DeGods 2026: yksi kokoelma, kolme ketjua ja kolme hintaa

Vuonna 2026 DeGods ei ole enää yksi NFT-kokoelma. Se on kolme. Sama brändi, samat katukuoseihin puetut ”jumalat”, mutta kolme erillistä älysopimusta kolmella eri lohkoketjulla: Solana, Ethereum ja Bitcoin. Jokaisella ketjulla on oma pohjahintansa, oma omistajakuntansa ja oma likviditeettinsä, eivätkä ne täsmää keskenään. Kaikkein kummallisinta on, että näistä kolmesta harvinaisin versio on myös selvästi kallein.

Tämä juttu ei kertaa DeGodsin koko tarinaa perustamisesta lähtien; sen olemme käyneet läpi erikseen artikkelissa DeGods 2026: Solanan NFT-tähden nousu, muutto ja jälkinäytös. Tässä katsomme yhtä tarkkaan rajattua kysymystä: mitä tapahtuu, kun entinen ”blue chip” pirstoutuu kolmelle ketjulle ja menettää keulakuvansa. Vastaus kertoo enemmän NFT-markkinan rakenteesta kuin yksikään yksittäinen pohjahinta.

DeGods vuonna 2026: kolme ketjua, kolme hintaa

Aloitetaan luvuista, koska ne kiteyttävät koko ongelman. Elokuun 17. päivänä 2026 DeGodsin Solana-kokoelmassa oli noin 6 219 kappaletta ja vain 306 omistajaa, ja pohjahinta oli 5,63 SOL eli noin 366 euroa CoinGeckon mukaan. Ethereumin puolella oli 8 990 kappaletta ja 1 315 omistajaa, pohjahintana 0,234 ETH eli noin 383 euroa (CoinGecko). Bitcoinin Ordinals-versiossa oli vain 535 kappaletta ja 372 omistajaa, mutta pohjahinta oli 0,0165 BTC eli noin 920 euroa, kun Bitcoin itse noteerattiin noin 54 800 euroon (Forbes).

Taulukko paljastaa kolme asiaa kerralla. Ensinnäkin sama kokoelma hinnoitellaan kolmella ketjulla eri tavoin: euromääräinen pohjahinta vaihtelee reilusta 360 eurosta lähes tuhanteen. Toiseksi omistajakunta on hätkähdyttävän ohut; koko Solana-setillä on vähemmän omistajia (306) kuin 535 kappaleen Bitcoin-setillä (372). Kolmanneksi arvo ei seuraa kappalemäärää: pienin tarjonta tuottaa korkeimman hinnan. Jos DeGods olisi yksi yhtenäinen markkina, näin ei voisi olla. Se ei ole.

Konteksti tekee luvuista vieläkin karumman. CoinGeckon kirjaama DeGodsin Solana-pohjahinnan huippu oli kesällä 2023 noin 38 911 dollaria; kokoelma on siis pudonnut euromääräisestä kärjestään toista sataakertaisesti. Kolmen ketjun yhteenlaskettu markkina-arvo on nykyisin muutamia miljoonia euroja, kun se huippukaudella oli satoja miljoonia. Pelkkä lasku ei ole tässä uutta; jokainen syklinen NFT-kokoelma on vetäytynyt huipuiltaan. Uutta on se, että lasku on jakautunut kolmeen erilliseen markkinaan, joilla on kolme eri hintaa samasta asiasta.

Miksi harvinaisin ketju on kallein

Ensi silmäyksellä Bitcoin-version korkein pohjahinta on ristiriitainen. Miksi 535 kappaleen setti maksaa enemmän kuin tuhansien kappaleiden Solana- tai Ethereum-setit? Vastaus on niukkuudessa ja siinä, keitä ostajat ovat. Bitcoinin Ordinals-versio syntyi poikkeuksellisella tavalla: DeGodsin alkuperäisistä 10 000 kappaleesta 535 oli aikoinaan poltettu niin sanotun DeadGods-mekanismin kautta, ja juuri nämä 535 ”kuollutta jumalaa” kaiverrettiin myöhemmin uudelleen Bitcoin-lohkoketjulle inskriptioina. Setin koko on siis kiinteä ja tarina ainutkertainen: se on kokoelman polttojen jäljelle jättämä palanen, ei mielivaltainen leikkaus.

