Vuosi hashraten huipusta: kasvu taittui ilman kieltoa

Lokakuun 19. päivä 2025 jää Bitcoinin louhinnan historiaan. Sinä päivänä verkon yhteenlaskettu laskentateho eli hashrate kävi korkeimmillaan, noin 1 162 EH/s seitsemän vuorokauden liukuvalla keskiarvolla mitattuna, kuten Yellow myöhemmin dokumentoi. Vuosi myöhemmin, lokakuussa 2026, luku on noin 18 prosenttia matalampi, jossain 945 ja 1 000 EH/s välillä riippuen mittarista ja keskiarvoikkunasta.

Pelkkä lasku ei olisi uutinen. Hashrate on noussut ja vetäytynyt ennenkin. Uutta on se, miksi se laski. Kolmesti aiemmin Bitcoinin laskentateho on perääntynyt rajusti: vuosina 2018 ja 2022 hinnan romahtaessa, ja 2021, kun Kiina kielsi louhinnan kokonaan. Vuoden 2026 käänne on ensimmäinen, joka ei kumpua kummastakaan syystä. Kukaan ei kieltänyt mitään, eikä iso louhijajoukko ajautunut konkurssiin. Megawatit löysivät vain kannattavamman ostajan, tekoälyn. Tämä artikkeli katsoo taaksepäin siihen vuoteen, joka kului huipusta tähän hetkeen, ja kysyy, mitä käänne kertoo verkon turvasta ja kasvun tulevaisuudesta.

Lähtötilanne lokakuussa 2026 näyttää lyhyesti tältä.

Hinta ja markkina-arvo ovat CoinGeckon lukemia, verkon tila MillionMinerin lokakuun katsauksesta ja säätöarvio CryptoSlaten koosteesta. Avataan seuraavaksi, mitä nämä luvut tarkoittavat.

Mitä hashrate oikeastaan mittaa

Bitcoinin louhinta on arvauskilpailu. Jokainen louhija syöttää lohkon tietoja SHA-256-tiivistefunktioon ja etsii arvausta, joka tuottaa riittävän pienen lukeman. Oikean arvauksen löytäminen on puhdasta onnea ja raakaa toistoa: mitä useamman arvauksen laitteisto ehtii tehdä sekunnissa, sitä todennäköisemmin se napsii seuraavan lohkon. Hashrate on juuri tämä luku, koko verkon tekemien arvausten määrä sekunnissa. Nykyverkko pyörii exahashien (EH/s, triljoona arvausta sekunnissa) ja zettahashien (ZH/s, tuhat exahashia) rajamailla.

Tärkeä vivahde: hashratea ei mitata suoraan. Mikään keskusmittari ei laske verkon arvauksia, koska louhijat ovat hajallaan ympäri maailmaa eivätkä raportoi tehoaan kenellekään. Luku arvioidaan siitä, kuinka nopeasti lohkoja todella löytyy suhteessa vaikeustasoon. Siksi eri palvelut antavat eri lukemia samana päivänä, ja siksi yksittäistä pistelukemaa kannattaa kohdella haarukkana, ei tarkkana totuutena. Vakaampi ankkuri on vaikeustaso, jonka protokolla asettaa itse joka 2016. lohkon välein eli noin kahden viikon jaksoissa.

Miksi tämä luku kiinnostaa muitakin kuin louhijoita? Koska hashrate on Bitcoinin turvan karkea mittari. Mitä enemmän laskentatehoa rehellisten lohkojen takana on, sitä kalliimmaksi käy yrittää kirjoittaa ketjun historiaa uusiksi. Laskentateho on siis yhtä aikaa verkon syke ja sen panssari. Seuraava taulukko havainnollistaa, miten yksiköt skaalautuvat tuhatkertaisin loikkauksin.

Nykyinen noin 945-1 000 EH/s tarkoittaa siis karkeasti yhtä zettahashia sekunnissa: tuhat triljoonaa SHA-256-arvausta joka sekunti. Luku on niin suuri, ettei sille ole arkista vertauskuvaa. Tärkeämpää on, miten tänne tultiin.

