Tensor 2026: kuinka aito Solanan NFT-volyymi on?

Kysy yksinkertainen kysymys: kuinka suuri osa Solanan NFT-kaupasta kulkee Tensorin kautta? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyt. Yhden koontilähteen mukaan Tensor ja Magic Eden jakavat Solanan NFT-transaktiot lähes tasan, noin 49,64 ja 50,36 prosentin osuuksilla (Bitget News). Toisen, koko NFT-markkinaa kaikilla ketjuilla mittaavan raportin mukaan Tensorin osuus oli 7,15 prosenttia (CoinGecko Research). Tensorin oma markkinointi ja useat tokensivut toistavat yhä lukua 60-70 prosenttia. Kaikki kolme voivat olla teknisesti tosia yhtä aikaa, ja juuri siinä on ongelma.

Tämä juttu ei kysy, kuka voittaa Solanan NFT-sodan. Se kysyy jotain epämukavampaa: kuinka paljon noista luvuista on aitoa. NFT-markkina on rakennettu avoimen lohkoketjun päälle, jossa jokainen kauppa näkyy, mutta jossa kuka tahansa voi luoda rajattomasti lompakoita ja käydä kauppaa itsensä kanssa. Yhdistä siihen kannustinohjelmat, jotka palkitsevat volyymista, ja edessä on markkina, jonka tärkeimmät mittarit (volyymi, markkinaosuus ja lattiahinta) ovat kaikki alttiita vääristämiselle. Tensor on Solanan kehittynein kauppakoneisto, mutta juuri siksi se on myös hyvä linssi tarkastella, mitä NFT-luvut oikeastaan mittaavat.

Lyhyt varoitus lukutapaan: tämä ei ole syytös siitä, että Tensor huijaisi. Se on katsaus siihen, miksi avoimen markkinan luvut ovat rakenteellisesti epäluotettavia ja miten suomalainen sijoittaja voi suhtautua niihin terveellä epäilyllä. Käymme läpi, mitä wash trading on, kuinka laajaa se tutkimusten mukaan on, miten kannustimet tuottavat keinotekoista volyymia, miksi markkinaosuusluvut eroavat toisistaan rajusti, mitä kaikki tämä tekee TNSR-tokenille ja miten sääntely ja Verohallinto suhtautuvat ilmiöön.

Miksi luvut ratkaisevat, eivät vain markkinointi

Tensor on Solanan ammattimaisille kauppiaille suunnattu NFT-markkinapaikka, jonka perustivat Ilja Moisejevs ja Richard Wu vuonna 2022. Sen koneisto (tarjouspoolit, keskitetyn likviditeetin TAMM-automaatti, koko kokoelmaa koskevat tarjoukset ja aggregointi) teki siitä Solanan kaupankäynnin selkärangan. Olemme käyneet aiemmin läpi, miten se koneisto toimii ja kuka maksaa Solana-NFT:n tekijöille. Tässä katsomme sen alle: mitä luvut, joilla koneen menestystä mitataan, oikeasti kertovat.

Luvut eivät ole kosmeettinen asia. Volyymi on peruste, jolla markkinapaikka kerää palkkiotuloja, ja Tensorin tapauksessa nuo palkkiot ohjataan Tensor-säätiön hallinnoimaan kassaan, joka taas on TNSR-tokenin ainoa näkyvä arvopohja. Markkinaosuus on peruste otsikoille, listauksille ja sijoittajaesityksille. Lattiahinta on luku, jonka varaan haltija laskee oman salkkunsa arvon ja jota vastaan NFT-lainat myönnetään. Jos yksikin näistä on pumpattu, koko ketju vääristyy: liian korkea FDV, harhaanjohtava markkinaosuus, petollinen vakuusarvo. Siksi kysymys aitoudesta ei ole akateeminen vaan käytännöllinen. Se koskee ketä tahansa, joka ostaa NFT:n lattiahinnan perusteella, lainaa sitä vastaan, ostaa TNSR:ää volyymiluvun houkuttelemana tai lukee otsikon, jonka mukaan jokin kokoelma on taas kerran noussut kärkeen. Jokaisessa näistä tilanteista taustalla on luku, jonka aitous ratkaisee, oliko päätös perusteltu.

Wash trading, selitettynä

Wash trading tarkoittaa kaupankäyntiä, jossa sama taho on sekä ostaja että myyjä. Käytännössä henkilö siirtää saman NFT:n kahden tai useamman hallitsemansa lompakon välillä, maksaa itselleen ja luo näin vaikutelman kaupasta, jota ei taloudellisessa mielessä tapahtunut. Tavoite voi olla näkyvyyden ostaminen (kokoelma nousee volyymilistan kärkeen), lattiahinnan keinotekoinen nostaminen tai, yhä useammin, volyymiin sidottujen palkintojen kerääminen.

