MiCA:n kohdalla. Steamin tapauksessa johtopäätös on kuitenkin selvä: yksikään suomalainen tai eurooppalainen säädös ei käske Valven kieltää lohkoketjupelejä. Valve päätti itse, ja se veti rajan korkeammalle kuin laki.

Miksi Valve veti rajan: Newellin petospelko

Valven suhde kryptoon ei alkanut kiellosta. Steam hyväksyi bitcoin-maksut huhtikuusta 2016 joulukuuhun 2017, mutta luopui niistä siirtomaksujen ja hinnan heilunnan takia. Perustelu jäi elämään yhtiön perustajan Gabe Newellin suuhun. Newell kertoi PC Gamerille, että kryptomaailma vaikutti toistaiseksi hämärältä ja että Steamin bitcoin-kokeilussa noin ”50 percent of the cryptocurrency paid for transactions were fraudulent”, eli puolet maksuista oli petollisia.

Newellin argumentti on kahtalainen. Osa on maksuliikenteen petoksia ja takaisinperintöjä. Osa on kuitenkin syvempi ja koskee esineiden taloutta: NFT kantaa määritelmällisesti reaalimaailman arvoa, ja juuri se kutsuu paikalle sekä huijarit että rahapelisääntelyn. Tämä on ennakkoaavistus koko jutun teemasta. Se, mikä tekee esineestä arvokkaan pelin ulkopuolella, on sen siirrettävyys, ja se on samalla ominaisuus, joka herättää viranomaisen tarkkaavaisuuden.

Kehittäjien reaktio oli äänekäs mutta tehoton. Noin 26 NFT-kehittäjää ja digitaalisia oikeuksia ajava Fight for the Future julkaisivat avoimen kirjeen Valvelle. Julkista vastausta ei koskaan tullut, eikä sääntöä ole muutettu. Tim Sweeney ja Epic Games valitsivat päinvastaisen linjan, mihin palataan tuonnempana. Valven kanta on kuitenkin ollut johdonmukainen: reaalimaailman arvo pelin sisällä on ongelma, ei myyntivaltti.

Yksi ominaisuus, kolme tuomiota: siirrettävyys

Siirrettävyys tarkoittaa yksinkertaista kysymystä: voiko peliesine irrota pelistä ja pelaajan tililtä ja muuttua rahaksi avoimilla markkinoilla. Tämä kysymys on koko keskustelun sydän, koska kolme keskeistä osapuolta suhtautuu siihen täysin eri tavoin.

Rahapelisääntelijälle siirrettävyys on punainen lippu. Jos maksullisesta satunnaislaatikosta tulee jotain, minkä voi nostaa rahaksi, kyse alkaa muistuttaa arpajaisia. Valvelle siirrettävyys on juuri se ominaisuus, joka pitää kieltää, sillä reaalimaailman arvo houkuttelee petoksia, keinottelua ja täsmälleen sitä rahapelioikeudellista riskiä, josta viranomaiset varoittavat. Web3-teollisuudelle siirrettävyys taas on itse tuote: ”oikea omistus”, jossa pelaaja omistaa esineensä ja voi myydä sen missä tahansa.

Sama ominaisuus, kolme päinvastaista tuomiota. Alla oleva taulukko tiivistää asetelman, jota jutun loppuosa avaa jurisdiktio kerrallaan.

Suomen arpajaislaki ja kolmen ehdon testi

Suomessa rahapelin ja arpajaisten määritelmä nojaa arpajaislakiin, ja se rakentuu kolmen samanaikaisen ehdon varaan. Ensinnäkin osallistumisesta maksetaan vastike eli rahaa tai rahanarvoista. Toiseksi lopputulos määräytyy ainakin osittain sattumalta. Kolmanneksi voitolla on rahanarvo. Kun yksikin ehto puuttuu, toiminta jää lain ulkopuolelle, kuten suomalainen lakitoimisto Turre Legal asian tiivistää.

Tästä seuraa lootlaatikoiden koko oikeudellinen logiikka. Puhtaasti kosmeettinen laatikko, jonka sisältöä ei voi myydä eteenpäin, kaatuu kolmanteen ehtoon: voitolla ei ole rahanarvoa pelin ulkopuolella, joten se ei ole arpajaisia. Sen sijaan laatikko, jonka sisällön voi myydä rahaksi, osuu kaikkiin kolmeen ehtoon kerralla. Siirrettävyys on siis se kytkin, joka kääntää pelimekaniikan arpajaisiksi. Ei satunnaisuus sinänsä, ei hintalappu, vaan nimenomaan se, pääseekö voitto ulos pelistä rahaksi.

