Lido, Rocket Pool ja Frax: panostetun ETH:n toinen elämä

Lokakuun alussa 2026 Ethereumin validaattorien poistumisjono kasvoi muutamassa vuorokaudessa noin 392 prosenttia, lähelle 850 000 ETH:ta, kun syyskuun 30. päivän tietoturvaselvitys sai MetaMask Stakingin vetämään varojaan ulos varotoimena. Suurin yksittäinen palveluntarjoaja, jonka validaattoreista osa poistui, oli Lido. Tapaus muistutti, ettei panostettu ETH ole paikallaan makaavaa rahaa: se on jatkuvassa liikkeessä, ja sen likviditeetti riippuu jonoista, puskureista ja luottamuksesta, joita harva staking-mainos mainitsee. Blockdaemonin ja KuCoinin mukaan jono nousi noin 166 000 ETH:sta lähes 850 000 ETH:oon vain muutamassa päivässä.

Tuottopuolella kuva on vaatimaton. ETH maksoi 10. lokakuuta CoinGeckon mukaan noin 2 223 euroa (2 492 dollaria), ja panostuksen perustuotto oli validatorqueue.comin lukemien perusteella noin 2,6 prosenttia vuodessa. Se on vain hiuksenhieno lisä Euroopan keskuspankin 2,5 prosentin talletuskorkoon nähden. Kun ETH-määräinen kuponki jää näin ohueksi, kolmen suuren likvidin stakingin protokollan, Lidon, Rocket Poolin ja Fraxin, kilpailu ei ratkea perustuotossa. Se ratkeaa siinä, mitä panostustositteelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on luotu.

Juuri siinä on tämän vertailun ydin. stETH, rETH ja sfrxETH eivät jää lompakkoon lepäämään; niistä on tullut DeFin tärkein vakuus, velkavivun polttoaine ja restaking-järjestelmien raaka-aine. Vuonna 2026 tuo toinen elämä muuttui aiempaa riskisemmäksi: Aaven oraakkeli hinnoitteli wstETH:n väärin maaliskuussa, restaking-lupaus hiipui kesän ja syksyn aikana, ja huhtikuun KelpDAO-murto näytti, kuinka panostustosite voi kantaa tartunnan ketjusta toiseen. Siinä missä Bitcoin-louhijat taistelivat tänä vuonna kutistuvien katteiden kanssa, ETH:n panostajien haaste on toisenlainen: tuotto on turvassa mutta ohut, ja riski piilee siinä, mihin tositetta käytetään.

Likvidi staking lyhyesti: kolme tapaa pitää ETH töissä

Ethereum siirtyi todistuksen panostukseen (proof of stake) vuonna 2022. Verkkoa eivät enää turvaa louhijat vaan validaattorit, jotka lukitsevat 32 ETH:ta ja ansaitsevat palkkioita lohkojen vahvistamisesta. Panostus kuluttaa murto-osan louhinnan energiasta, mutta kuten panostuksen energialaskua käsittelevä juttumme muistuttaa, lähes nolla ei ole nolla. Panostuksella on kaksi käytännön ongelmaa: 32 ETH:n kynnys ja lukko. Validaattoriin sidottua ETH:ta ei voi käyttää mihinkään muuhun.

Likvidi staking ratkaisee molemmat. Käyttäjä tallettaa minkä tahansa määrän ETH:ta protokollaan, joka hoitaa validaattorit, ja saa vastineeksi tositteen (liquid staking token, LST), joka edustaa panosta korkoineen. Tosite on siirrettävissä ja käytettävissä DeFissä samalla, kun alla oleva ETH tuottaa. Lokakuussa 2026 Ethereumissa oli panostettuna noin 43,7 miljoonaa ETH:ta eli noin 35,8 prosenttia liikkeessä olevasta tarjonnasta, ja likvidi staking muodostaa tuosta ison osan. Luvut ovat validatorqueue.comista.

