Louhintapoolin bisnes 2026: mistä pooli oikeasti tienaa

Kun yksittäinen harrastaja löysi heinäkuussa 2026 kokonaisen Bitcoin-lohkon noin 130 euron Bitaxe-laitteella ja kotiutti täyden, tuolloin noin 200 000 dollarin (noin 175 000 euron) lohkopalkkion, otsikot juhlivat lottovoittoa. Sama tarina on kuitenkin muistutus siitä, miksi lähes kukaan ei louhi yksin. Verkon laskentateho on noin 940 EH/s ja louhintavaikeus lähellä ennätyksiä, joten yksittäinen pieni laite löytää lohkon keskimäärin kerran noin 15 000 vuodessa. Siksi louhijat yhdistävät tehonsa louhintapooleihin.

Louhintapooli ei kuitenkaan ole pelkkä tekninen mukavuus. Se on rahoitusliiketoiminta, joka myy louhijalle vakuutuksen satunnaisvaihtelua vastaan, pitää louhijan rahoja hallussaan hetken (niin sanottu float) ja päättää hiljaisesti, mitkä siirrot päätyvät lohkoihin. HOGE Wire on aiemmin käsitellyt sitä, kuka hallitsee hashratea ja miten Stratum V2 hajauttaa lohkojen rakentamista. Tässä jutussa seurataan rahaa: mihin louhijan ansaitsema euro oikeasti menee, mistä pooli tienaa ja mitä louhija todella antaa poolin haltuun.

Louhinta on lottoa, ja pooli myy siihen vakuutuksen

Joka kymmenes minuutti verkko järjestää arvonnan. Se, joka löytää kelvollisen hajautusarvon, voittaa lohkotuen (nykyisin 3,125 BTC) sekä lohkon siirtomaksut, yhteensä nykyhinnalla noin 207 000 euroa. Todennäköisyytesi voittaa yksittäinen arvonta on suunnilleen sama kuin osuutesi koko verkon laskentatehosta. Nykyaikainen S21-luokan ASIC (noin 200 TH/s) noin 940 EH/s verkkoa vastaan voittaa karkeasti kerran 4,7 miljoonasta arvonnasta. Yksin se saattaa löytää lohkon kerran vuosikymmenessä, mutta sähkölasku tulee joka kuukausi.

Tuo ristiriita harvinaisen, kimppuina tulevan tulon ja tasaisten kulujen välillä on varianssi, ja varianssi on louhijan vihollinen. Pooli tasaa sen: sadattuhannet koneet etsivät yhdessä, ja kun kuka tahansa jäsen löytää lohkon, pooli jakaa palkkion tehdyn työn suhteessa. Louhija vaihtaa pienen mahdollisuuden valtavaan voittoon tasaiseen ja ennustettavaan virtaan. Tuo vaihtokauppa on vakuutus, ja kuten kaikella vakuutuksella, sillä on hinta ja vastapuoli. Juuri niiden ympärille poolin koko liiketoiminta rakentuu.

Mikä louhintapooli oikeasti on: koordinaattori ja riskinkantaja

Poolilla on kolme tehtävää. Ensimmäinen on koordinointi: se antaa jokaiselle koneelle hieman eri hakualueen ja lohkomallin, jottei työ mene päällekkäin, ja kerää osuuksia (helpompia kuin oikeat hajautukset) mitatakseen kunkin louhijan panoksen. Toinen on riskinsiirto: maksukaavasta riippuen pooli voi maksaa louhijoille tasaisesti myös viikkoina, jolloin se ei löydä yhtään lohkoa, jolloin varianssi siirtyy poolin omaan taseeseen. Kolmas on maksaminen: pooli pitää louhitut kolikot hetken hallussaan ja tilittää ne aikataulun mukaan.

Ensimmäinen tehtävä on tekninen ja halpa. Toinen ja kolmas ovat rahoituksellisia, ja juuri niissä asuvat sekä raha että riski. Mistä kaikki tuo laskentateho tulee? Yhä useammin teollisilta farmeilta, jotka jahtaavat halpaa sähköä eri puolilla maailmaa (siitä lisää HOGE Wiren jutussa hashraten kasvun neljästä moottorista), mutta lähes kaikki ne osoittavat koneensa kourallisella pooleja. Proof-of-work-poolilla on myös proof-of-stake-serkku, staking-pooli (esimerkiksi Lido tai Rocket Pool), joka ratkaisee saman varianssi- ja mittakaavaongelman validaattoreille; vertailimme niitä erikseen, mutta ydinpalvelu on sama: kerää monta pientä osallistujaa, tasaa palkkiot, ota siivu.

