Bitmain vs MicroBT 2026: hyötysuhde vastaan hinta louhinnassa

Kaksi kiinalaista yhtiötä rakentaa valtaosan koneista, jotka pitävät Bitcoin-verkkoa käynnissä. Bitmain ja MicroBT eivät ole yhtä tuttuja nimiä kuin Coinbase tai Binance, mutta ilman niiden ASIC-piirejä koko proof of work -talous hyytyisi muutamassa viikossa. Kun verkon laskentateho on kivunnut lähelle yhtä tsettahashia sekunnissa, kysymys siitä, kumpi valmistaja tekee tehokkaamman koneen, ei ole tekninen sivujuonne. Se ratkaisee, ketkä louhijat selviävät seuraavasta hintaromahduksesta ja ketkä joutuvat sammuttamaan hallinsa.

Vuonna 2026 kilpailu kiteytyy kahteen lippulaivaan: Bitmainin Antminer S23 -sarjaan ja MicroBT:n Whatsminer M70 -sarjaan. Ero niiden hyötysuhteessa on tällä kierroksella poikkeuksellisen suuri, ja se on kääntänyt asetelman selvästi Bitmainin eduksi. Taustalla kytee tarina, joka alkoi yhdestä insinööristä: hän lähti Bitmainilta, perusti kilpailijan ja päätyi patenttikiistoihin, pidätykseen ja lopulta miljoonavaatimuksiin. Päälle tuli vielä Yhdysvaltain tulli, joka pysäytti kokonaisia lastilaivoja satamiin. Tämä on kertomus siitä, miksi kaivosraudan kaksinkamppailu on yksi kryptoteollisuuden aliarvostetuimmista valtataisteluista, ja mitä se tarkoittaa suomalaiselle louhijalle ja sijoittajalle.

Kaksi yhtiötä, yksi juurisyy

Bitmainin perustivat vuonna 2013 Jihan Wu ja Micree Zhan (kiinaksi Zhan Ketuan). Yhtiöstä tuli nopeasti Bitcoin-louhinnan hallitseva nimi, kun sen Antminer-sarja syrjäytti aiemmat grafiikkapiireihin ja FPGA-ratkaisuihin perustuneet louhijat. Wu, sittemmin Singaporen kansalaiseksi siirtynyt miljardööri, vastasi liiketoiminnasta ja rahoituksesta, kun taas Zhan johti piirisuunnittelua. Kahden vahvan johtajan malli teki Bitmainista tehokkaan mutta myös riitaisan: yhtiön sisäiset valtataistelut kärjistyivät myöhemmin julkiseksi hallituskiistaksi, joka päättyi Zhanin syrjäyttämiseen ja myöhempään paluuseen.

MicroBT:n tarina alkaa saman katon alta. Yang Zuoxing työskenteli Bitmainilla piirisuunnittelun johtajana ja oli avainhenkilö klassikoiksi nousseiden Antminer S7- ja S9-mallien takana. Kun neuvottelut osakeomistuksesta kariutuivat, Yang lähti yhtiöstä kesäkuussa 2016. Hän keräsi noin 20 miljoonan dollarin (noin 17 miljoonan euron) alkupääoman ja perusti MicroBT:n, joka toi markkinoille Whatsminer-sarjan. Siitä kasvoi ainoa uskottava haastaja Antminerille.

Asetelma on epätavallinen. Harva teollisuudenala on niin riippuvainen kahdesta yhtiöstä, joiden juuret ovat samassa suunnittelutiimissä ja joiden perustajat tuntevat toistensa arkkitehtuurit paremmin kuin kukaan muu. Juuri siksi kisa hyötysuhteesta on niin henkilökohtainen: kyse ei ole vain teknologiasta vaan myös siitä, kumman koulukunnan piirisuunnittelu voittaa seuraavan sukupolven.

Riita, joka ei koskaan päättynyt

Bitmain ei ottanut kilpailijaa vastaan hyvällä. Yhtiö haastoi MicroBT:n ja Yangin oikeuteen jo vuonna 2017 vedoten patenttiin, joka koski Bitcoin-louhinnan ASIC-piirin suunnittelua. Pekingin immateriaalioikeustuomioistuin kuitenkin hylkäsi kanteen vuonna 2018 ja mitätöi koko patentin sillä perusteella, että kyseiset piiriratkaisut olivat alalla jo yleisessä käytössä.

Konflikti sai synkemmän käänteen joulukuussa 2019, kun Yang otettiin kiinni. CoinDeskin mukaan taustalla oli väitetty, suuruusluokaltaan noin 15 000 dollarin kavallusepäily, ja monet alalla tulkitsivat pidätyksen liittyvän Bitmainin ja MicroBT:n kiistaan. Yang vapautui myöhemmin, eikä MicroBT:n nousu pysähtynyt.

Varsinainen liikesalaisuusoikeudenkäynti käynnistyi vasta huhtikuussa 2021. Bitmain jätti Pekingin immateriaalioikeustuomioistuimeen uuden siviilikanteen ja vaati MicroBT:ltä jopa 99 miljoonan juanin (noin 15 miljoonan dollarin eli noin 13 miljoonan euron) korvauksia. Kanteen mukaan Yang oli vienyt mukanaan yrityssalaisuuksia ja käynnistänyt MicroBT:n tuotekehityksen jo ennen kuin oli virallisesti lähtenyt Bitmainilta. Tämä yksityiskohta menee usein sekaisin uutisoinnissa: kyseinen oikeudenkäynti alkoi vuonna 2021, ei myöhemmin. Riita on värittänyt yhtiöiden suhdetta siitä lähtien, ja se selittää osaltaan, miksi ne kilpailevat niin verissä päin jokaisesta hyötysuhteen desimaalista.