Sama rahaksi muuttamisen logiikka toistuu pelaamisen ja ansaitsemisen rajapinnassa laajemminkin. Se on tuttu play-to-earn-peleistä, joissa pelaamalla kertyvä token tai esine saa arvon vasta, kun sen voi vaihtaa rahaksi; kirjoitimme ilmiön noususta ja muutoksesta pelikiltojen ja play-to-earnin yhteydessä. Pelaajan kannalta kannattaa muistaa, että jos voittoja tosiasiassa realisoi rahaksi, Verohallinto käsittelee syntyvät tuotot lähtökohtaisesti pääomatulona.

CS:GO-tapaus: kun Poliisihallitus osoitti Valvea

Tässä kohtaa tarina muuttuu ironiseksi. Poliisihallituksen arpajaishallinto antoi 22. elokuuta 2018 kannanoton lootlaatikoista. Sen ydin oli, että laatikot voivat täyttää arpajaisten tunnusmerkit, jos avaaminen tapahtuu rahalla tai sellaisella pelivaluutalla, jota ei ole ansaittu pelaamalla, jos sisällön voi vaihtaa rahaksi julkaisijan tai kolmannen osapuolen markkinapaikalla, ja jos toimijalla ei ole tavara-arpajaislupaa. Turre Legalin analyysi kannanotosta on julkaistu jo syyskuussa 2018.

Ratkaisevaa on, mitä esimerkkiä kannanotto käytti. Se analysoi Counter-Strike: Global Offensivea ja mainitsi Valven nimeltä. CS:GO:n skinejä pystyi vaihtamaan Steamin omalla markkinapaikalla ja kolmannen osapuolen sivustoilla, ja Poliisihallitus kiinnitti huomiota siihen, että Valve teknisesti mahdollistaa sen, mitä se sääntöteksteissä rajoittaa. Skinit siis kantoivat rahanarvoa, koska ne olivat siirrettävissä.

Tässä on paradoksin ydin. Suomalainen viranomainen osoitti vuonna 2018 juuri sitä ominaisuutta, rahaksi muutettavaa esineensiirtoa, jonka Valve itse kielsi lohkoketjumuodossa vuonna 2021. Vuonna 2018 sääntelijä oli huolissaan siitä, että Valven markkinapaikka teki CS:GO:n skineistä liian rahamaisia. Vuonna 2021 Valve kielsi lohkoketjuesineet nimenomaan siksi, että niillä on reaalimaailman arvo. Valve siis panee lohkoketjussa täytäntöön sen, mitä sääntelijä toivoi pantavan täytäntöön sen omassa skinitaloudessa, mutta jättää skinitalouden itsensä pääosin ennalleen. Kielto koskee tekniikkaa, ei mekaniikkaa.

Lootlaatikko vs. NFT: sama akseli, eri etiketti

Kun asetelmaa katsoo lähietäisyydeltä, tavallinen kaupattava skini ja lohkoketju-NFT ovat siirrettävyysakselilla lähisukulaisia. Molemmat ovat digitaalisia esineitä, joilla on satunnainen alkuperä ja avoimen markkinan hinta. Ero on ennen kaikkea kiskoissa ja hallinnassa: skini elää Valven suljetussa taloudessa, jossa myynti tapahtuu Steamin markkinapaikalla eikä oletuksena johda suoraan nostoon pankkitilille, kun taas NFT elää julkisessa lohkoketjussa, jonka Valve ei hallitse.

Alla oleva taulukko asettaa nämä kaksi rinnakkain. Se paljastaa, että oikeudellisesti ratkaiseva ero ei ole ”lohkoketju vai ei” vaan ”rahaksi muutettavissa vai ei” ja ”kuka hallitsee uloskäyntiä”.

Johtopäätös on epämukava molemmille leireille. Kryptokriitikko ei voi sanoa, että vain lohkoketju tekee esineestä rahapelimäisen, koska skinit tekivät sen jo aiemmin. Kryptointoilija ei voi sanoa, että oikea omistus on pelkkä puhdas parannus, koska juuri se siirrettävyys vetää esineen lähemmäs sääntelyn rajaa. Etiketti vaihtuu, akseli pysyy samana.