Perinteisillä arvopaperimarkkinoilla tämä on vaikeaa ja laitonta. Identiteetti on sidottu välittäjätiliin, ja wash trading on nimenomaisesti kiellettyä markkinamanipulaatiota. Lohkoketjussa tilanne kääntyy päälaelleen. Gerry Tsoukalas, Boston Universityn Questrom-kauppakorkeakoulun tutkija, tiivistää ongelman ytimen: tuoreessa tutkimuksessaan hän toteaa, että ”yksi ydinongelmista on, että lohkoketjumarkkinoilla kysynnän illuusion luominen on äärimmäisen helppoa”, ja että ”se, mikä näyttää aidolta markkinatoiminnalta, voi monessa tapauksessa olla samojen toimijoiden kauppaa itsensä kanssa”. Kun kuka tahansa voi luoda rajattomasti anonyymejä osoitteita, mikään ei sido kauppaa eri osapuoliin.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa. Kaikki wash trading ei ole rahanpesua eikä kaikki toistuva kaupankäynti wash tradingia; aito markkinatakaaja ostaa ja myy jatkuvasti. Mutta kun ostaja ja myyjä ovat sama taho, kauppa ei paljasta kenenkään aitoa maksuhalukkuutta. Se on signaali ilman tietoa, ja juuri sitä signaalia NFT-markkinoiden mittarit mittaavat. Muodot vaihtelevat. Yksinkertaisimmillaan kyse on itselle myymisestä kahden oman lompakon välillä; kehittyneemmässä versiossa ketjuun lisätään useita osoitteita, jotta kuvio näyttäisi hajautetummalta, tai kaksi eri toimijaa sopii pyörittävänsä kappaleita toistensa kanssa ilman aitoa aikomusta vaihtaa omistusta. Avoin lohkoketju tekee jokaisen siirron näkyväksi, mutta se ei kerro aikomusta, ja juuri aikomuksen puuttuminen erottaa wash tradingin aidosta kaupasta.

Tutkimus: 38 prosenttia kaupoista, 60 prosenttia arvosta

Toistaiseksi vakavin yritys mitata ilmiön laajuus on Falkin, Tsoukalasin ja Zhangin tutkimus, joka julkaistiin Research Policy -lehdessä vuonna 2026 (alun perin työpaperina nimellä Can AI Detect Wash Trading? Evidence from NFTs). Tutkijat ajoivat koneoppimismalleja lohkoketjudatan läpi kolmella suurella markkinapaikalla: OpenSea (42 442 kokoelmaa), LooksRare (9 474) ja Blur (7 495). Tulos oli tyrmäävä. Noin 38 prosentissa kaikista kaupoista ja noin 60 prosentissa kaupankäynnin kokonaisarvosta näkyi wash tradingiin viittaavia kuvioita.

Hajonta markkinapaikkojen välillä oli suuri, ja se paljastaa mekanismin. LooksRaressa, joka palkitsi kaupankäynnistä kaikkein aggressiivisimmin omalla tokenillaan, peräti 95 prosenttia volyymista oli tutkijoiden mukaan wash tradingia. Toisin sanoen mitä anteliaammin markkinapaikka maksoi volyymista, sitä enemmän volyymia keksittiin tyhjästä. Tämä on koko jutun kannalta ratkaiseva havainto: wash trading ei ole satunnaista vilppiä vaan vastaus kannustimeen. Menetelmä itsessään on opettava. Tutkijat eivät luottaneet yksittäiseen kauppaan vaan etsivät koneoppimisella kuvioita, kuten saman kappaleen toistuvaa kiertoa itse rahoitettujen osoitteiden renkaassa ja kauppoja, joilla ei ollut taloudellista logiikkaa. Tällainen lähestymistapa löytää tilastollisen jäljen mutta ei pysty todistamaan aikomusta oikeudessa, mikä on osa syytä, miksi vilppi on niin vaikea kitkeä avoimilla markkinoilla.

Rehellisyyden nimissä: tutkimus mittasi Ethereum-markkinapaikkoja, ei Tensoria eikä Solanaa. Vertailukelpoista vertaisarvioitua Solana-mittausta ei ole julkaistu. Mutta mekanismi matkustaa ketjusta toiseen muuttumattomana. Samat tekniset edellytykset (rajaton määrä anonyymeja lompakoita) ja sama kannustinmalli (volyymista palkitseminen) pätevät Solanassa yhtä lailla, ja kuten seuraavaksi näemme, Tensor kopioi täsmälleen sen pelikirjan, joka LooksRaren ja Blurin luvut paisutti.