Kilohasheista tsettahasheihin: kasvun pitkä kaari

Satoshi Nakamoto louhi ensimmäiset lohkot tavallisen tietokoneen prosessorilla, ja koko verkko teki tuolloin vaivaiset tuhannet arvaukset sekunnissa. Grafiikkapiirit (GPU) toivat vuonna 2010 noin satakertaisen loikan, FPGA-piirit seurasivat, ja vuoden 2013 alussa ilmestyi ensimmäinen varsinainen ASIC, pelkästään louhintaan rakennettu siru. Avalonin ensimmäinen laite teki noin 66 GH/s, mikä kuulosti tuolloin huimalta mutta on nykymittapuulla pyöristysvirhe. Siitä alkoi laitekilpa, joka on jatkunut keskeytyksettä yli vuosikymmenen.

Kasvu on ollut karkeasti eksponentiaalista. Verkko ylitti yhden exahashin rajan vuoden 2016 alkupuolella. Sadan exahashin raja rikkoutui 4. tammikuuta 2020, eli matka ensimmäisestä sadanteen exahashiin vei noin neljä vuotta. Viidensadan exahashin raja ylittyi seitsemän vuorokauden keskiarvolla marraskuussa 2023. Yhden zettahashin raja piti liukuvassa keskiarvossa ensimmäistä kertaa alkusyksystä 2025, ja huippu saavutettiin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin.

Jokaisen loikan takana on sama kaksoismoottori: nouseva hinta on tehnyt louhinnasta kannattavaa ja houkutellut lisää konekapasiteettia, ja tehokkaammat sirut ovat antaneet enemmän arvauksia samasta sähköstä. Niin kauan kuin molemmat vetivät samaan suuntaan, käyrä nousi lähes keskeytyksettä. Vuonna 2026 ne alkoivat vetää eri suuntiin. Seuraava taulukko kokoaa kasvun virstanpylväät.

Lokakuu 2025: huippu, ja sitten käänne

Syksy 2025 oli louhinnan huumaa. Bitcoinin hinta kävi kaikkien aikojen ennätyksessään, noin 126 080 dollarissa 6. lokakuuta 2025, ja laskentateho seurasi perässä parin viikon viiveellä. Hinta johtaa, hashrate seuraa: kun louhinta on kannattavaa, koneita käynnistetään ja kytketään verkkoon, mutta se vie viikkoja. Niinpä hashraten huippu osui vasta 19. lokakuuta, lähes kaksi viikkoa hintapiikin jälkeen. Vaikeustaso nousi omaan ennätykseensä 155,97 biljoonaan 29. lokakuuta, mikä on edelleen kaikkien aikojen korkein lukema.

Sitten suunta kääntyi. Hinta valui alaspäin loppuvuoden ja alkuvuoden 2026 aikana, ja sen mukana louhinnan kate. Seitsemän vuorokauden keskiarvo putosi takaisin alle yhden zettahashin 17. tammikuuta 2026, lukemaan 988 EH/s, mikä päätti noin neljä kuukautta kestäneen zettahash-putken, Yellown mukaan. Maaliskuussa tuli vielä raskaampi symboli: CoinDesk raportoi Bitcoinin kirjanneen ensimmäisen vuosineljänneksen laskunsa kuuteen vuoteen, kun verkko hovusi yhden zettahashin tuntumassa ja louhijat kääntyivät tekoälyn puoleen.

On syytä korostaa tarkkuutta, koska aihe kerää virheellisiä lukuja. Jotkin seurantasivut näyttävät edelleen Bitcoinin hashraten huipuksi noin 1,44 ZH/s, mutta tämä luku ei vastaa mitään hyvin varmennettua lähdettä, vaan syntyy kohinaisesta pistemittauksesta. Hyvin ristiin tarkistettu huippu on noin 1,16 ZH/s eli 1 162 EH/s lokakuulta 2025. Kun verkon tilasta puhutaan prosentteina huipusta, on tärkeää, että nimittäjä on oikea.

Kolme tapaa laskea: 2018, 2021, 2022 ja nyt 2026

Hashraten lasku ei ole uutta, mutta jokainen aiempi vetäytyminen on ollut pakotettu, joko markkinan tai valtion toimesta. Vuoden 2026 käänne poikkeaa kaikista. Kannattaa katsoa kolme edellistä kertaa rinnakkain.

Vuosien 2018 ja 2022 laskut olivat hintakapitulaatioita. Edellisessä Bitcoin romahti noin 19 700 dollarista noin 3 200 dollariin, lähes 84 prosenttia, ja vaikeustaso otti joulukuussa 2018 yhden suurimmista kertalaskuistaan, yli 15 prosenttia. Giga Wattin kaltaisia louhijoita haettiin konkurssiin. Vuonna 2022 kuvio toistui: hinta putosi noin 69 000 dollarista reiluun 15 000 dollariin, ja alalta kaatui isoja nimiä, kuten Compute North ja velkasaneeraukseen ajautunut Core Scientific. Kummassakin tapauksessa hashrate laski, koska louhinta muuttui tappiolliseksi ja koneet sammuivat.