Inskriptioiden luonti oli oma spektaakkelinsa. Kaikki 535 kappaletta kaiverrettiin Bitcoiniin käytännössä yhdessä lohkossa, ja urakan järjesti louhintayhtiö Luxorin toimitusjohtaja Nick Hansen; keräyksen kerrottiin tuoneen noin 176 BTC ja aiheuttaneen hetkellisesti lohkoketjun uudelleenjärjestäytymisen kaltaisen tilanteen (Blockspace). Bitcoinin keräilijäkulttuuri arvostaa juuri tällaista: rajattua määrää, todennettavaa alkuperää ja teknistä erikoisuutta. Ordinals-ostaja ei osta samaa asiaa kuin Solana-flippaaja, vaikka kuva on sama.

Perustaja perusteli Bitcoin-siirtymää aikanaan suoraan brändillä ja kutsui Bitcoinia alan vahvimmaksi tuotemerkiksi (Decrypt). Ajatus oli, että kokoelman arvokkain palanen kannattaa ankkuroida ketjuun, jonka kestävyyttä kukaan ei epäile. Lopputulos on kaksijakoinen. Yhtäältä strategia toimi: harvinaisin setti pitää parhaiten arvonsa ja sillä on suhteessa eniten omistajia. Toisaalta juuri tämä onnistuminen todistaa laajemman ongelman, sillä se osoittaa, että kokoelman kolme osaa eivät kilpaile samasta ostajasta. Ne ovat käytännössä kolme eri tuotetta, joilla sattuu olemaan sama nimi.

Miten päädyttiin kolmelle ketjulle

Pirstoutuminen ei ollut suunnitelma vaan sarja käännöksiä. DeGods syntyi Solanaan lokakuussa 2021 hintaan 3 SOL, ja kokoelmaan kuului 10 000 PFP-kuvaa. Alkuvuosina projektia leimasivat tokenomiikan kokeilut: sittemmin lopetettu ”paper hands” -myyntivero, joka rankaisi pohjahinnan alle myyviä, sekä DUST-token, jota sai stakaamalla NFT:itä. Sisarkokoelma y00ts (15 000 kappaletta) laajensi ekosysteemiä entisestään. Tämä on se osa tarinaa, jonka olemme kuvanneet tarkemmin aiemmassa DeGods-analyysissamme; tässä olennaista on se, mitä tapahtui seuraavaksi.

Joulukuussa 2022, FTX:n romahduksen jälkimainingeissa ja Solanan ollessa painuksissa, tiimi ilmoitti muuttavansa: DeGods siirtyisi Ethereumiin ja y00ts Polygoniin. Muutto toteutettiin yksisuuntaisella ”polta ja lyö uusi” -sillalla, eli vanha token poltettiin lähtöketjulla ja vastaava lyötiin kohdeketjulle. DeGods saapui Ethereumiin alkuvuodesta 2023 (Decrypt). Polygon myönsi y00tsille kolmen miljoonan dollarin ei-osakepohjaisen apurahan, mutta y00ts palautti sen myöhemmin ja siirtyi sekin Ethereumiin yhteisöjen yhdistämiseksi.

Ethereum-kausi ei sujunut toivotusti. Vuoden 2023 loppupuolen Season III -päivitys pettää keräilijöiden odotukset, ja pohjahinta puolittui viikossa. Perustaja pahoitteli julkisesti tilanteen ”sössimistä”, ja pitkäaikainen kanssaperustaja Finn jätti projektin (Decrypt). Helmikuussa 2024 DeLabs ja Dust Labs yhdistyivät, ja toukokuussa 2024 seurasi paluu: kokoelma toi omistuksia takaisin Solanaan (arviolta noin 3 000 DeGodsia Ethereumista) ja avasi kolmen ketjun sillan, joka kattoi Solanan, Ethereumin ja Bitcoinin Ordinals-inskriptiot (NFT Plazas). Juuri tämä ”paluu” loi nykyisen tilanteen: yksisuuntaiset sillat ja osittaiset palautukset jättivät jälkeensä kolme rinnakkaista sopimusta, joiden kappalemäärät eivät siististi summaudu alkuperäiseen 10 000:een.