Chainalysis: kun myyt itsellesi 830 kertaa

Jo ennen akateemisia malleja lohkoketjuanalytiikkayhtiö Chainalysis dokumentoi ilmiön konkreettisesti. Sen vuoden 2022 rikosraportissa (Chainalysis) tunnistettiin 262 käyttäjää, jotka olivat myyneet NFT:n itse rahoittamalleen osoitteelle yli 25 kertaa. Kynnys asetettiin korkeaksi juuri siksi, että yksittäinen itselle myyty kauppa voi olla sattumaa, mutta kymmenet toistot eivät. Yksi käyttäjä oli tehnyt 830 myyntiä osoitteille, jotka hän oli itse rahoittanut.

Raportin kiinnostavin yksityiskohta liittyy kannattavuuteen. Niistä wash-kauppiaista, joiden toiminta oli voitollista, 110 lompakkoa oli kerännyt yhteensä lähes 8,9 miljoonaa dollaria, kun taas 152 tappiollista kauppiasta oli menettänyt yhteensä noin 417 000 dollaria. Useimmat siis hävisivät rahaa, koska kaasukulut ja palkkiot söivät hyödyn. Tämä selittää, miksi wash trading kukoistaa nimenomaan silloin, kun joku muu maksaa kulut: kun markkinapaikka tai tokenin airdrop korvaa kaupankäynnin, tappiollisesta temppausta tulee voitollista. Chainalysis huomautti myös, että luvut kattoivat vain Ethereumin ja Wrapped Ethereumin, joten todellinen laajuus on suurempi. Samassa raportissa nostettiin esiin toinen, vakavampi käyttötarkoitus: NFT:t ovat houkutteleva rahanpesun väline, koska arvo on subjektiivinen ja varat liikkuvat rajojen yli hetkessä. Kun tekijä voi myydä teoksen itselleen haluamaansa hintaan, likaista rahaa voidaan liikuttaa laillisen näköisen kaupan kuorruttamana. Wash trading ja rahanpesu eivät ole sama asia, mutta ne käyttävät samaa teknistä aukkoa: mikään ei pakota kaupan osapuolia olemaan eri tahoja.

Kannustimet, jotka valmistavat volyymia

Nykyisen wash trading -aallon synnytti Blur, Ethereumin ammattikauppiaille suunnattu markkinapaikka. Blur palkitsi käyttäjät pisteillä listaamisesta, tarjousten tekemisestä ja volyymista, ja nuo pisteet muunnettiin lopulta BLUR-tokenin airdropiksi. Malli toimi kaupallisesti: airdropin aikaan Blur ohitti OpenSean Ethereumin johtavana NFT-markkinapaikkana (Forbes). Mutta se myös rakensi täydellisen kasvualustan keinotekoiselle volyymille. Kun palkinto riippuu siitä, kuinka paljon käyt kauppaa, kannattaa käydä kauppaa itsensä kanssa.

Dune Analyticsin yhteisöanalyysit arvioivat Blurin historiallisesta volyymista eri menetelmillä 12-34 prosenttia vilpilliseksi, kun OpenSean vastaava luku oli parin prosentin luokkaa. Blur joutui säätämään pistejärjestelmäänsä kausi kaudelta painottaakseen lattiahintaa lähellä olevia tarjouksia ja rankaistakseen ilmeisestä manipuloinnista. Myös AMBCrypto raportoi laajasta huolesta Blurin volyymin aitoudesta.

Tensor rakennettiin samalle logiikalle Solanaan. Se jakoi pisteitä kaupankäynnistä ja lanseerasi oman Tensorians-kokoelmansa lojaliteettityökaluksi, joka kerrytti oikeuksia TNSR-airdropiin. Kannustinrakenne on siis sama kuin Blurilla: palkitse aktiivisuudesta, mittaa aktiivisuus volyymilla, ja anna tokenin odotusarvon tehdä loppu. Tämä on kannustinsuunnittelun perusongelma, jota olemme käsitelleet myös pelialan puolella, kun eri play-to-earn-sukupolvet ovat törmänneet samaan ansaan: kun palkinto on sidottu mitattavaan toimintaan, toimintaa aletaan tuottaa mittaria varten, ei sen takia mitä mittari oli tarkoitettu edustamaan.

Lopputulos on käsite nimeltä palkkamiehuusvolyymi: kaupankäynti, joka katoaa heti kun palkinnot loppuvat. Tensorians-kokoelman tapaus on tästä opettavainen. Huhtikuun 2024 TNSR-airdrop, jota kokoelma oli olemassa farmaamaan, laukaisi myyntiaallon, joka romautti lattian ja puolitti Tensorin markkinaosuuden. Volyymi, joka näytti kysynnältä, oli ollut palkinnon metsästystä. Tämä on palkkamiehuuden ydin: pääoma ei tule kokoelmaan siksi, että se uskoo kokoelmaan, vaan siksi, että se jahtaa tokenin tai pistejärjestelmän tuottoa. Kun tuotto on jaettu, pääoma lähtee ja volyymi romahtaa, mikä paljastaa jälkikäteen kuinka suuri osa aktiivisuudesta oli alun perin lainattua. Sama kaava toistui Blurin kausien jälkeen Ethereumissa ja Tensorin airdropin jälkeen Solanassa.