Itävalta, Belgia, Alankomaat: Euroopan hajaannus

Eurooppa ei ole yksimielinen lootlaatikoista, ja hajaannus valottaa siirrettävyyden roolia entisestään. Belgia otti tiukimman linjan: maan peliviranomainen katsoi jo 2018, että maksulliset lootlaatikot ovat laitonta rahapeliä. Alankomaissa tie oli mutkaisempi. Rahapeliviranomainen KSA sakotti Electronic Artsia FIFA-pakkauksista, ja Haagin tuomioistuin korotti seuraamuksen kymmeneen miljoonaan euroon viikkouhkasakkoineen. Maan korkein hallintotuomioistuin, Raad van Staten hallintolainkäyttöjaosto, kuitenkin kumosi sakon 10. maaliskuuta 2022, kuten Video Games Chronicle raportoi. Tuomioistuin katsoi, ettei FIFA Ultimate Teamin pakkausten avaaminen ole itsenäinen onnenpeli vaan osa laajempaa taitopeliä.

Itävalta täydentää kuvan. Maan korkein oikeus (OGH) ratkaisi 18. joulukuuta 2025 asian numero 6 Ob 228/24h, että taitopainotteisten pelien lootlaatikot, kuten EA Sports FC:n ja FIFA:n Ultimate Team -pakkaukset, eivät ole rahapeliä maan rahapelilain (Glücksspielgesetz) tarkoittamassa mielessä. Yksi ratkaisun perusteista oli nimenomaan se, että pakkausten sisältö on siirtokelvotonta eikä sillä ole rahanarvoa pelin ulkopuolella, kuten esportsLegal avaa.

Kuvio toistuu: siellä missä tuomioistuin tai viranomainen vapautti lootlaatikot, keskeinen syy oli, ettei sisältöä voinut nostaa rahaksi, tai että taito ratkaisi. Siirrettävyys on jälleen sarana. Ja tämä johtaa kryptopelien kannalta epämiellyttävään päätelmään: jos siirtokelvottomuus on se, mikä vapauttaa lootlaatikon, niin lohkoketjuesineet, jotka ovat nimenomaisesti siirrettäviä ja rahaksi muutettavia, asettuvat väärälle puolelle täsmälleen sitä rajaa, jonka tuomioistuimet vetivät suojatakseen lootlaatikoita. Web3:n myyntivaltti on juuri se ominaisuus, joka työntäisi esineen takaisin kohti rahapeliluokitusta.

Suomen rahapeliuudistus 2026 ja 2027: monopoli murtuu, lootlaatikot jäävät

Suomi elää parhaillaan vuosisadan suurinta rahapelimuutostaan. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025 uudistuksen, joka purkaa Veikkauksen monopolin verkkovedonlyönnissä ja verkkokasinopelaamisessa ja avaa markkinan lisensoiduille toimijoille. Valtioneuvoston mukaan osa rahapelipalveluista avataan kilpailulle: toimiluvat myöntää Poliisihallitus, hakemuksia otetaan vastaan 1. maaliskuuta 2026 alkaen, ja kilpailtu markkina käynnistyy 1. heinäkuuta 2027. Veikkaus säilyttää yksinoikeuden arpapeleihin, raaputusarpoihin ja fyysisiin peliautomaatteihin.

Yksi asia kuitenkin jäi uudistuksen ulkopuolelle: lootlaatikot. Vaikka Suomi kirjoittaa rahapelisääntelynsä uusiksi, satunnaissisältöisten mikromaksujen kysymystä uudistus ei ratkaise. Ne palautuvat edelleen arpajaislain ja sen kolmen ehdon testin varaan, eli siirrettävyyden pariin. Vuoden 2022 lakialoite tiukemmasta määrittelystä ei edennyt, eikä uusi uudistus tuonut asiaan muutosta.

Tästä seuraa jutun keskeinen havainto vielä terävämpänä: vaikka Suomi juuri modernisoi koko rahapelijärjestelmänsä, Valven yksityinen lohkoketjukielto on edelleen tiukempi kuin tuore suomalainen rahapelisääntely siinä nimenomaisessa kysymyksessä, joka koskee rahaksi muutettavia satunnaisesineitä. Sama jännite kryptoista pelaamisessa, mikä on Suomessa sallittua, toistuu muuallakin pelialalla; sitä käsiteltiin myös esports-sponsoroinnin ja fan tokenien Suomen sääntöjen yhteydessä.