Vuosi 2021 oli eri laji. Kiina kielsi louhinnan keväällä ja kesällä, ja arviolta noin puolet verkon tehosta katosi muutamassa kuukaudessa. Tätä seurasi niin kutsuttu suuri muutto, kun kalusto siirtyi Yhdysvaltoihin, Kazakstaniin ja muualle. Lasku ei johtunut kannattavuudesta vaan käskystä. Verkko toipui, mutta maantiede muuttui pysyvästi.

Vuonna 2026 ei tapahtunut kumpaakaan. Hinta on korkealla historiallisesti katsoen, eikä mikään valtio kieltänyt louhintaa. Silti kasvu pysähtyi ja kääntyi loivasti laskuun. Syy on se, että sama megawatti tuottaa nyt enemmän rahaa tekoälyn ja HPC-laskennan vuokralaisena kuin Bitcoinin louhijana. Lasku on siis vapaaehtoinen ja hallittu, ensimmäinen laatuaan. Juuri siksi se on kiinnostavampi kuin aiemmat romahdukset: se kertoo valinnasta, ei pakosta. Tätä samaa ristivetoa katteen ja tekoälyn välillä käsittelimme tarkemmin jutussa louhintakatteen kolmannesta karsinnasta.

Miksi megawatit karkaavat tekoälylle

Louhijan tärkein raaka-aine ei ole siru vaan sähkö, tarkemmin sanottuna oikeus vetää suuria tehoja halvalla ja luotettavasti. Juuri tätä oikeutta tekoälyn konesalit nyt havittelevat. Kielimallien koulutus ja ajo syö valtavia tehoja, ja hyperskaalaajat maksavat vakaasta megawatista moninkertaisesti sen, mitä sama megawatti tuottaa Bitcoinin louhinnassa. Monella pörssilouhijalla on jo valmiina juuri se, mistä tekoälyala kilpailee: sähkösopimukset, liittymät ja tontit.

CoinSharesin tutkimusjohtaja James Butterfill on kuvannut jaksoa pörssilouhijoille sanoilla ”one of the most challenging periods” ja arvioinut, että tekoäly voi tuoda jopa 70 prosenttia niiden liikevaihdosta vuoden 2026 loppuun mennessä, kun osuus oli aiemmin noin 30 prosenttia; alan tekoäly- ja HPC-sopimusten yhteisarvo ylittää 70 miljardia dollaria, kertoi Bitcoin.com News. Needhamin analyytikko John Todaro tiivisti saman talouden suoremmin: ”The revenue per megawatt and EBITDA margins are far higher for HPC and AI colocation than for mining”, hän sanoi CoinGeekille.

Sopimuslista on kasvanut nopeasti. Riot Platforms muuntaa 191 megawattia Rockdalen laitoksestaan 20 vuoden vuokrasopimukseen, jonka perusarvo on 9,1 miljardia dollaria ja laajennusten kanssa jopa 16,1 miljardia; vuokralainen on tekoälyyhtiö Anthropic ja kapasiteetti tulee verkkoon vuosina 2027-2028, CoinDeskin mukaan. TeraWulf teki vieläkin suuremman, noin 401 megawatin ja noin 19 miljardin dollarin 20 vuoden sopimuksen Anthropicin kanssa Kentuckyyn, raportoi Data Center Dynamics. Kun louhija vuokraa megawattinsa tekoälylle, ne poistuvat Bitcoinin hashratesta. Se ei näy konkurssina vaan hiljaisena kapasiteetin valumisena pois verkosta.

MARAn toimitusjohtaja Fred Thiel on asettanut suunnan karusti: ”By 2028, you’ll either be a power generator, be owned by one, or be partnered with one”, hän totesi CoinGeekille, ja kuvasi louhintaa nollasummapeliksi, jossa lattiana on oman sähkön hinta. Se on liiketoiminnan logiikkaa, ei ideologiaa, ja juuri siksi megawattien valuminen tekoälylle on vaikea pysäyttää niin kauan kuin hintaero säilyy.