Kolme protokollaa ratkaisee tositteen tekniikan eri tavoin, ja ero on tärkeämpi kuin miltä se kuulostaa. Lidon stETH on uudelleenpohjautuva (rebasing): lompakon saldo kasvaa päivittäin, kun palkkiot kertyvät. Rocket Poolin rETH ja Fraxin sfrxETH ovat arvoa kerryttäviä: kappalemäärä pysyy samana, mutta tositteen vaihtokurssi ETH:iin nousee ajan myötä. Frax käyttää kahden tositteen mallia, jossa frxETH ei tuota itsessään mitään ja tuotto kertyy vasta, kun sen tallettaa sfrxETH-holviin. Ero rebasing- ja arvonkasvumallin välillä määrää, kuinka helposti tosite sopii DeFi-sopimuksiin ja miten sitä verotetaan, ja juuri siksi uudelleenpohjautuvasta stETH:sta on olemassa myös kääritty, ei-rebasing-versio wstETH.

Lido: markkinajohtaja matkalla infrastruktuuriksi

Lido on edelleen ylivoimainen ykkönen. Sen hallinnoima ETH-määrä oli DefiLlaman mukaan noin 24,2 miljardia dollaria eli noin 21,6 miljardia euroa, ja stETH:ta oli liikkeessä noin 9,69 miljoonaa kappaletta. Markkinaosuus on silti laskenut. Vielä vuoden 2023 lopussa Lido hallitsi noin 32:ta prosenttia kaikesta panostetusta ETH:sta; vuoden 2026 puolivälissä osuus oli Lidon oman H1-raportin mukaan pudonnut noin 21 prosenttiin, ja CCN kirjasi vuoden alimmaksi lukemaksi 22,8 prosenttia. Likvidin stakingin kapeammalla markkinalla Lidon osuus on silti yhä noin 60 prosenttia. Lasku ei johdu käyttäjäkadosta vaan siitä, että institutionaaliset kilpailijat kaappasivat kasvun: Lido sai vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla vain 5,7 prosenttia panostuksen koko kasvusta.

stETH on uudelleenpohjautuva ja pysyi lokakuussa 2026 käytännössä sidoksissaan: yksi stETH vastasi noin 1,0018 ETH:ta CoinGeckon mukaan. DeFi-käyttöön tarkoitettu wstETH ei pohjaudu uudelleen, vaan sen arvo nousee stETH-per-wstETH-kurssin kautta. Hallintatoken LDO maksoi noin 0,38 euroa (0,43 dollaria) ja sen markkina-arvo oli noin 355 miljoonaa dollaria CoinGeckon mukaan.

Vuonna 2026 Lido on muuttumassa yhdestä stETH-tuotteesta modulaariseksi infrastruktuuriksi. Tammikuun 30. päivä se julkaisi valtaverkossa Lido V3:n ja stVaults-holvit, jotka antavat instituutioiden ja rakentajien ajaa omia validaattorikonfiguraatioita, periä omat palkkionsa ja silti laskea liikkeelle stETH:ta ja hyödyntää Lidon likviditeettiä. The Blockin mukaan ensimmäisten käyttäjien joukossa olivat Linea, Nansen sekä validaattorit Chorus One ja P2P.org. Samaan aikaan Lidon hallinto sai uuden suojakerroksen: syyskuun 27. päivä läpi mennyt äänestys numero 214 vei kaksoishallinnon (dual governance) valtaverkkoon. Mallissa stETH:n haltijat voivat jarruttaa LDO-haltijoiden päätöksiä: yhden prosentin lukitseminen käynnistää 5-45 päivän viiveen, ja kymmenen prosentin raja laukaisee niin sanotun rage quit -tilan, jossa päätös jäädytetään, kunnes lukitut panokset on nostettu ulos.

Hajautuksen puolella Lido nojaa kolmeen moduuliin. Kuratoitu moduuli on luvanvarainen: 36 ammattimaista operaattoria, jotka DAO on hyväksynyt. Yhteisön staking-moduuli (CSM) on sen sijaan täysin luvaton, kuka tahansa voi liittyä, ja CSM v2 nosti luvattomien operaattoreiden osuuden kolmesta viiteen prosenttiin tavoitteena kymmenen. Operaattoreita oli yli 400. Lido on myös vetäytynyt muista ketjuista: Solana- ja Polygon-tuotteet on ajettu alas, joten protokolla keskittyy nyt Ethereumiin. Elokuussa 2025 yhtiö irtisanoi 15 prosenttia avustajistaan vedoten pitkän aikavälin kestävyyteen.