Likviditeetin pirstoutuminen: kun hinnalla ei ole yhtä totuutta

Yhtenäisellä markkinalla arbitraasi pitää hinnat linjassa: jos sama kohde on halvempi yhdessä paikassa, joku ostaa sieltä ja myy kalliimmalle, kunnes ero kutistuu. DeGodsissa tämä mekanismi ei toimi, koska ketjujen välinen liike on hidasta, yksisuuntaista ja kallista. Solana-DeGodsia ei voi hetkessä muuttaa Bitcoin-DeGodsiksi paremmin hinnoin; siirto vaatii siltaa, kaasumaksuja ja usein kokonaan uuden mintin. Kun arbitraasin kitka on suuri, hinnat saavat erkaantua, ja juuri niin on käynyt.

Pirstoutumisella on kolme käytännön seurausta. Hintasignaali hämärtyy, koska ”DeGodsin hinta” ei ole enää yksi luku vaan kolme erillistä lukua, jotka reagoivat eri ostajakuntien mielialaan. Likviditeetti ohenee, koska sama kysyntä jakautuu kolmeen kirjaan yhden sijaan; ohuella kirjalla yksittäinen myynti heiluttaa pohjahintaa suhteettomasti. Ja identiteetti sumenee: kun joku sanoo omistavansa DeGodsin, seuraava kysymys on ”millä ketjulla”, sillä se ratkaisee sekä arvon että jälleenmyytävyyden. Alkuperäinen lupaus yhdestä statussymbolista on korvautunut kolmella toisistaan poikkeavalla omaisuuserällä.

Tämä ei ole vain DeGodsin ongelma, vaan se on esimerkki koko toimialan opetuksesta. NFT:n arvo lepää verkostovaikutuksen varassa: mitä useampi ihminen katsoo samaa markkinaa, sitä luotettavampi hinta on. Ketjujen välille hajauttaminen tekee päinvastaista; se jakaa verkoston osiin. Sama kuva kolmella ketjulla ei ole kolme kertaa arvokkaampi, vaan kolmeen ohueen altaaseen jaettu sama arvo.

Ohut markkina ja wash trading -riski

Kun omistajia on satoja eikä tuhansia, ja kun vuorokausivaihto on Solana-setissä vain parikymmentä SOLia, jokaista raportoitua lukua kannattaa lukea varauksella. Ohuella markkinalla pohjahinta on herkkä yksittäisille listauksille, ja kaupankäyntivolyymi voi antaa liioitellun kuvan aktiivisuudesta. Tämä on olennaista, koska sijoittajat käyttävät juuri näitä lukuja arvon mittarina.

Boston Universityn tutkijoiden toukokuussa 2026 julkaisema selvitys havaitsi laajalle levinneitä wash trading -merkkejä NFT-markkinoilla: arviolta noin 38 prosentissa kaupoista ja jopa noin 60 prosentissa kaupankäynnin arvosta oli viitteitä keinotekoisesta, itselle tai lähipiirille tehdystä kaupasta (Boston University). Tutkimusta johtanut professori Gerry Tsoukalas on korostanut, että ilman aitoa likviditeettiä raportoidut hinnat ja volyymit voivat kuvata enemmän manipulaatiota kuin todellista kysyntää. DeGods ei ole tässä syytettynä, mutta rakenne, jossa on vähän omistajia ja ohuet kirjat kolmella ketjulla, on juuri sellainen, jossa yksittäisen pohjahinnan ylitulkinta on helppoa. Käytännön ohje seuraa suoraan: älä lue pohjahintaa velkakirjan tavoin, vaan kysy, kuinka monta aitoa ostajaa sen takana on.

Milloin monelle ketjulle hajauttaminen voi olla perusteltua

Reiluuden nimissä: moniketjuisuus ei ole aina virhe. Peliprojekteille ja sovelluksille voi olla järkevää olla siellä, missä käyttäjät ovat, ja tokenisoituja hyödykkeitä liikutellaan rutiininomaisesti ketjujen yli. Silloin kun kohteet ovat keskenään vaihdettavia ja likviditeetti riittää molemmilla puolilla, hajauttaminen laajentaa markkinaa sen sijaan, että pirstoisi sen. Sama logiikka näkyy esimerkiksi lohkoketjupelien ja tokenisoitujen hyödykkeiden markkinoilla, joilla kohteita liikutellaan ketjujen yli rutiininomaisesti.