Varianssi numeroina: yksin louhijan lottoarpa

Mitä pienempi kone, sitä pidempi odotus. Alla oleva taulukko havainnollistaa sooloilun lottoarpaa noin 950 EH/s verkkoa vastaan. Luvut selittävät, miksi heinäkuun 2026 Bitaxe-voitto (lohko 957 382) ja elokuun voitto (lohko 960 804, Solo CKPoolin 317. soololäpimeno) nousivat otsikoihin: sooloilijat löysivät 24 lohkoa heinäkuuhun 2026 päättyneen vuoden aikana, 41 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Silti 24 lohkoa on häviävän pieni osuus noin 52 000 vuodessa louhitusta lohkosta. Sooloilu on lottoarpa, ei tulonlähde.

Maksukaavat ovat riskin hinnoittelua

Maksukaava on oikeastaan sopimus siitä, kuka pitää varianssin. FPPS (Full Pay Per Share) maksaa kiinteän summan osuutta kohti sekä lohkotuesta että keskiarvoistetusta siirtomaksuosuudesta riippumatta siitä, löytääkö pooli lohkoa sinä päivänä; pooli kantaa koko varianssin, maksu on korkein, ja tämä on teollisten farmien oletusmalli. PPS+ maksaa tuen kiinteänä, mutta siirtomaksuosuuden vain oikeasti löydetyistä lohkoista. PPLNS (Pay Per Last N Shares) maksaa vain kun pooli löytää lohkon ja jakaa palkkion viimeisimpien osuuksien kesken; louhija kantaa varianssin, maksu on matalin, ja malli hillitsee poolin vaihtamista voiton perässä. Oceanin TIDES maksaa suoraan löydetyn lohkon coinbasesta ei-säilytyksellisesti ja matemaattisesti tarkistettavasti. SOLO taas koordinoi, mutta pidät koko palkkion, jos oma osuutesi löytää lohkon, muuten et mitään.

Poolin tulopino: mistä raha oikeasti tulee

Yhden tai kahden prosentin maksu kuulostaa pieneltä, mutta se on vain yksi tulokerros monesta. Ensimmäinen on näkyvä maksu FPPS- tai PPS-mallissa. Toinen on siirtomaksujen erotus: FPPS-mallissa pooli maksaa louhijoille arvion mukaisen keskimääräisen siirtomaksun mutta pitää itse sen, mitä lohkot oikeasti tuottavat. Korkeiden maksujen jaksoina (esimerkiksi Ordinals- tai Runes-ryntäysten aikaan) tuo erotus voi olla puhdasta katetta, hiljaisina jaksoina tappiota. Juuri siksi lohkomallin hallinta, eli mitkä siirrot ja missä järjestyksessä sekä mahdollinen MEV, on poolin tuloslaskelmalle tärkeää.

Kolmas kerros on float. Pooli pitää päivien louhinnat hallussaan ennen tilitystä, ja tuo saldo voi maata korkoa, sitä voidaan lainata tai sijoittaa. Poolin float-saldollaan tunnetusti yield-farmasi. Neljäs kerros on pörssi- tai valmistajasuppilo: pörssin (ViaBTC/CoinEx, Binance) tai valmistajan (AntPool/Bitmain) omistama pooli on asiakashankinta- ja likviditeettikanava, joka on arvokkaampi kuin itse maksu. Viides ovat oheistuotteet: firmware, hashrate-johdannaiset ja energiapalvelut (Luxor). Maksu on näkyvä huippu; float ja suppilo ovat perusta.