Suunta on kohti instituutioita ja uusia tuotteita. Anchorage Digitalista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain liittovaltiotason pankki, joka säilyttää ja laskee liikkeelle wstETH:ta, ja WisdomTreen Euroopassa listaama täysin panostettu ETH-pörssituote keräsi yli 20 000 ETH:ta. Loppuvuodesta 2026 Lido ilmoitti myös Lido Lend -lainausprotokollasta, joka on Morpho Blue -haarauma ja tähtää lähes 50 miljardin euron ketjuluottomarkkinaan vain korkealaatuisilla vakuuksilla. Lidon perustajiin kuuluva Konstantin Lomashuk tiivisti siirron suoraan: ”Lido rakensi krypton turvallisimman staking-ratkaisun: yli 24 miljardia dollaria panostettuna. Se markkina on ratkaistu. Seuraava on lainananto”, hän sanoi AMBCryptolle.

Rocket Pool: hajautuksen puolustaja ja Saturn-remontti

Rocket Pool on kokoluokkaa pienempi mutta aatteellisesti vastakkainen valinta. Sen hallinnoima ETH oli DefiLlaman mukaan noin 1,30 miljardia dollaria eli noin 1,16 miljardia euroa, ja Datawalletin lokakuun lukemien perusteella panostettua ETH:ta oli noin 528 000, mikä on vain reilu prosentti kaikesta panostetusta ETH:sta ja noin kolme prosenttia likvidin stakingin markkinasta. Se tekee Rocket Poolista kolmanneksi suurimman LST:n, mutta etäisyys Lidoon on valtava.

Ero ei ole vain koossa vaan filosofiassa. Rocket Pool on näistä kolmesta ainoa, jossa kuka tahansa voi pystyttää validaattorisolmun ilman lupaa. The Defiantin mukaan aktiivisia solmuoperaattoreita oli reilusti yli tuhat (telemetria viittasi noin 1 400-1 500 aktiiviseen operaattoriin), eikä verkko nojaa harvaan ammattilaisjoukkoon tai yhteen pilvipalveluun. Rocket Poolin oma tili muotoili asian lanseerauksessaan näin: ”Vuonna 2026 Rocket Pool on yhä ainoa täysin luvaton staking-protokolla, ei riippuvuutta AWS:stä tai harvoista luotetuista ammattilaisista”, yhtiö kirjoitti. Tosite rETH on arvoa kerryttävä: yksi rETH vastasi noin 1,173 ETH:ta ja maksoi noin 2 600 euroa (2 918 dollaria) CoinGeckon mukaan.

Vuoden suuri uutinen on Saturn-remontti. Helmikuun 18. päivä 2026 valtaverkkoon tuli Saturn One, protokollan isoin päivitys koskaan. Se laski solmuoperaattorin vakuuden kahdeksasta neljään ETH:oon ja toi megapoolit, joissa monta validaattoria toimii yhden sopimuksen alla; kahdeksan ETH:n panos voi nyt kannatella jopa 56 ETH:n talletuksia. Mukana tuli myös rETH:n lunastuspuskuri, joka parantaa likviditeettiä ja vaimentaa sidoksesta irtoamista. Tärkein talousmuutos on niin sanottu maksukytkin: Saturnin jälkeen noin yhdeksän prosenttia protokollan tuloista ohjataan panostetun RPL:n haltijoille, ja ne maksetaan ETH:na eikä inflaationa. RPL maksoi noin 1,68 euroa (1,88 dollaria) ja sen markkina-arvo oli vaatimaton noin 43 miljoonaa dollaria, kaukana entisestä 61,90 dollarin huipustaan.