EU:n tulevat säännöt: parlamentin päätöslauselma ja Digital Fairness Act

EU-tasolla paine kasvaa, mutta ei sieltä, mistä kryptoväki ehkä odottaisi. Euroopan parlamentti hyväksyi 18. tammikuuta 2023 päätöslauselman kuluttajansuojasta verkkovideopeleissä äänin 577 puolesta, 56 vastaan ja 15 tyhjää. Se vaati komissiolta yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa lootlaatikoihin ja parempaa alaikäisten suojaa, kuten parlamentti itse kuvaili. Päätöslauselma ei sido, mutta se painostaa komissiota toimimaan.

Konkreettisin väline on Digital Fairness Act. Komission odotetaan antavan ehdotuksensa vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, ja parlamentin lainsäädäntöseurannan mukaan säädös kokoaisi yhteen pimeät kuviot (dark patterns), koukuttavan suunnittelun, lootlaatikot, virtuaalivaluutat, vaikuttajamarkkinoinnin ja epäreilun personoidun hinnoittelun. Jos ehdotus etenee, lootlaatikoiden läpinäkyvyys, kuten pelivaluutan reaalimaailman hinnan avaaminen, ja mahdolliset alaikäisrajoitukset voisivat tulla EU-oikeudeksi.

Ironia syvenee. EU:n todennäköisin vipu lootlaatikoihin on kuluttajansuoja ja läpinäkyvyys, ei kryptolaki, ja se osuu kulutus- ja koukuttavuusmekaniikkaan. Valven kielto taas osuu omistus- ja siirtomekaniikkaan. Kyse on kahdesta eri huolesta saman esinetalouden ympärillä: EU pelkää liikakulutusta ja hämärää suunnittelua, Valve pelkää reaalimaailman arvoa. Kumpikaan ei ole se laki, joka Steamin kiellon selittäisi, koska sellaista lakia ei ole olemassa.

Miksi Steamin yksityinen sääntö on de facto standardi

Vaikka Steamin kielto on yksityinen sääntö, sen käytännön vaikutus muistuttaa lakia. Steam hallitsee PC-jakelua niin vahvasti, että kuka tahansa, joka haluaa tavoittaa sen yleisön, joutuu taipumaan sen ehtoihin. Tarkkoja markkinaosuuslukuja kannattaa käsitellä varauksella, koska niitä pyörittävät epäluotettavat aggregaattorit, mutta suunta on kiistaton: Steam on se paikka, jossa PC-pelaajat ovat.

Vertailun vuoksi kilpailijoiden linja on löysempi. Epic Games Store sallii lohkoketjupelit tietyin ehdoin, Google Play on sallinut NFT:t ja tokenisoidut varat heinäkuusta 2023 mutta kieltää satunnaiset lohkoketjuiset lootlaatikot, ja Apple sallii NFT:iden listaamisen ja siirtämisen omalla provisiollaan. Alla oleva taulukko kokoaa myös tulonjaon, joka on kehittäjälle usein ratkaiseva.

Kehittäjän todellinen valinta kiteytyy tähän: riisu krypto pois päästäksesi Steamiin, tai hyväksy pienempi yleisö muualla. Näin yksityinen, lakia tiukempi sääntö muovaa koko markkinaa. Se on eräänlainen yksityinen standardi, jonka takana ei ole säädöstä vaan pelkkä koko.

Kehittäjien kiertotie: off-platform-kerros

Miten lohkoketjupelit sitten pääsevät Steamiin rikkomatta sääntöä? Vastaus on riisua siirrettävyys pois Steam-versiosta. Gunzillan Off The Grid, jonka luovana johtajana on elokuvaohjaaja Neill Blomkamp, julkaistiin Steamissä kesällä 2025, mutta GUNZ-testiverkossa ilman eläviä token- ja NFT-ominaisuuksia. Varsinainen GUN-talous pyörii GUNZ-ketjussa (Avalanche-pohjainen L1) konsoli- ja Epic-versioiden kautta, ja pelaajat siirtyvät sen pariin alustan ulkopuolella, kuten Esports Insider kuvaa. The Bornless taas pitää Web3-ominaisuudet valinnaisena, alustan ulkopuolisena kosmeettisena kerroksena ja korostaa, ettei ole lohkoketjupeli.