Maksujen hintasota ja Foundryn ilmaisvuodet

Koska koordinointi on halpaa ja suppilo arvokas, poolit kilpailevat näkyvän maksun kohti nollaa. Foundry USA pyöri ilmaiseksi vuodesta 2019, mikä yhdessä emoyhtiö DCG:n pääoman ja Kiinan louhintakiellon jälkeisen Pohjois-Amerikan ajoituksen kanssa nosti sen yli 30 prosentin osuuteen. Maksut se otti käyttöön vasta huhtikuussa 2023, kun DCG tarvitsi tuloja Genesiksen konkurssin jälkeen, ja piti silti FPPS-maksun käytännössä nollassa suurille instituutiolouhijoille sisäänheittotuotteena. Public Pool ja Braiinsin PPLNS pyörivät nollamaksulla. Lopputulos: paperilla pooliin liittyminen on lähes ilmaista, ja operaattori tienaa muualla. Suomalaiselle kotilouhijalle käytännön opetus on yksinkertainen: nollan prosentin pooli, joka pitää kolikkosi, ei ole ilmainen, jos vastapuoliriski on todellinen.

Kuka omistaa poolisi? Vertikaalinen integraatio

Hintasota käy järkeen vasta, kun katsoo, kuka poolit omistaa. Lähes jokainen suuri pooli on jonkin isomman liiketoiminnan käyntikortti. Alla oleva taulukko yhdistää omistajan tyypin ja syyskuun 2026 osuuden Hashrate Indexin mukaan.

Kun omistuksen lukee, kannustimet putoavat esiin itsestään. Bitmainin AntPool on kanava myydä koneita; CoinExin ViaBTC ja Binancen pooli suppiloivat louhijoita kaupankäyntiin ja säilytykseen; DCG:n Foundry rahastaa suhdetta koko konsernin pinon läpi. Huomaa myös MARA, joka pyörittää omaa pooliaan ja louhii itselleen, ja jonka nimeen palataan Suomen kohdalla tuonnempana.

Keskittymä ja Nakamoto-kerroin: kolme poolia riittäisi

Kun kartta on tuo, keskittymä on jyrkkä. Kolme suurinta poolia (Foundry, AntPool ja F2Pool) hallitsevat yhdessä noin 58 prosenttia laskentatehosta; Foundry ja AntPool yksinään noin 44 prosenttia. Nakamoto-kerroin, eli pienin poolien määrä, joka tarvitaan 51 prosentin ylittämiseen, on kolme. Se ei tarkoita, että hyökkäys olisi käsillä: koneet kuuluvat tuhansille itsenäisille louhijoille, jotka voivat vaihtaa poolia minuuteissa, ja väärin käyttäytyvä pooli menettäisi hashratea nopeasti.

Mutta vanhassa Stratum V1:ssä juuri poolin operaattori, ei louhija, valitsee mitä kuhunkin lohkoon menee, joten kolme koordinaattoria päättää käytännössä siirtojen järjestyksen enemmistölle Bitcoinia. Tämä on sama syy, miksi turvabudjettikeskustelu ja proof-of-work vastaan proof-of-stake -vertailu palaavat aina siihen, kuka lohkon rakentaa; käsittelimme kilpailua erikseen jutussa hashraten kasvusta vastaan staking.

Vastapuoliriski: Poolinin konkurssi muistuttaa, mitä float tarkoittaa

Float on kohta, jossa vakuutus muuttuu vastapuoliriskiksi. Kun louhit säilytykselliseen pooliin, ansaittu mutta tilittämätön saldosi on velkakirja operaattorin taseessa. Jos operaattori pelaa floatilla ja häviää, olet vakuudeton velkoja. Poolin on varoittava esimerkki. Kerran yksi Bitcoinin suurimmista pooleista (noin viidennes hashratesta, perustettu Pekingissä 2017), Poolin jäädytti BTC- ja ETH-nostot syyskuun alussa 2022 vedoten likviditeettikriisiin, nollasi käyttäjien saldot ja laski liikkeeseen IOU-tokeneita sekä vaihtoi BTC-tilityksensä FPPS-mallista PPLNS-malliin lopettaakseen varianssin kantamisen.