RPL:n rooli on muuttumassa, ja se jakaa mielipiteitä. Ennen se oli pakollinen vakuus, jonka operaattori joutui panttaamaan lainaamansa ETH:n katteeksi. Tokenomian uudistuksessa RPL muuttuu vapaaehtoiseksi ja alkaa kerätä osuutta protokollan ETH-tuloista. Härkien mukaan tämä sitoo tokenin oikeaan kassavirtaan; karhujen mukaan RPL menettää pakotetun kysyntänsä, ja jos tulot eivät kasva, myös tokenin houkutus hiipuu. Seuraava vaihe, Saturn Two, on kehityksessä ja tähtää yleispäällikkö Darren Langleyn julkaiseman tiekartan mukaan noin toukokuuhun 2027. Se laskisi vakuuden jopa 1,5 ETH:oon validaattoria kohden ja lopettaisi RPL-palkkiot solmuoperaattoreilta kokonaan.

Frax: staking-protokolla, josta tuli stablecoin-kone

Frax on kolmikon erikoistapaus, koska se on lakannut olemasta ensisijaisesti staking-protokolla. Sen ETH-tuote on pieni: DefiLlaman mukaan Frax Etherin arvo oli noin 126 miljoonaa dollaria eli noin 112 miljoonaa euroa, murto-osa Rocket Poolista ja noin puoli prosenttia Lidosta. Tuotemalli on kaksiosainen: frxETH on sidottu yksi yhteen ETH:iin eikä tuota itsessään, kun taas sfrxETH on ERC-4626-holvi, joka kerää koko frxETH-poolin tuoton harvemmille haltijoille. Juuri siksi sfrxETH:n vuosituotto oli vertailujen mukaan korkein suurista LST:istä, noin 2,8 prosenttia.

Frax on myös suunnittelemassa stakingin uusiksi. frxETH v2 muuttaa panostuksen lainamarkkinaksi: operaattorit eivät lainaa ETH:ta vaan oikeuden ajaa validaattoria, panttaavat ETH-vakuuden ja maksavat markkinan määräämää vaihtuvaa korkoa, joka nousee, kun ETH on niukkaa. Nimettömät poolit saavat jopa nelinkertaisen velkavivun. Mallin sanastossa operaattori kirjaimellisesti ”lainaa validaattorin”. Dokumentaation mukaan frxETH v2:n rajattu valtaverkkokokeilu oli määrä käynnistää lokakuun 2026 puolivälissä.

Suurin muutos on kuitenkin identiteetissä. Huhtikuun 2025 North Star -kovahaarassa Frax nimesi vanhan hallintatokeninsa FXS uudelleen nimellä FRAX, josta tuli protokollan kaasu-, hallinto-, staking- ja polttotoken sekä Fraxin oman Fraxtal-kakkoskerroksen kaasutoken; vanha FRAX-stablecoin nimettiin puolestaan frxUSD:ksi. Muutos on vahvistettu, ja Binance toteutti teknisen yksi yhteen -vaihdon tammikuussa 2026. FRAX-token maksoi noin 0,29 euroa (0,32 dollaria) ja sen markkina-arvo oli CoinGeckon mukaan vain noin 30 miljoonaa dollaria.

Painopiste on nyt stablecoineissa. frxUSD:tä tukevat tokenisoidut rahamarkkinarahastot, muun muassa BlackRockin BUIDL Securitizen kautta, ja tammikuussa 2026 ATW Partners sijoitti 50 miljoonaa dollaria frxUSD:hen BitGon säilytyksessä. frxUSD listattiin oletusstablecoiniksi Aave V4:ään, ja lokakuussa 2026 Frax jätti ensimmäisenä kryptoyhtiönä hakemuksen omasta .frax-verkkotunnuspäätteestä ICANNille. Fraxin perustaja Sam Kazemian kehysti ATW-sijoituksen näin: ”ATW ja BitGo näyttävät, miten nykyaikaiset rahoituslaitokset käyttävät stablecoineja”. ETH-staking on tässä kokonaisuudessa yhä mukana, mutta se on muuttunut yhdeksi syöttökanavaksi stablecoin-koneistoon, ei pääesitykseksi.