Ero DeGodsiin on kahtalainen. Ensinnäkin PFP-kokoelman koko arvo on statuksessa ja yhteisössä, ei toiminnallisuudessa, joten yhtenäinen markkina on sille tärkeämpi kuin vaikkapa peliesineelle. Toiseksi DeGodsin sillat olivat yksisuuntaisia, joten kohteet eivät palanneet vapaasti takaisin tasapainottamaan hintoja. Monelle ketjulle laajentuminen kannattaa, kun se tuo lisää ostajia yhteiseen altaaseen; se satuttaa, kun se jakaa yhden altaan kolmeen. DeGods päätyi jälkimmäiseen.

DUST ja tuoton harha

DeGodsin ekosysteemin toinen opetus liittyy tuottoon. DUST oli utility-token, jota holderit ansaitsivat stakaamalla NFT:itään; sitä käytettiin muun muassa DeadGods-päivityksiin, jotka kaksinkertaistivat stakaustuoton. Ongelma on, että ansainta oli emissiota, ei tuloa. DUSTin tarjonta on kiinteä 33,3 miljoonaa kappaletta, ja uusien tokenien lyönti loppui jo alkuvuodesta 2023. Elokuussa 2026 DUST noteerattiin noin 0,0053 dollariin ja sen koko markkina-arvo oli enää noin 178 000 dollaria, eli lähes 99,9 prosenttia alle vuoden 2022 huipun (7,58 dollaria) (CoinGecko).

Tämä on tuoton harhan oppikirjaesimerkki. Kun ”tuotto” maksetaan tokenilla, jonka arvo perustuu samaan spekulaatioon kuin itse kokoelma, korkea prosentti näyttää houkuttelevalta vain niin kauan kuin tokenin hinta pysyy pystyssä. Emissio ei luo uutta arvoa; se siirtää sitä paperilla ja laimenee, kun myyntipaine kasvaa. Kontrasti aidosti tuottaviin protokolliin on jyrkkä: siellä tuotto tulee protokollan todellisista maksuista, ei uusien yksiköiden lyömisestä. Olemme vertailleet aidon tuoton malleja likvidin stakingin osalta jutussa Lido vs Rocket Pool vs Frax; ero emissiopohjaiseen kannustimeen on juuri se, että edellisen takana on kassavirta ja jälkimmäisen takana lupaus.

Epävirallinen DEGOD-token ja identiteetin hämärtyminen

Pirstoutuminen ei rajoitu kolmeen ketjuun. DeGodsin ympärille on syntynyt myös DEGOD-niminen vaihdettava token, joka kiertää Solanassa ja jolla käydään kauppaa hajautetuilla markkinoilla. Olennaista on, että aggregaattoritietojen perusteella tämä token on epävirallinen, yhteisölähtöinen eikä DeLabsin virallinen tuote. Se käy kauppaa sentin murto-osilla, sen markkina-arvo on pieni ja se on laskenut rajusti listautumisensa jälkeisistä hetkellisistä huipuistaan.

Sijoittajan kannalta tämä on tärkeä varoitus. Kun brändin ympärille syntyy epävirallisia tokeneita, nimen tuttuus voi johtaa ostamaan jotain, jolla ei ole yhteyttä varsinaiseen projektiin tai sen tiimiin. DeGodsin tapauksessa maisema on jo valmiiksi sekava: kolme NFT-ketjua, virallinen DUST-utility ja epävirallinen DEGOD-token. Ennen ostoa kannattaa varmistaa suoraan projektin virallisista kanavista, mitä token todella edustaa ja kuka sen takana on. Brändin arvo ei siirry automaattisesti jokaiseen sen nimeä kantavaan omaisuuserään.