Pörssilouhijat ovat enää vähemmistö

Kun hashraten käänteestä puhutaan, katse kääntyy yleensä pörssissä noteerattuihin jätteihin, kuten MARAan, Riotiin ja CleanSparkiin, koska ne raportoivat lukunsa julkisesti. Totuus on, että ne ovat verkon vähemmistö ja kutistuva sellainen. CoinSharesin toisen vuosineljänneksen raportin mukaan pörssilouhijoiden toteutunut hashrate laski 368,3 exahashista (Q4 2025) ensin 344,4:ään (Q1 2026) ja sitten 319,0:aan (Q2 2026), kun koko verkko oli noin 957 EH/s; se on noin kolmannes. Ryhmä irrotti verkosta noin 21 prosenttia yhteenlasketusta tehostaan tekoälyn vetäessä, ja raportti kutsui siirtymää rakenteellisesti peruuttamattomaksi, referoi Bitcoin.com News.

Jos pörssiyhtiöt pyörittävät vain noin kolmannesta, kuka pyörittää loput kaksi kolmasosaa? Vastaus on hajanainen ja osin näkymätön: yksityiset louhijat, offshore-operaattorit, valtiolliset tai valtiota lähellä olevat toimijat sekä pienemmät laitokset, jotka eivät julkaise lukujaan. Tämä tarkoittaa, että Bitcoinin turvasta vastaa suurelta osin joukko, jonka kokoonpanoa ei voi tarkastella neljännesvuosiraporteista. Se on sekä vahvuus (vaikea sensuroida tai painostaa) että läpinäkyvyyden sokea piste.

On myös muistettava ero poolin ja omistuksen välillä. Louhintapoolit, kuten Foundry USA ja AntPool, koordinoivat lohkojen löytämistä ja jakavat palkkiot, mutta eivät omista valtaosaa laskentatehosta, joka niiden kautta virtaa. Keskittymä poolitasolla ja keskittymä omistustasolla ovat eri asioita, ja niitä on puntaroitava erikseen. Kävimme poolien ja stakingin keskittymän eroja läpi erikseen jutussa samasta keskittymästä mutta eri puolustuksesta.

Tehokkuus kasvaa, vaikka käyrä ei

Pysähtynyt hashrate kätkee sisäänsä kiivaan uudistuksen. Vaikka verkon kokonaisteho junnaa, laitekanta vaihtuu jatkuvasti tehokkaampaan. Kymmenen vuotta sitten Antminer S9 teki 13,5 TH/s kuluttaen noin 98 joulea terahashia kohti. Vuonna 2026 saavutettiin uusi aikakausi, kun sarjavalmisteinen kone painui ensi kertaa alle kymmenen joulen: Antminer S23 Hydro yltää noin 9,5 J/TH ja Bitdeerin SealMiner A4 Ultra noin 9,45 J/TH. MillionMinerin lokakuun katsauksen mukaan tulossa on jo alle yhdeksän joulen kone, Antminer S23 XP Hyd noin 8,9 J/TH, joka alkaa toimittaa marraskuussa. Kymmenessä vuodessa tehokkuus on parantunut noin kymmenkertaiseksi.

Tällä on hienovarainen mutta tärkeä seuraus. Kun uusi, tehokas kone korvaa vanhan verkossa, hashrate voi pysyä paikallaan, vaikka sähkönkulutus laskee. Toisin sanoen kasvu on siirtynyt megawattiakselilta tehokkuusakselille. CoinDeskin theminermag-analyysi kutsui tätä profound shift -käänteeksi: uudet huippukoneet päivittävät olemassa olevaa kalustoa sen sijaan, että laajentaisivat verkkoa. Juuri siksi kasvukäyrä voi näyttää litteältä samaan aikaan kun laitteisto harppoo eteenpäin. Poiston ja laitekierteen armotonta taloutta käsittelimme omassa jutussaan poistosta, joka syö katteen.

Vaikeustaso on termostaatti, ja se on kääntymässä ylös

Bitcoinin nerokkuus on itsesäätyvä vaikeustaso. Protokolla tähtää noin kymmenen minuutin lohkoaikaan ja säätää vaikeutta joka 2016. lohkon kohdalla sen mukaan, kuinka nopeasti edelliset lohkot löytyivät. Jos tehoa tulee lisää ja lohkoja syntyy liian tiuhaan, vaikeus nousee; jos tehoa katoaa ja lohkot hidastuvat, vaikeus laskee. Näin verkko sopeutuu automaattisesti siihen, kuinka paljon laskentatehoa sen takana sattuu olemaan, ilman keskusohjausta.