Rakenne rinnakkain

Ennen kuin katsotaan, mitä tositteilla tehdään, kannattaa asettaa kolmikko rinnakkain. Erot koossa, tositemallissa ja hajautuksessa selittävät suurimman osan siitä, miksi ne käyttäytyvät eri tavoin DeFissä ja kriisissä. Luvut ovat tämän jutun lähteistä, pyöristettyinä 10. lokakuuta 2026.

Tuotto on ohut, ja siksi kaikki muu ratkaisee

Panostuksen perustuotto on painunut usean vuoden pohjille. Lokakuussa 2026 se oli noin 2,6 prosenttia, ja kun Lido ottaa siitä noin kymmenen prosentin palkkion, nettotuotto jää lähemmäs 2,3 prosenttia. Se on vähemmän kuin Euroopan keskuspankin 2,5 prosentin talletuskorko, eli euromääräisesti mitattuna pelkkä perustuotto ei kata riskitöntä vaihtoehtoa. Vasta lohkontuottajan lisätulot eli MEV nostavat kokonaistuoton noin kolmeen tai vähän yli kolmeen prosenttiin. Olemme käsitelleet tätä euron vaihtoehtoiskustannusta erikseen jutussa staking vastaan EKP:n korko.

Kun kuponki on näin ohut, pienetkin erot palkkioissa ja tositemallissa ratkaisevat. Lido perii noin kymmenen prosenttia palkkioista mutta tarjoaa ylivoimaisen likviditeetin. Rocket Poolissa tuottoa syö solmuoperaattorin komissio, mutta vastineeksi saa hajautuksen. Frax taas keskittää koko frxETH-poolin tuoton sfrxETH-holviin, mikä nostaa sen otsikkotuoton korkeimmaksi. Erot ovat pieniä, eikä yksikään näistä ole tuoton takia selvästi paras; valinta ratkeaa muualla.

Vertailun lähde tuotoille on muun muassa Sparkin LST-vertailu; luvut heiluvat päivittäin, ja kaikki kolme asettuvat käytännössä samalle 2-3 prosentin kaistalle. Siksi sijoittajan kannattaa katsoa otsikkotuoton sijaan sitä, mitä tosite tekee seuraavaksi.

Panostetun ETH:n toinen elämä: vakuus ja velkavipu

Tähän asti olemme puhuneet stakingista niin kuin se olisi säästötili. Käytännössä harva jättää tositteen makaamaan. stETH, wstETH ja rETH ovat DeFin halutuimpia vakuuksia, koska ne tuottavat jo valmiiksi: niillä voi ottaa lainaa menettämättä panostuksen korkoa. Suuret lainamarkkinat Aave, Morpho ja Spark pitävät yhdessä yli 30 miljardin dollarin talletuksia, ja merkittävä osa niistä on juuri stETH:ta tai wstETH:ta stablecoin-lainojen vakuutena. Tätä käsittelimme myös jutussa, joka kysyy, kenen käsissä ETH:si lopulta on.

Tästä syntyy velkavipukierre, jota kutsutaan silmukaksi (loop). Sijoittaja tallettaa wstETH:n Aaveen, lainaa sitä vastaan ETH:ta, ostaa lisää wstETH:ta, tallettaa senkin ja toistaa. Tuloksena on moninkertainen altistus panostustuotolle. Parhaimmillaan silmukka nostaa efektiivisen vuosituoton kahteentoista tai jopa kahteenkymmeneen prosenttiin, mutta vain velkavivulla, ja velkavipu leikkaa molempiin suuntiin. Jos tositteen arvo suhteessa ETH:iin notkahtaa, silmukka alkaa purkautua pakkomyynteinä.

Tässä tositemalli alkaa näkyä. Uudelleenpohjautuva stETH ei sovi sellaisenaan moneen sopimukseen, koska saldon muuttuminen sekoittaa kirjanpidon, joten DeFi käyttää lähes aina käärittyä wstETH:ta. Rocket Poolin rETH ja Fraxin sfrxETH ovat jo valmiiksi arvonkasvumallissa, joten ne istuvat vakuudeksi suoraan. Käytännössä Lidon valtava koko kuitenkin voittaa: wstETH:lla on syvimmät markkinat ja laajin tuki, joten se on DeFin de facto -vakuusstandardi, kun taas rETH ja sfrxETH ovat tuettuja mutta ohuempia. Mitä laajempi tuki, sitä helpompi tosite on muuttaa takaisin rahaksi kriisissä, ja juuri se ratkaisee pahana päivänä.