Kuvio on johdonmukainen jutun teeman kanssa. Ainoa tapa päästä Steamiin on poistaa rahaksi muutettava, siirrettävä kerros, eli täsmälleen se ominaisuus, jota sääntelijä epäilee ja jota Web3 myy. Steamiin päätyy siis loottitalous, jonka siirtoventtiili on kiinni.

Sallivammilla alustoilla logiikka näkyy peilikuvana. Illuvium julkaistiin Epicissä marraskuussa 2023 ja pudotti lompakkovaatimuksen siirtyäkseen ilmaispeliksi. Perustaja Kieran Warwick perusteli valintaa Cointelegraphille: ”We have removed the need for wallets, and it’s free to play. We think this is the only way to get mainstream adoption.” Kieltoa vastaan asettui aikanaan myös Epicin toimitusjohtaja Tim Sweeney, joka ilmoitti lokakuussa 2021, että Epic ottaa vastaan lohkoketjupelit, jotka noudattavat lakia, avaavat ehtonsa ja ovat ikäluokiteltuja, kuten Axios raportoi. Sama viesti kaikilla sallivilla alustoilla: läpinäkyvyys ja sääntöjen noudattaminen, ei villi nostotalous.

Laitteisto kiertää kaupan: SuiPlay0X1

Jos kauppa vetää rajan, laitteisto voi kiertää sen. SuiPlay0X1 on Mysten Labsin ja Playtronin käsikonsoli, joka pyörii Linux-pohjaisella PlaytronOS:lla. Se pelaa tavallisia Steam- ja Epic-pelejä, mutta myös natiiveja Sui-lohkoketjupelejä sisäänrakennetulla lompakolla ja zkLogin-kirjautumisella. Reilun viidensadan euron laite siirtää rajan käyttöjärjestelmätasolle: kaupan sääntö ei ulotu siihen, mitä ajat natiivisti tai asennat ohi kaupan.

Tämä on periaatteessa puhtain kiertotie, koska se ei yritä huijata Steamin tarkistusta vaan ohittaa koko kaupan sääntelyvallan. Käytännössä sen kohtalo on kuitenkin sama kuin monella kryptonatiivilla laitteistolla: yleisö on ohut. Kirjoitimme Sui-pelaamisen laite-, varasto- ja yleisökysymyksistä tarkemmin jutussa oma laite, oma varasto, mutta missä pelaajat. Rajan siirtäminen laitteistoon ei poista sitä perusongelmaa, että pelaajamassa on siellä, missä Steam on.

Kryptomyymälöiden hautausmaa: Robot Cache ja GameStop

Markkina yritti myös rakentaa Steamille siirrettävyysystävällisen vaihtoehdon. Ne kaatuivat. Robot Cache, inXilen Brian Fargon vuonna 2018 perustama lohkoketjupohjainen jälleenmyyntikauppa, joka lupasi julkaisijoille jopa 95 prosentin tulo-osuuden, sulki ovensa toukokuun alussa 2026, ja käyttäjät menettivät pääsyn ostamiinsa peleihin, kuten Massively Overpowered uutisoi.

GameStop kulki kaaren toiseen suuntaan. Se avasi NFT-markkinapaikan vuonna 2022, mutta ajoi sen alas helmikuussa 2024 vedoten sääntelyn epävarmuuteen, kuten Engadget kertoi. Sen jälkeen yhtiö kääntyi päinvastaiseen suuntaan ja alkoi pitää bitcoinia taseessaan reservivarana, ostaen sitä tuhansittain noin puolen miljardin dollarin edestä.

Opetus on kirkas. Yksikään siirrettävyysystävällinen kilpailija ei syrjäyttänyt Steamia. Ainoa krypton ja pelaamisen yhdistelmä, joka jäi henkiin, oli GameStopin ratkaisu laittaa krypto taseeseen eikä peleihin. Se esinetalous, jota Valve pelkää, ei koskaan löytänyt valtavirtaista kauppaa, joka olisi selvinnyt hengissä.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle pelaajalle ja kehittäjälle

Pelaajalle keskeinen huomio on, ettei Steamissä ”omista” esineitä Web3-mielessä. Ne elävät Valven suljetussa taloudessa: skinit ovat kaupattavissa vain Steamin markkinapaikalla, eikä niitä oletuksena nosteta pankkiin. Kielto ei myöskään poistanut kryptoriskiä pelaajalta, vaan työnsi sen alustan ulkopuolelle, lompakkotyhjentäjien ja tietojenkalastelun pariin; sitä puolta käsittelimme erikseen jutussa Steam kielsi kryptot, mutta ei huijareita. Jos taas realisoi voittoja rahaksi, Verohallinto käsittelee tuotot pääomatulona.