TAMM, tarjouspoolit ja wash-vektorit

Tensorin tekninen edistyksellisyys tekee siitä erityisen kiinnostavan tapauksen, koska sen työkalut voi kääntää myös manipuloinnin palvelukseen. Kolme mekanismia ansaitsee huomion. Ensinnäkin koko kokoelmaa koskevat tarjoukset (collection bids) ja ominaisuuskohtaiset tarjoukset antavat käydä kauppaa välittömästi lattiahintaan. Jos sama taho asettaa tarjouksen ja hyväksyy sen toisella lompakollaan, syntyy kauppa, joka näyttää aidolta mutta ei ole.

Toiseksi TAMM, Tensorin keskitetyn likviditeetin automaattinen markkinatakaaja, antaa kenen tahansa asettaa osto- ja myyntiseinämät valitsemalleen hintahaarukalle. Se on tehokas likviditeettityökalu, mutta se myös sumentaa rajan aidon markkinatakaajan ja oman kaupan välillä. Kolmanneksi aggregointi ja pyyhkäisyostot (sweep) mahdollistavat kymmenien kappaleiden ostamisen yhdellä klikkauksella, mikä tekee volyymin kasvattamisesta mekaanisesti triviaalia.

Tässä on syytä olla täsmällinen. Nämä ovat laillisia, hyödyllisiä toimintoja, joita valtaosa käyttäjistä käyttää aivan rehellisesti, eikä mikään viittaa siihen, että Tensor itse harjoittaisi wash tradingia. Kyse on hyökkäyspinnasta, ei syytöksestä. Sama koskee rojaltien kiertämistä: kun kaupankäynnin kitka (rojaltit, palkkiot) painetaan lähelle nollaa, saman kappaleen pyörittäminen edestakaisin muuttuu lähes ilmaiseksi, ja juuri sitä kitkan ja pakotuksen vuorovaikutusta ruodimme erikseen jutussa NFT-rojaltien pakotuskoneesta ja sen hyökkäyspinnasta. Mitä sileämpi koneisto, sitä halvempaa on tuottaa näennäistä toimintaa.

Konkreettinen esimerkki selventää. Oletetaan, että toimija omistaa kokoelman kappaleen ja hallitsee kahta lompakkoa. Hän asettaa toisella lompakolla koko kokoelmaa koskevan tarjouksen hieman lattian yläpuolelle, hyväksyy sen toisella ja toistaa tempun eri kappaleilla. Jokainen kierros kirjautuu volyymiksi ja nostaa viimeisintä kauppahintaa, vaikka kappaleet eivät koskaan poistu hänen hallinnastaan. Ainoat todelliset kulut ovat verkkomaksut, Tensorin ottama palkkio ja mahdolliset rojaltit; jos samaan aikaan on käynnissä pisteohjelma, nämäkin voivat tulla katetuiksi tulevan airdropin odotusarvolla. Lopputulos näyttää datassa vilkkaalta kokoelmalta, jolla on nouseva lattia, vaikka aitoa ostajaa ei ole yhtäkään.

Ohuet markkinat ja lattian liikuttelu

Wash trading on vaarallisinta ohuilla markkinoilla, ja Solanan NFT-markkina on vuonna 2026 ohut. Kun päivittäinen vaihto on vähäistä, muutaman kaupan sarja riittää liikuttamaan lattiahintaa haluttuun suuntaan. Esimerkki ei ole kaukana: Tensorin oma Tensorians-kokoelma. Sen lattia on noin 0,44 SOL (noin 54 dollaria eli 48 euroa), mutta 24 tunnin vaihto oli tätä kirjoitettaessa vain 0,38 SOL (CoinGecko). Alle yhden SOL:n päivävaihdolla hinta on kenen tahansa kärsivällisen toimijan muovailtavissa.