JPMorganin analyytikko Nikolaos Panigirtzoglou on tiivistänyt mekanismin: ”When bitcoin trades below its production cost, higher-cost miners power down, the hashrate declines, and difficulty adjusts lower”, hänen asiakaskirjeestään referoitiin. Vuonna 2026 tämä lause luetaan toisinpäin. Loppuvuotta kohti hinta on toipunut, osa sammutetusta kalustosta on käynnistetty uudelleen, ja vaikeustaso on kääntynyt nousuun. Verkko on siis kilpailullisempi jälleen, vaikka se on yhä selvästi huippunsa alla.

Konkreettinen esimerkki osui juuri tähän viikkoon. Noin 16. lokakuuta 2026 odotetaan säätöä, jonka arvioitiin olevan noin +5,7 prosenttia, mikä olisi yksi vuoden suurimmista nousuista ja veisi vaikeustason noin 140 biljoonaan. CryptoSlaten mukaan hashprice laskisi säädössä noin 39,77 dollarista noin 37,63 dollariin petahashilta päivässä, jos hinta pysyy muuttumattomana. Arvio kasvoi jakson aikana, kun lohkot löytyivät tavoitetta nopeammin, mikä on suora merkki uudelleen käynnistyneestä kapasiteetista. Seuraavassa vuoden 2026 säätöjen kaari.

Koko vuoden 2026 netto on yhä miinuksella, karkeasti 12 prosenttia tammikuun tasosta, mutta syksyn nousut kertovat, että termostaatti toimii: kun hinta antaa periksi, teho palaa, ja vaikeus seuraa.

Hashraten maantiede muuttuu: Kazakstan ulos, Norja sisään

Litteän kokonaisluvun alla kartta elää. Hashrate Indexin kolmannen vuosineljänneksen lämpökartan mukaan verkko oli noin 940 EH/s ja laski 6,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, toista kvartaalia peräkkäin. Yhdysvallat pysyi ylivoimaisena, noin 36,7 prosentilla, Venäjä oli noin 17,2 ja Kiina noin 12,2 prosentissa huolimatta jatkuvasta kiellosta. Kolmen kärki hallitsi noin kahta kolmasosaa verkosta. Pienemmistä nimistä Paraguay oli noin 4,7 prosentissa halvan vesivoimansa turvin ja Arabiemiraatit noin 3 prosentissa, Hashrate Indexin mukaan.

Pohjoismaiselle lukijalle kiinnostavin yksityiskohta on kartan häntäpäässä. Kazakstan, vielä muutama vuosi sitten suuren muuton voittajia, putosi listalta ensi kertaa, kun sähköpula ja kiristynyt sääntely ajoivat louhijoita pois. Samaan aikaan Norja nousi kymmenen kärkeen noin 16 exahashilla. Pohjolan kylmä ilmasto, runsas vesivoima ja vakaa verkko tekevät siitä rakenteellisesti vahvan louhinta-alueen, ja saman logiikan piiriin kuuluu Suomi. Kartta ei siis kerro pelkästä laskusta vaan uudelleenjaosta: teho hakeutuu sinne, missä sähkö on halvinta ja puhtainta.

Turvabudjetti ja 51 prosentin hyökkäys: kestääkö matalampi hashrate?

Jos hashrate on panssari, matalampi hashrate herättää luonnollisen kysymyksen: onko verkko nyt haavoittuvampi? Karkea mittari on turvabudjetti, eli se, paljonko verkko maksaa louhijoille vuodessa. Nykyhinnalla ja lohkopalkkiolla luku on luokkaa 13 miljardia dollaria vuodessa pelkästä palkkiosta, siirtomaksujen päälle. Hyökkääjän pitäisi tuoda verkkoon enemmän tehoa kuin kaikki rehelliset louhijat yhteensä, mikä tarkoittaa miljardiluokan laite- ja sähkölaskua.