Kun oraakkeli pettää: Aaven wstETH-tapaus maaliskuussa 2026

Vakuus on vain niin turvallinen kuin oraakkeli, joka sen hinnoittelee. Maaliskuun 10. päivä 2026 Aavessa nähtiin, mitä tapahtuu, kun hinnoittelu menee pieleen. Aaven käyttämä korreloitujen varojen oraakkeli (CAPO) ilmoitti wstETH:n ja ETH:n vaihtokurssiksi 1,1939, vaikka todellinen kurssi oli noin 1,228. Alle kolmen prosentin virhe riitti: The Blockin mukaan noin 26 miljoonan dollarin (noin 23 miljoonan euron) edestä wstETH-positioita likvidoitiin, ja 34 tiliä menetti yhteensä noin 10 938 wstETH:ta.

Syy ei ollut markkinaromahdus vaan tekninen rajoite. Oraakkelin kurssiparametria sai nostaa vain kolme prosenttia kolmessa päivässä, joten sitä ei voitu päivittää oikealle tasolle yhdellä kertaa. Virhe ei syntynyt Lidossa eikä stETH:ssa, vaan siinä kerroksessa, joka hinnoittelee tositteen lainamarkkinalla. Chaos Labs korvasi vahingot talteen saaduilla ja DAO:n varoista otetuilla ETH:illa, mutta opetus jäi: panostustosite on DeFissä vain yhtä vahva kuin heikoin sitä käyttävä sopimus. Tämä riski koskee kaikkia kolmea tositetta, mutta eniten sitä, jota käytetään vakuutena laajimmin, eli wstETH:ta.

Restaking oli seuraava näytös, mutta yleisö poistui

Vuosina 2024 ja 2025 panostustositteen piti saada vielä yksi elämä: restaking. Ideana oli, että sama panostettu ETH voisi turvata EigenLayerin kaltaisen alustan kautta myös muita palveluita ja ansaita niistä lisätuottoa. Restaking-tositteista (LRT) tuli hetkeksi DeFin kuumin tuote. Vuonna 2026 innostus kääntyi. EigenLayer otti lohkaisurangaistukset (slashing) käyttöön huhtikuussa 2026, mikä teki riskistä todellisen, samalla kun luvatut lisätuotot kutistuivat lähes olemattomiin.

Luvut kertovat karua tarinaa. The Defiantin mukaan restaking-sektorissa oli syyskuun 8. päivä 2026 lukittuna noin 10 miljardia dollaria (noin 8,9 miljardia euroa), mutta se tuotti vain noin 100 000 dollaria palkkioita viikossa. Toisin sanoen valtava turvakapasiteetti oli tarjolla, mutta kukaan ei juuri maksanut siitä. Alan suurin restaking-protokolla ether.fi ilmoitti vetäytyvänsä EigenLayerista kokonaan: se siirsi restaking-altistuksen pois lippulaivatositteestaan weETH:sta, joka muuttui tavalliseksi LST:ksi, ja jätti alle prosentin varoistaan restaking-tilaan.

ether.fin perustaja ja toimitusjohtaja Mike Silagadze perusteli ratkaisua suoraan: ”Restaking-tilassa ei ole enää merkittäviä tuottomahdollisuuksia, ja panostajat ovat tulleet tietoisiksi riskeistä, joten päätimme poistua”, hän sanoi The Defiantille. Kolmikon kannalta tämä on tärkeää: restaking oli lupaus, jolla LST:ien tuottoa piti kasvattaa ilman, että kukaan koskee perustuottoon. Kun lupaus hiipui, Lido, Rocket Pool ja Frax palasivat kilpailemaan siitä, kuka on paras pelkkänä panostuksena ja paras vakuutena, ei siitä, kuka syöttää eniten ETH:ta restaking-koneeseen.