Tensorians on pudonnut noin 99,6 prosenttia huippulattiastaan, joka oli 129 SOL joulukuussa 2023 (noin 12 098 dollaria tammikuussa 2024). Se ei ole poikkeus vaan sääntö: niin kutsutut blue-chip-kokoelmat ovat useimmiten romahtaneet murto-osaan, ja niiden markkinat ovat niin ohuet, että yksittäinen kauppa näkyy tilastossa kohtuuttomasti. Kävimme tämän läpi tarkemmin, kun ruodimme DeGodsin matkaa blue-chipistä hautausmaalle. Ohuella markkinalla lattiahinta ei ole kysynnän mittari vaan viimeisimmän kaupan kaiku, ja viimeisin kauppa voi olla kenen tahansa itselleen järjestämä. Matematiikka on armotonta: jos kokoelman koko vuorokauden vaihto on alle yhden SOL:n, yksikin muutaman kymmenen euron kauppa määrittää virallisen lattian seuraavaan päivitykseen asti. Sama koskee markkina-arvoa, joka lasketaan kertomalla lattia kappalemäärällä, joten harvaan vaihdetun kokoelman miljoonan euron paperiarvo voi nojata yhteen ainoaan kauppaan. Tämä ei ole Tensorin vika vaan koko lattiahintaan perustuvan arvostuksen heikkous, mutta se tekee ohuen kokoelman luvuista erityisen altistuneita lavastukselle.

Miksi markkinaosuusluvut eivät täsmää

Palataan jutun alun kysymykseen. Jos Tensorin markkinaosuudesta on tarjolla lukuja väliltä 7 ja 64 prosenttia, syitä on kolme, eivätkä ne liity pelkkään vilppiin. Ensimmäinen on rajaus: 49,64 prosenttia tarkoittaa osuutta Solanan NFT-transaktioista, kun taas 7,15 prosenttia tarkoittaa osuutta kaikkien ketjujen koko NFT-markkinasta, jossa Ethereumin OpenSea ja Blur vievät leijonanosan. Molemmat ovat tosia, mutta ne vastaavat eri kysymykseen. Toinen on jakso: Tensorin Solana-osuus on heilunut vuosina 2024-2026 noin 23 prosentista yli 60 prosenttiin sen mukaan, oliko juuri käynnissä airdrop-kausi vai sen jälkeinen krapula (SolanaFloor).

Kolmas syy on kaikkein paljastavin. Datan laatu muuttuu takautuvasti. CoinGeckon oma markkinapaikkaraportti varoittaa menetelmäosiossaan, että ”tiedot voivat poiketa aiemmista raporteista lähteiden muutosten ja takautuvasti merkityn wash tradingin vuoksi”. Toisin sanoen eilen julkaistu volyymiluku voi tänään olla pienempi, koska osa siitä paljastui vilpilliseksi. Kun mittarit itse myöntävät korjaavansa menneisyyttä, yhdenkin päivän tilannekuvaa on kohdeltava arviona, ei totuutena. Juuri tästä syystä CoinGeckon TNSR-sivullakin yhä toistuva väite, että 60-70 prosenttia Solanan NFT-volyymista kulkee Tensorin kautta, kannattaa lukea markkinointina eikä mittauksena. Tämä ei tarkoita, että kaikki lähteet valehtelisivat, vaan että ne mittaavat eri asioita eri hetkinä eri menetelmillä. Vastuullinen tapa käyttää tällaista lukua on aina kysyä kolme asiaa: mikä on jakso, mikä on rajaus ja onko wash trading suodatettu pois. Ilman näitä kolmea markkinaosuusprosentti on tarina, ei mittaustulos.

Kutistuva piirakka: miksi aitous kärjistyy

Aitouskysymys ei ole vuonna 2026 yhtä teoreettinen kuin huippuvuosina, vaan päinvastoin kärjistynyt, koska itse markkina on kutistunut. NFT-kaupan volyymit ovat romahtaneet vuosien 2021-2022 huipuista murto-osaan: vielä kesällä 2025 koko Ethereumin toissijainen NFT-myynti oli luokkaa sata miljoonaa dollaria viikossa ja Solanan selvästi vähemmän (Decrypt), eli murto-osa buumin tahdista. Kun aito kysyntä hiipuu, keinotekoinen volyymi ei katoa samaa vauhtia: kannustinohjelmat jatkuvat, tokenien odotusarvo elää ja palkintojen metsästys pysyy kannattavana niin kauan kuin joku muu maksaa kulut.

Tämä kääntää markkinaosuuskamppailun luonteen nurin. Kun Tensor ja Magic Eden taistelevat Solanan NFT-volyymin johtajuudesta, ne taistelevat yhä pienemmästä piirakasta, ja jokainen prosenttiyksikkö on sitä herkempi muutamalle suurelle toimijalle tai yksittäiselle kannustinkaudelle. Samaan aikaan molemmat ovat hajauttaneet pois puhtaasta NFT-kaupasta, Tensor Coinbasen ostamaan memecoin-sovellukseen ja Magic Eden omaan tokeniin ja laajempaan kauppapaikkaan. Kun ydinliiketoiminta ei enää kasva, houkutus saada luvut näyttämään elinvoimaisilta vain kasvaa.