Duken yliopiston professori Campbell Harvey on mallintanut hyökkäyksen hinnan. Alkuperäisessä arviossa viikon mittainen enemmistöhyökkäys maksaisi noin 6 miljardia dollaria (laitteisto noin 4,6 miljardia, konesalit noin 1,34 miljardia, sähkö noin 0,13 miljardia), mikä oli tuolloin vain noin 0,26 prosenttia verkon arvosta, kertoi crypto.news. Myöhemmin Harvey täsmensi mallia noin 8 miljardiin yhdistämällä hyökkäyksen suureen johdannaislyhyeksimyyntiin, jolloin hyökkääjä hyötyisi aiheuttamastaan romahduksesta: ”The cost is about 50 basis points of the value of bitcoin”, ja ”the difference today is the derivatives markets”, hän sanoi Bitcoin.com Newsille.

Kaikki eivät pidä uhkaa realistisena. American Bitcoin Corpin johtaja Matt Prusak torjui ajatuksen jyrkästi: ”economic feasibility kills the 51% thesis”, hän totesi crypto.newsille, ja huomautti, että tehon kasaaminen veisi vuosia ja pörssit jäädyttäisivät epäilyttävän toiminnan ajoissa. Olennaista on, että 18 prosentin pudotus huipusta ei muuta tätä laskelmaa laadullisesti: kyse on yhä miljardeista, ja Bitcoinia ei ole koskaan onnistuneesti 51-hyökätty, toisin kuin pienempiä proof-of-work-ketjuja. Turva on robusti myös mittausepävarmuudelle, sillä vaikka hashraten tarkka luku heittäisi kymmeniä prosentteja, hyökkäyksen hintaluokka ei muutu.

Vertailun vuoksi proof-of-stake turvaa verkkonsa toisin, lukitulla pääomalla ja slashing-rangaistuksilla laskentatehon sijaan. Kävimme tätä validoinnin katetaloutta, joka muistuttaa yllättävän paljon louhintaa, läpi jutussa SSV:n operaattoreista. Kumpikin malli ostaa turvaa rahalla; ne vain laskuttavat sen eri valuutassa.

Suomi, Pohjola ja Finanssivalvonta

Suomelle hashraten maantiede on enemmän kuin kuriositeetti. Teollisuussähkö on täällä EU:n halvimpien joukossa (noin 7 senttiä kilowattitunnilta vuoden 2025 jälkipuoliskolla Eurostatin mukaan), ilmasto on viileä ja sähköverkko puhdas ja vakaa. Samat tekijät, jotka nostivat Norjan kymmenen kärkeen, pätevät meilläkin, ja louhinnan hukkalämmön ohjaaminen kaukolämpöön on konkreettinen tapa tehdä laskennasta hyötyä kahteen kertaan. Energian ja raudan kierron sokeita pisteitä puimme erikseen jutussa energiamixin sokeasta pisteestä.

Sääntelyn puolella on tärkeä täsmennys. Bitcoinin louhinta ei sinänsä ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten Finanssivalvonta ei valvo louhintaa vaan kryptovarapalvelun tarjoajia, kuten pörssejä ja säilytyspalveluja, EU:n MiCA-asetuksen nojalla. Suomi päätti MiCAn siirtymäajan yhtenä EU:n lyhyimmistä jo 30. kesäkuuta 2025, joten palveluntarjoajien on pitänyt hankkia toimilupa. Kryptojohdannaiset puolestaan kuuluvat MiFID II -sääntelyn piiriin, eivät MiCAan. Finanssivalvonta muistuttaa kuluttajasivuillaan kryptovarojen riskeistä, mutta itse louhinta jää sen toimivallan ulkopuolelle. Louhijalle Suomi on siis houkutteleva energia- ja ilmastosyistä, ei sääntelyedun vuoksi.

Mitä seuraavaksi: tie kahteen tsettahashiin on hintaveto

Jos vuoden 2026 lasku oli valinta, myös paluu kasvuun on valinta, ja sen tekee hinta. CoinShares arvioi verkon kiipeävän noin 1,8 zettahashiin vuoden 2026 loppuun ja kahteen zettahashiin alkuvuoteen 2027 mennessä, mutta ehdolla: Bitcoinin pitäisi toipua kohti 100 000 dollaria. CoinDeskin referoima ennuste on siis ehdollinen, ei lupaus. Alle 80 000 dollarin hinnalla hashprice litistyy ja koneita sammuu; sadantuhannen tuntumassa se nousisi noin 37 dollariin petahashilta päivässä; ja vanhan ennätyksen, noin 126 000 dollarin, testaaminen veisi sen lähelle 59:ää, CoinSharesin raportin skenaarioiden mukaan.