Perustajariski: kun keulakuva lähtee

DeGodsin toinen suuri opetus koskee henkilöbrändiä. Kokoelma oli vuosia käytännössä yhtä kuin sen perustaja, verkkonimeltään Frank DeGods, oikealta nimeltään Rohun Vora. Toukokuun 12. päivänä 2025 Vora ilmoitti jättävänsä toimitusjohtajan tehtävän. Hän kertoi, ettei taustalla ollut oikeudellisia ongelmia, ja myönsi poikkeuksellisen suoraan, että kiinnittyminen hänen ”Frank DeGods” -hahmoonsa oli saattanut muodostua projektin kasvun esteeksi; siirto oli tarkoitettu antamaan kokoelmalle tilaa kehittyä hänestä riippumatta. Vetovastuun ottivat verkkonimillä 0x_chill ja pastagotsauce esiintyvät henkilöt (Cryptonews).

Perustajan lähtö tiivistää sen, mitä ammattikielessä kutsutaan avainhenkilöriskiksi. Kun brändin arvo lepää yhden karismaattisen hahmon varassa, tuon hahmon poistuminen on kaksiteräinen. Voran tapauksessa reaktio oli aluksi jopa myönteinen: pohjahinnan kerrottiin nousseen kymmeniä prosentteja lähtöilmoituksen jälkeen, ikään kuin markkina olisi helpottunut henkilökultin purkautumisesta. Pidemmällä aikavälillä kysymys on kuitenkin vaikeampi. Ostiko yhteisö alun perin taidetta, statusta vai perustajan tarinaa? Jos vastaus oli viimeksi mainittu, sen korvaaminen on työlästä. Henkilöbrändi luo nopean nousun ja jättää jälkeensä tyhjiön, jota nimettömän tiimin on täytettävä.

Brändi vai marginaali: DeGodsin ja Pudgyn kaksi tietä

DeGodsin moniketjuinen finansialisointi kannattaa asettaa vasten toista strategiaa, jonka toinen aikakauden NFT-lippulaiva valitsi. Pudgy Penguins rakensi arvoaan kuluttajabrändinä: leluja kaupan hyllyillä, lisensointia ja tunnettuutta kryptopiirien ulkopuolella. Yhtiön toimitusjohtaja Luca Netz (oikealta nimeltään Luca Schnetzler) on muotoillut ajatuksen jyrkästi: hän ei ostanut Pudgyä rakentaakseen leluliiketoimintaa, ja olisi valmis hyväksymään sen, että lelut eivät tuota juuri lainkaan, koska niiden tehtävä on brändin näkyvyys, ei kate (Tech Times). Kaupan hylly on siis jakelukanava, jonka kautta brändi tavoittaa miljoonia ihmisiä ruutujen ulkopuolella.

Kaksi tietä ovat pohjimmiltaan vastakkaiset. Pudgy vei brändin ulos kryptomaailmasta ja pyrki laajentamaan yleisöä; DeGods vei saman brändin yhä syvemmälle kryptomaailman sisään, ketjulta toiselle, tokenista toiseen. Toinen kasvatti verkoston kokoa, toinen pilkkoi sitä. Tämä ei tarkoita, että Pudgyn malli olisi taattu menestys tai että sen oma token- ja pörssistrategia olisi riskitön; olemme eritelleet sitä erikseen jutussa Pudgy Penguins ja PENGU 2026. Vertailun opetus on rakenteellinen: NFT-brändin kestävyys ratkeaa siinä, laajeneeko yleisö vai hajoaako se.

Mitä pirstoutuminen tarkoittaa keräilijälle

Jos harkitsee DeGodsin ostamista vuonna 2026, kolmen ketjun rakenne muuttaa jokaisen peruskysymyksen. Ostopäätös ei ole enää ”ostanko DeGodsin” vaan ”minkä DeGodsin ostan”, ja valinta ratkaisee kolme asiaa yhtä aikaa: hinnan, likviditeetin ja alkuperän. Bitcoin-versio on kallein ja niukin, mutta sen jälleenmyynti tapahtuu Ordinals-markkinoilla, jotka toimivat eri logiikalla kuin Solana-pörssit. Solana-versio on halvin ja liikkuvin, mutta omistajia on vähän ja kirja ohut. Ethereum-versiolla on suurin markkina-arvo ja eniten omistajia, mutta sen pohjahinta on kaasukustannusten ja hitaamman kaupankäynnin armoilla.