On myös muistettava, että kutistuva markkina on ohut markkina, ja ohuella markkinalla manipulointi on halvempaa. Mitä vähemmän aitoja ostajia tarjouskirjassa on, sitä pienemmällä panoksella yksittäinen toimija voi liikuttaa lattiaa, kirjata volyymia tai pitää kokoelman trendilistalla. Aidon kaupankäynnin ja lavastuksen suhde on siis sekä määrällisesti että rakenteellisesti epäedullisempi kuin huippuvuosina. Luku, joka näytti vankalta vuonna 2021, kuvaa vuonna 2026 paljon hauraampaa todellisuutta.

Mitä tämä tekee TNSR-tokenille

Jos osa volyymista on keinotekoista, se ei jää abstraktiksi ongelmaksi, vaan valuu suoraan TNSR-tokenin arvoketjuun. Coinbasen ostettua Vector.fun-sovelluksen ja palkattua perustajat marraskuussa 2025 markkinapaikka, Tensorians ja TNSR siirtyivät itsenäiselle Tensor-säätiölle, ja sata prosenttia markkinapaikan palkkioista ohjataan nyt kassaan (The Block). Tokenin dokumentoitu hyöty on kuitenkin pelkkä hallinnointi: Tensor-säätiön tokenomics-dokumentaatio ei kuvaa takaisinostoa, osinkoa eikä automaattista palkkioiden läpivirtausta haltijalle. Haltija ei siis saa kassavirtaa vaan äänivallan kassaan, jonka koko riippuu palkkiotuloista.

Tästä seuraa epämukava logiikka. Palkkiot kerätään volyymista. Jos volyymi on osittain pumpattua, osa kassaan virtaavista palkkioista on kerätty kaupoista, joita ei taloudellisessa mielessä tapahtunut, ja osa niistäkin on käyttäjien itselleen maksamia. Pahimmillaan token saa arvonsa liikkeestä, joka on olemassa vain tokenin palkintoja varten: kehä, jossa kannustin tuottaa volyymia, volyymi tuottaa palkkiot, ja palkkiot oikeuttavat kannustimen. Olemme eritelleet tätä arvonkaappauksen rakennetta aiemmin, mutta wash tradingin linssi lisää siihen uuden särön: ei riitä kysyä, kaappaako token arvoa, vaan myös onko kaapattu arvo aitoa. Mittasuhteet korostavat ongelmaa. TNSR:n markkina-arvo on noin 28 miljoonaa dollaria ja täysi laimennettu arvo lähes 38 miljoonaa, mutta markkinapaikan keräämät palkkiot ovat murto-osa siitä, koska ne lasketaan prosenttiosuutena kutistuvasta volyymista. Jos osa tuostakin volyymista on itselle maksettua, kassaan todella kertyvä aito tulovirta on vielä ohuempi kuin tunnusluvut antavat ymmärtää, ja juuri tuon tulovirran varaan tokenin koko arvostus lepää.

Tensorin perustaja Richard Wu on itse ollut suorasukainen siitä, mille markkina on rakennettu. Hän totesi Unlayered-podcastissa jo vuonna 2023, että ”hyvässä ja pahassa spekulaatio on yksi harvoista tuote-markkinasovituksista, joita kryptossa tällä hetkellä näemme”. Rehellinen havainto, mutta se pätee molempiin suuntiin: markkina, joka on rakennettu spekulaatiolle ja jota ruokitaan volyymipalkkioilla, houkuttelee väistämättä myös keinotekoista volyymia.

Taisteleeko Tensor wash tradingia vastaan?

Kysymys on reilu, ja vastaus on monisävyinen. Markkinapaikat ja aggregaattorit käyttävät suodattimia: ne merkitsevät epäilyttäviä kauppoja, jättävät osan volyymista pois tilastoista ja säätävät palkintoalgoritmejaan rankaisemaan ilmeistä manipulointia, kuten Blur teki. Mutta kuten CoinGeckon takautuva korjaaminen osoittaa, suodatus tapahtuu suurelta osin jälkikäteen, ei reaaliajassa, ja täydellistä suodatinta ei ole. Niin kauan kuin palkinto on sidottu volyymiin, suunnittelija ja manipuloija pelaavat kissa ja hiiri -peliä, jossa hiiri on aina askeleen edellä. Osa aggregaattoreista julkaisee erikseen suodatetun ja suodattamattoman volyymin, ja ero niiden välillä on usein hyvä karkea mittari kokoelman terveydelle. Mitään yleistä standardia siitä, mikä lasketaan wash tradingiksi, ei kuitenkaan ole, joten kaksi palvelua voi antaa samasta kokoelmasta eri luvun pelkästään erilaisen suodatuslogiikan takia.