Heinäkuussa 2026 saaga päättyi tavalla, jolla nämä tarinat usein päättyvät: Poolin haki Chapter 11 -konkurssia New Jerseyssä ja ilmoitti olevansa noin 163,7 miljoonaa dollaria velkaa noin 11 700 lompakon haltijalle, kun varoja oli alle 10 miljoonaa. Toinen, hiljaisempi riski on lohkon pimittäminen (block withholding), jossa vihamielinen louhija lähettää osuuksia mutta piilottaa oikeat lohkot sabotoidakseen poolia; FPPS-poolit hinnoittelevat myös sen. Maksukaavan valintaan tämä tuo opetuksen: matalampi maksu säilytyksellisessä poolissa ei ole ilmeisen halvempi, kun float-riski hinnoitellaan mukaan.

Sensuuri on liability, ei ominaisuus: F2Pool ja OFAC

Lohkomallin hallinta on omaisuutta, mutta se on myös vastuu. Koska Stratum V1 -operaattori valitsee siirrot, se voi myös jättää niitä pois. Tutkija 0xB10C dokumentoi, että F2Pool (tuolloin noin 11 prosenttia hashratesta) suodatti OFAC-pakotelistattuja siirtoja marraskuussa 2023. Perustaja Chun Wang puolusti ensin valintaa, poisti sitten suodattimen ja katsoi, että sensuurinkestävyys pitäisi rakentaa protokollatasolle sen sijaan, että se jätetään kunkin operaattorin omantunnon varaan. Vastaavia poisjättöjä toistui joulukuussa 2024.

Säännellylle eurooppalaiselle CASP-toimijalle tämä on juuri sitä altistumista, joka tekee lohkomallin hallinnasta oikeudellisen kuuman perunan, ja se on iso syy siihen, miksi toimiala siirtää lohkojen rakentamista takaisin louhijoille. Sensuuri, joka ennen näytti operaattorin vallalta, näyttää yhä useammin riskiltä, joka kannattaa antaa pois.

Stratum V2 iskee poolin arvokkaimpaan omaisuuteen

Jos lohkomalli on operaattorin arvokkain omaisuus, Stratum V2 on suora hyökkäys sitä vastaan. Vuoden 2012 Stratum V1 antaa poolin rakentaa mallin ja lähettää sen selkokielisenä; V2 on binäärinen, salattu uudelleenkirjoitus, jonka Job Declaration -tila antaa omaa täyttä solmua ajavan louhijan rakentaa oma lohkomallinsa ja jättää poolille vain coinbasen tarkistuksen ja maksujen tasauksen. Toukokuussa 2026 seitsemän poolia, jotka edustivat noin 75 prosenttia hashratesta, liittyivät Stratum V2 -työryhmään, ja ensimmäinen Job Declaration -lohko (955 318) louhittiin 25. kesäkuuta 2026 DMND:n ja GoMiningin voimin.

Oceanin DATUM kulkee toista reittiä: se lisää lohkomallin rakentamisen olemassa olevan V1-firmwaren päälle, joten louhija ei tarvitse uutta laitteistoa, ja yhdistää sen ei-säilytykselliseen TIDES-tilitykseen. AntPoolin Andy Zhou kertoi yhtiön tukevan ylpeänä Stratum V2:n laajempaa käyttöönottoa avoimena standardina, joka palvelee tehokkuutta, turvallisuutta ja hajautusta. GoMiningin Mark Zalan tiivisti panokset suoraan: ”Vuosien ajan louhintapoolit ovat päättäneet, mitkä siirrot Bitcoin-lohkoihin sisällytetään.” V2 ei kutista pooleja; se yrittää tehdä niiden lohkomallivallasta merkityksetöntä.

Sooloilu: luottamukseton mutta hidas vaihtoehto

Puhtain pako poolin vastapuoliriskistä on ohittaa pooli kokonaan. Sooloilu pelkän koordinointipalvelun kautta, kuten Solo CKPool (2 prosentin maksu, veloitetaan vain jos voitat) tai avoimen lähdekoodin Public Pool (0 prosenttia), pitää säilytyksen omissa käsissäsi: rakennat oman lohkomallisi ja pidät koko palkkion. Saalis on ylläolevan taulukon todennäköisyys. Noin 130 euron Bitaxe on lottoarpa, jonka odotusarvoinen odotus on noin 15 000 vuotta; vuoden 2026 voittajat voittivat todennäköisyydet vastaansa, eivät muuttaneet niitä.