Kehittäjälle olennainen kysymys ei ole ”onko lohkoketju sallittu” vaan ”voiko esineeni muuttaa rahaksi ja kuka hallitsee uloskäyntiä”. Steamiin pääsee riisumalla siirtokerroksen, ja sen säilyttäminen tarkoittaa pienempää yleisöä tai siirtymistä alustan ulkopuolelle tai laitteistoon. Yksikään suomalainen tai eurooppalainen laki ei tänään pakota tähän valintaan; Steamin yksityinen sääntö pakottaa. Tuleva Digital Fairness Act voi lisäksi tuoda kuluttajaoikeudellisia velvoitteita lootlaatikoihin riippumatta siitä, onko taustalla lohkoketju vai ei.

Lopputulema on paradoksi, joka kannattaa pitää mielessä: siirrettävyys on sarana sääntelijälle, Valvelle ja Web3:lle, ja jokainen kääntää sen vastakkaiseen suuntaan. Sääntelijä näkee siinä riskin, Valve kiellon aiheen ja kryptoteollisuus tuotteen. Niin kauan kuin nämä kolme tulkintaa elävät rinnakkain, Steamin muuri seisoo, ei siksi että laki niin vaatii, vaan siksi että Valve niin päättää.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Steamissä kryptopelit kielletty vuonna 2026?

Kyllä. Valve kieltää edelleen sovellukset, jotka on rakennettu lohkoketjun päälle ja jotka laskevat liikkeeseen tai mahdollistavat kryptovaluuttojen tai NFT:iden vaihdon. Sääntö on ollut voimassa lokakuusta 2021 käytännössä muuttumattomana, ja se on voimassa yhä syksyllä 2026.

Vaatiiko Suomen laki Steamiä kieltämään kryptot?

Ei. Steam on yksityinen kauppapaikka, ei MiCA:n tarkoittama kryptovarapalvelun tarjoaja, joten Finanssivalvonta ei valvo sitä. Kielto on Valven oma sääntö, ja se on itse asiassa tiukempi kuin arpajaislaki tai tuore rahapeliuudistus edellyttäisivät.

Ovatko lootlaatikot laittomia Suomessa?

Se riippuu siirrettävyydestä. Arpajaislain mukaan toiminta on arpajaisia, kun mukana ovat vastike, sattuma ja rahanarvoinen voitto. Jos lootlaatikon sisällön voi muuttaa rahaksi, esimerkiksi myydä markkinapaikalla, se voi täyttää arpajaisten tunnusmerkit. Puhtaasti kosmeettinen, ei myytävissä oleva sisältö jää lain ulkopuolelle.

Miksi NFT-pelit ovat kiellettyjä mutta CS:GO-skinit sallittuja?

Molemmat ovat siirrettäviä ja voivat kantaa reaalimaailman arvoa, mutta Valve hallitsee skinien markkinapaikkaa itse ja pitää talouden suljettuna ilman suoraa nostoa pankkiin. Lohkoketju taas siirtäisi hallinnan pelaajalle ja avoimelle markkinalle. Ero on ennen kaikkea kiskoissa ja hallinnassa, ei niinkään pelimekaniikassa.

Muuttaako Suomen rahapeliuudistus tai EU:n Digital Fairness Act tilannetta?

Rahapeliuudistus, jossa Veikkauksen monopoli purkautuu ja kilpailu avautuu 1.7.2027, jätti lootlaatikot ennalleen. EU:n Digital Fairness Act -ehdotusta odotetaan vuoden 2026 loppupuoliskolla, ja se voisi tuoda lootlaatikoihin läpinäkyvyys- ja alaikäisten suojasääntöjä kuluttajaoikeuden kautta, riippumatta siitä, onko taustalla lohkoketju.

Kirjoittanut Aleksi Nieminen, HOGE Wiren pelitoimituksen vanhempi toimittaja.