Käyttäjälle jää siksi vastuu oman päättelyn tekemisestä. Avoin lohkoketju on tässä myös liittolainen: koska jokainen kauppa näkyy, haltija voi tarkistaa kokoelman omistajien lukumäärän, hajonnan ja kauppahistorian itse. Harva omistaja suhteessa kappalemäärään, samojen osoitteiden toistuvat kaupat ja volyymipiikit juuri kannustinkausien aikana ovat merkkejä, jotka kannattaa osata lukea. Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät varoitusmerkit.

Sääntely: manipulaatio vai harmaa alue?

Osakemarkkinoilla wash trading on yksiselitteistä markkinamanipulaatiota ja rikos. Kryptomaailmassa kuva on sirpaleinen. EU:n MiCA-asetus sisältää markkinoiden väärinkäyttöä koskevan osansa (Title VI, artiklat 86-92), joka kieltää muun muassa manipuloivat liiketoimet ja koskee kaupankäyntiä MiCAn soveltamisalaan kuuluvilla kryptovaroilla. TNSR, Magic Edenin ME ja muut vaihdannaiset tokenit ovat tällaisia kryptovaroja, joten niiden manipulointi kuuluu lähtökohtaisesti sääntelyn piiriin.

NFT:t ovat eri asia. Ne on pääosin rajattu MiCAn ulkopuolelle ainutkertaisuutensa vuoksi, joskin ESMA on korostanut, että ratkaisu tehdään sisällön eikä nimen perusteella: suuri, keskenään vaihdettavissa oleva sarja voi käytännössä olla kryptovara (ESMA). Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen NFT-kokoelman wash trading jää suurelta osin markkinoiden väärinkäyttösääntöjen katveeseen, kun taas saman kokoelman ympärillä pyörivän tokenin manipulointi ei. Finanssivalvonta valvoo Suomessa kryptovarapalvelun tarjoajia (pörssit, säilytys), ei yksittäisiä NFT-kauppoja; kansallinen siirtymäaika päättyi jo 30.6.2025, yksi EU:n lyhimmistä (Finanssivalvonta). Aukko on todellinen: sama teko, joka osakkeessa veisi käräjille, jää NFT:ssä usein sääntelyn harmaalle alueelle. Yhdysvalloissa kuva on samankaltainen: arvopaperivalvoja voi puuttua tokeneihin, joita se pitää arvopapereina, mutta puhtaiden keräily-NFT:iden kauppa jää pääosin valvonnan ulkopuolelle. Käytännössä sijoittajan suojana ei siis ole viranomainen vaan läpinäkyvä lohkoketju ja oma lähdekritiikki. Se on heikompi suoja kuin säännellyillä markkinoilla, ja se kannattaa tiedostaa ennen kuin lukee NFT-volyymia samalla luottamuksella kuin pörssin vaihtolukua.

Vero: itselle myyminen maksaa Suomessa

Suomalaiselle sijoittajalle wash tradingissa on erityinen mutka, joka toimii myös luonnollisena jarruna. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan kryptovarojen ja NFT:iden luovutus on verotettava tapahtuma, ja luovutukseksi lasketaan myös vaihto toiseen kryptovaraan tai NFT:hen (Verohallinto). Pelkkä siirto omien lompakoiden välillä ei ole luovutus, mutta myynti, myös itselle järjestetty kauppa, voi realisoida veronalaisen voiton tai vähennyskelpoisen tappion.

Tämä tekee itselle myymisestä kallista aivan kuten kaasukulut tekivät Chainalysiksen havaitsemista wash-kauppiaista pääosin tappiollisia. Jos pyörität samaa NFT:tä edestakaisin nousevaan hintaan, jokainen kauppa voi synnyttää verotettavan voiton, jonka maksat omasta pussistasi tuottamatta mitään aitoa. Pääomatulon vero on Suomessa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta, ja hankintameno-olettama (20 tai 40 prosenttia) voi monimutkaistaa laskelmaa entisestään. Kävimme tämän kirjanpidollisen taakan yksityiskohtaisesti läpi, kun käsittelimme sitä, miten jokainen vaihto on verotuksessa luovutus. Johtopäätös wash tradingin kannalta: Suomessa verottaja rankaisee turhasta liikkeestä automaattisesti. Käytännön seuraus tavalliselle sijoittajalle on, että jokainen NFT-kauppa pitää pystyä dokumentoimaan hankinta- ja luovutushintoineen, myös silloin kun vastapuoli on oma toinen lompakko. Tämä tekee kirjanpidosta työlästä ja nostaa kynnystä turhiin kauppoihin, mikä on sivuvaikutuksena terve: mitä kalliimpaa näennäiskauppa on, sitä vähemmän sitä syntyy.