Silti sooloilulla on kulttuurinen vetovoima Suomen näpertelijäpiireissä: Bitaxe vetää 15-20 wattia, toimii työpöydän lämmittimenä ja tekee oman solmun ajamisesta harrastuksen. Sille, joka jahtaa tuloa eikä lottoarpaa, pooli on yhä järkevä valinta; sille, joka jahtaa suvereniteettia, soolo yhdistettynä DATUMiin on spektrin luottamukseton pää.

Suomen kulma: sähkövero, hukkalämpö ja Finanssivalvonta

Suomalaiselle louhijalle talous muuttui jyrkästi 1. heinäkuuta 2026, kun konesalit siirrettiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen veroluokkaan I. Vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli noin 45-kertaiseksi, ja valtion arvioidaan saavan siitä noin 47 miljoonaa euroa lisää tuloja vuodessa. Alempaa luokkaa oli vuodesta 2022 sovellettu vähintään 0,5 megawatin konesaleihin, eikä hukkalämmön talteenottoa harjoittaville laitoksille ole poikkeusta. Suurelle laitokselle pelkkä sähkövero nousee karkeasti puolesta miljoonasta eurosta yli 22 miljoonaan euroon vuodessa. Koska sähkö on louhijan suurin kuluerä, muutos puristaa juuri niitä teollisia toimijoita, jotka syöttävät pooleja.

Suomalainen vastaus on ollut myydä sivutuote. Bitcoin-koneet käyvät kuumina, ja Suomen kylmä ilmasto ja tiheä kaukolämpöverkko tekevät hukkalämmöstä arvokasta. MARA integroi louhinnan kahteen suomalaiseen kaukolämpöjärjestelmään ja auttaa nyt lämmittämään noin 80 000 asukasta Satakunnassa ja Seinäjoella; vesi poistuu koneista 50-78 asteisena ennen kuin se ohjataan verkkoon. Yhtiö kertoo välttäneensä kasvihuonepäästöjä suunnilleen 700 yhdysvaltalaiskodin verran siitä lähtien, kun sen ensimmäinen suomalaisprojekti käynnistyi 2024. Terahash Energyn Genesis-hanke ohjaa lämpöä teollisuusalueelle ja lähikoteihin, ja Hashlabs pyörittää kuutta hukkalämpökohdetta. Hashlabsin perustaja Alen Makhmetov muotoili asian Gristille suoraan: kyse on kuitenkin liiketoiminnasta, ja hän haluaa tehdä siitä kestävämpää ja pitkäjänteisempää. MARAn Adam Swick kutsui koneiden kytkemistä kaukolämpöön itsestäänselvyydeksi. Kaikki eivät vakuutu: Greenpeacen Johanna Fornberg kyseenalaisti, oikeuttaako sivutuotteena syntyvä lämpö sinänsä koko toimialaa. Joka tapauksessa nuo suomalaiset koneet osoittavat hashratensa yhä globaaleihin pooleihin, joten edellä käsitellyt maksukaava- ja vastapuolikysymykset pätevät paikallisen energiamatematiikan päälle.

Entä valvoja? Louhinta itsessään, ja poolin pyörittäminen, eivät ole Suomessa luvanvaraisia rahoituspalveluita. Finanssivalvonta valvoo kryptovarapalvelun tarjoajia (pörssit, säilytys) MiCA-asetuksen nojalla, jonka Suomen siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU:n ja ETA:n lyhimmistä; kryptojohdannaiset kuten hashrate-futuurit kuuluvat MiFID II:n, eivät MiCAn piiriin. Mutta huomaa harmaa alue, jonka Poolin-tapaus paljastaa: säilytyksellinen pooli, joka pitää suomalaisten louhijoiden saldoja, tekee jotain, joka muistuttaa kovasti säilytystä, mutta ulkomainen pooli ei tarjoa kotimaista asiakasvarojen suojaa. Finanssivalvonta ylläpitää julkista rekisteriä toimiluvan saaneista toimijoista; louhintapooli ei siellä yleensä ole, mikä on juuri se pointti louhijalle, joka punnitsee säilytyksellistä floatia omasäilytystä vasten. Yhdysvalloissa SEC selvensi maaliskuussa 2025, että proof-of-work-louhinta, soolo tai poolattu, ei ole arvopaperitransaktio; EU kehystää saman MiCAn ja MiFIDin kautta.