Tästä syntyy vuoden 2026 perusjännite. Jokainen megawatti voidaan myydä joko Bitcoinin louhijalle tai tekoälyn konesalille, ja hinta ratkaisee kumpi voittaa. Niin kauan kuin tekoäly maksaa enemmän, uusi kasvu valuu sinne; jos Bitcoinin hinta nousee riittävästi, louhinta ostaa megawatit takaisin. Hashraten kasvu ei siis ole enää tekninen vääjäämättömyys vaan taloudellinen veto, jonka vastapuolena on maailman nälkäisin sähkönostaja.

Lukijan kannattaa seurata muutamaa signaalia tulevina kuukausina.

• Bitcoinin hinta suhteessa noin 100 000 dollariin, joka on CoinSharesin kasvuennusteen kynnys.
• Vaikeustason säädöt: jatkuvat nousut kertovat tehon palaavan verkkoon, kuten 16. lokakuuta odotettu iso säätö.
• Pörssilouhijoiden uudet tekoälyvuokrasopimukset, jotka siirtävät megawatteja pois hashratesta.
• Uusien alle yhdeksän joulen koneiden toimitukset, jotka päivittävät kalustoa laajentamatta verkkoa.
• Vuoden 2028 halving, joka puolittaa lohkopalkkion ja siten turvabudjetin perustan.

Vuosi sitten louhinnan tarina oli yksinkertainen: kuinka korkealle. Nyt se on toinen: kuka ostaa megawatin. Hashraten litteä käyrä ei ole heikkouden merkki vaan kypsymisen. Bitcoinin turva ei enää kasva automaattisesti joka vuosi, vaan se kilpailee pääomasta ja sähköstä saman pöydän ääressä kuin aikamme kuumin teknologia. Se tekee seuraavasta vuodesta kiinnostavamman kuin yhdestäkään aiemmasta ennätyksestä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Bitcoinin hashrate juuri nyt?

Lokakuussa 2026 Bitcoinin hashrate on noin 945-1 000 EH/s mittarista riippuen, eli karkeasti yksi zettahash sekunnissa. Se on noin 18 prosenttia alle kaikkien aikojen huipun, joka oli noin 1 162 EH/s lokakuussa 2025. Yksittäistä pistelukemaa kannattaa pitää haarukkana, koska hashrate arvioidaan lohkoajoista eikä mitata suoraan.

Miksi Bitcoinin hashrate laski vuonna 2026?

Lasku ei johtunut hinnan romahduksesta eikä valtion kiellosta, toisin kuin vuosina 2018, 2021 ja 2022. Vuonna 2026 pörssilouhijat alkoivat vuokrata sähkökapasiteettiaan tekoälyn konesaleille, jotka maksavat megawatista enemmän kuin Bitcoinin louhinta tuottaa. Megawatit siirtyivät pois verkosta vapaaehtoisesti, ja se on ensimmäinen laatuaan oleva käänne.

Milloin Bitcoinin hashrate oli korkeimmillaan?

Hashrate kävi korkeimmillaan 19. lokakuuta 2025, noin 1 162 EH/s eli noin 1,16 ZH/s seitsemän vuorokauden keskiarvolla. Vaikeustaso nousi omaan huippuunsa 155,97 biljoonaan 29. lokakuuta 2025. Jotkin seurantasivut näyttävät korkeampaa noin 1,44 ZH/s lukemaa, mutta se on kohinainen virhe, ei varmennettu ennätys.

Tekeekö matalampi hashrate Bitcoinista turvattoman?

Ei laadullisesti. Turvabudjetti on yhä luokkaa 13 miljardia dollaria vuodessa, ja arviot enemmistöhyökkäyksen hinnasta ovat 6-8 miljardin dollarin luokkaa. Bitcoinia ei ole koskaan onnistuneesti 51-hyökätty, ja 18 prosentin pudotus huipusta ei muuta hyökkäyksen hintaluokkaa.

Valvooko Finanssivalvonta Bitcoinin louhintaa?

Ei. Louhinta ei ole luvanvarainen rahoituspalvelu, joten Finanssivalvonta valvoo kryptovarapalvelun tarjoajia, kuten pörssejä ja säilytystä, EU:n MiCA-asetuksen nojalla, mutta ei itse louhintaa. Suomen MiCA-siirtymäaika päättyi jo 30. kesäkuuta 2025, ja kryptojohdannaiset kuuluvat MiFID II -sääntelyyn.

Kirjoittaja: Yuki Tanaka, HOGE Wiren louhinnan ja stakingin toimittaja.