Mitä suomalaisen sijoittajan kannattaa tarkistaa

Kokonaiskuva ei ole, että Tensor olisi huijaus tai että jokainen kauppa olisi teeskentelyä. Tensor on aito, teknisesti taitava markkinapaikka, joka hoitaa suuren osan Solanan oikeasta NFT-kaupasta. Viesti on hienovaraisempi: markkinan tärkeimmät luvut on suunniteltu näyttämään isommilta kuin aito kysyntä, ja osa niistä on sitä väistämättä. Sijoittajan tehtävä on diskontata lukuja sen mukaisesti.

Käytännön nyrkkisäännöt ovat yksinkertaisia. Kohtele volyymi- ja markkinaosuuslukuja markkinointina, kunnes tiedät niiden jakson ja rajauksen. Suhtaudu epäillen volyymipiikkeihin, jotka osuvat kannustin- tai airdrop-kausiin. Katso lattiahinnan sijaan omistajien lukumäärää ja hajontaa; ohut markkina valehtelee lattiasta. Muista, että aggregaattorit korjaavat lukuja alaspäin jälkikäteen, joten tuoreinkin luku on arvio. Ja kun arvioit TNSR:n kaltaista tokenia, kysy kahdesti: paljonko palkkiotuloista perustuu kauppaan, jota ei oikeasti tapahtunut? Avoin lohkoketju antaa välineet näihin tarkistuksiin; se vaatii vain, ettei ota ensimmäistä otsikkolukua annettuna. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa muutamaa tapaa toimia: vertaa saman kokoelman lukuja useasta eri aggregaattorista ja epäile, jos ne eroavat rajusti; katso omistajien ja kappaleiden suhdeluku sekä se, kuinka suuri osa tarjouksista tulee harvoilta osoitteilta; ja seuraa, osuvatko volyymipiikit tunnettuihin kannustin- tai airdrop-ikkunoihin. Yksikään näistä ei todista vilppiä yksinään, mutta yhdessä ne antavat realistisemman kuvan kuin mikään yksittäinen otsikkoluku.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä wash trading tarkoittaa NFT-markkinoilla?

Wash trading on kaupankäyntiä, jossa sama taho on sekä ostaja että myyjä, usein useamman oman lompakon välillä. Tavoitteena on luoda vaikutelma kysynnästä, nostaa näkyvyyttä tai kerätä volyymiin sidottuja palkintoja. Lohkoketjussa se on helppoa, koska kuka tahansa voi luoda rajattomasti anonyymejä lompakoita.

Kuinka suuri osa NFT-volyymista on wash tradingia?

Boston Universityn Questromin tutkimus (Research Policy, 2026) löysi merkkejä wash tradingista noin 38 prosentissa kaupoista ja noin 60 prosentissa kaupankäynnin arvosta kolmella suurella Ethereum-markkinapaikalla. Tensoria ja Solanaa ei ole mitattu yhtä tarkasti, mutta samat kannustimet ja tekniset edellytykset pätevät.

Johtaako Tensor vai Magic Eden Solanan NFT-markkinaa?

Se riippuu mittarista ja jaksosta. Yhden koontilähteen mukaan ne jakavat Solanan NFT-transaktiot lähes tasan, kun taas Tensorin osuus on heilunut vuosina 2024-2026 noin 23 prosentista yli 60 prosenttiin. Globaalissa, kaikki ketjut kattavassa vertailussa Tensorin osuus oli vain 7,15 prosenttia.

Onko wash trading laitonta Suomessa?

Osakemarkkinoilla wash trading on kiellettyä markkinamanipulaatiota. Kryptovarojen osalta MiCA-asetuksen markkinoiden väärinkäyttösäännöt koskevat TNSR:n kaltaisia vaihdannaisia tokeneita, mutta NFT:t on pääosin rajattu MiCAn ulkopuolelle, joten itse NFT-kauppojen wash trading jää sääntelyn harmaalle alueelle. Finanssivalvonta valvoo kryptovarapalvelun tarjoajia.

Miten sijoittaja voi tunnistaa pumpatun NFT-volyymin?

Epäilyttäviä merkkejä ovat volyymipiikit kannustinkausien aikana, harvat omistajat suhteessa kappalemäärään, samojen lompakoiden toistuvat kaupat ja markkinaosuusluvut ilman mainittua jaksoa tai rajausta. Kannattaa myös huomata, että aggregaattorit korjaavat volyymilukuja takautuvasti, kun wash tradingia havaitaan.

Kirjoittanut Marcus Okafor, HOGE Wire. Analyysi on taustoittavaa journalismia, ei sijoitusneuvontaa.