Miten valita pooli: käytännön muistilista

Poolin valinta on ennen kaikkea riskin ja luottamuksen valinta, ei pelkkä maksuvertailu. Alla tiivis muistilista, joka nivoo yhteen edellä käsitellyt kerrokset.

• Sovita maksukaava riskinsietoon ja käyttöasteeseen: tasaiset laskut ja pieni puskuri suosivat FPPS:ää, pitkä aikajänne ja vaihtelun sieto PPLNS:ää.
• Punnitse maksu säilytystä vasten: 0 prosenttia ei ole ilmaista, jos pooli pitää kolikkosi.
• Tarkista vähimmäistilitys suhteessa laskentatehoosi; Bitaxe 0,001 BTC:n rajalla voi odottaa kauan, kun taas Braiinsin 1 satin Lightning-raja sopii pienlouhijalle.
• Suosi Stratum V2- tai DATUM-pooleja, jos lohkomallin hajautus on sinulle tärkeää.
• Hajauta pois suurimmista pooleista, jos Nakamoto-kerroin huolettaa.
• Suomessa: laske uusi sähkövero ja mahdollinen hukkalämmön myynti ennen kuin maksukaavalla on väliä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on paras louhintapooli vuonna 2026?

Yksiselitteisesti parasta ei ole; valinta riippuu riskinsietokyvystä ja tavoitteista. FPPS-poolit (Foundry, AntPool) antavat tasaista tuloa; PPLNS (Braiins) palkitsee kärsivällisyyden matalilla maksuilla; TIDES ja DATUM (OCEAN) minimoivat vastapuoliriskiä; soolo (CKPool, Public Pool) säilyttää täyden säilytyksen mutta on lottoarpa. Sovita malli omaan tilanteeseesi.

Kuinka paljon louhintapooli ottaa maksua?

Tyypillisesti 0-4 prosenttia. FPPS on 2-4 prosenttia (Foundry noin 0 prosenttia instituutioille), PPLNS usein 0-2 prosenttia, TIDES 0-2 prosenttia ja soolo noin 2 prosenttia vain jos voitat. Näkyvä maksu kuitenkin aliarvioi poolin todelliset tulot, joihin kuuluvat float, siirtomaksujen erotus ja pörssisuppilo.

Kannattaako Bitcoinia louhia yksin?

Tulon kannalta lähes ei koskaan. Noin 130 euron Bitaxe kohtaa noin 15 000 vuoden odotusarvon, ja jopa S21 XP löytää lohkon keskimäärin noin 67 vuoden välein. Soololäpimenoja tapahtuu (24 heinäkuuhun 2026 päättyneen vuoden aikana), mutta ne ovat lottoarpoja. Soolo on järkevä suvereniteetin, harrastuksen tai lämmön takia, ei tasaisen tulon.

Onko louhinta tai poolin pyörittäminen luvanvaraista Suomessa?

Louhinta ja poolin pyörittäminen eivät ole luvanvaraisia rahoituspalveluita; Finanssivalvonta valvoo MiCAn nojalla kryptovarapalvelun tarjoajia (pörssit, säilytys), ei louhintaa. Ulkomainen säilytyksellinen pooli ei kuitenkaan tarjoa kotimaista asiakasvarojen suojaa, ja 1. heinäkuuta 2026 voimaan tullut konesalien sähköveron korotus (0,05 sentistä 2,24 senttiin/kWh) iskee talouteen kovaa.

Mitä Stratum V2 muuttaa louhijalle?

Se antaa louhijan rakentaa oman lohkomallinsa, kun pooli vain tasaa maksut, ja siirtää siirtojen valintavallan operaattorilta louhijalle sekä salaa yhteyden. Noin 75 prosenttia hashratesta edustavat poolit liittyivät työryhmään toukokuussa 2026, ja ensimmäinen Job Declaration -lohko louhittiin 25. kesäkuuta 2026. OCEANin DATUM tekee vastaavaa olemassa olevalla firmwarella.

Kirjoittanut HOGE Wiren louhinta- ja markkinatoimitus.