• Likviditeetti: tarkista, kuinka monta aitoa ostajaa ja myyjää kohdeketjulla on juuri nyt, älä pelkkää pohjahintaa.
• Alkuperä: varmista, mille sopimukselle kohde kuuluu ja onko se virallinen; nimen tuttuus ei riitä.
• Irtautuminen: mieti etukäteen, missä ja miten myyt, sillä kolmella ketjulla on kolme eri jälkimarkkinaa.
• Tokenit erikseen: pidä NFT, virallinen DUST ja epävirallinen DEGOD-token toisistaan erillään; ne ovat eri asioita eri riskeillä.

Mikään näistä ei ole sijoitusneuvo. Kyse on siitä, että pirstoutunut kokoelma vaatii enemmän kotiläksyjä kuin yhtenäinen. Ostaja, joka ei tiedä mitä ketjua omistaa, ei tiedä mitä omistaa.

DeGods ja verotus Suomessa

Kolme ketjua ei tarkoita kolmea eri verokohtelua. Suomessa Verohallinto käsittelee kryptovaroja ja NFT:itä tuloverolain mukaisena omaisuutena, jonka luovutuksia verotetaan luovutusvoittona. Aiemmin ostetun NFT:n jälleenmyynti on pääomatuloa: veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja ylimenevältä osalta 34 prosenttia (Vero). Verotettava tapahtuma ei synny vasta euroiksi myydessä: myös NFT:n vaihtaminen toiseen NFT:hen tai kryptoon lasketaan luovutukseksi käypään arvoon. Hankintajärjestykseen sovelletaan FIFO-periaatetta, ellei muuta osoiteta, ja jos kaikkien vuoden luovutusten yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 1 000 euron, luovutusvoitto on verovapaa.

Sillanylitykset ansaitsevat erillisen huomion. Kun siirrät saman NFT:n omasta lompakostasi toiseen ilman omistajanvaihdosta, kyse ei lähtökohtaisesti ole luovutuksesta. DeGodsin käyttämä yksisuuntainen ”polta ja lyö uusi” -mekanismi on kuitenkin tulkinnanvaraisempi, koska siinä vanha token tuhotaan ja uusi luodaan; säilytä siksi huolellisesti alkuperäiset hankintahinnat ja tapahtumatiedot jokaiselta ketjulta. Kolmella ketjulla toimivan keräilijän kirjanpito on kolme kertaa työläämpää, ja verottaja katsoo silti kokonaisuutta.

Valvonnan puolella kuva on selkeämpi. NFT:t on pääosin rajattu MiCA-asetuksen ulkopuolelle, mutta rajanveto ei ole ehdoton: ESMA on ohjeistanut arvioimaan kohteita sisällön, ei muodon, mukaan, jolloin suuret yhtenäiset ja käytännössä vaihdettavat sarjat voivat lähestyä rahoitusvälineen tai kryptovaran määritelmää (ESMA). Suomessa kansallinen toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta, joka valvoo kryptovarapalvelun tarjoajia MiCAn nojalla. Suomi sovelsi vain kuuden kuukauden siirtymäaikaa, joka päättyi jo 30. kesäkuuta 2025 ja oli yksi Euroopan lyhimmistä; sen jälkeen palveluntarjoajan on pitänyt olla luvitettu tai lopettaa toiminta (Finanssivalvonta). Kryptojohdannaiset puolestaan ovat MiFID II:n alaisia rahoitusvälineitä, eivät MiCAn piirissä.

Mitä DeGods opettaa NFT-markkinasta 2026

DeGodsin tarina ei ole pelkkä yhden kokoelman lasku, vaan tiivistelmä siitä, mikä NFT-markkinassa muuttui. Ensimmäinen opetus on, että ketjujen välinen hajauttaminen maksaa. Yhtenäinen markkina on PFP-kokoelman tärkein voimavara, ja sen pilkkominen kolmeen osaan ohentaa likviditeettiä, hämärtää hintaa ja sekoittaa identiteettiä, vaikka kuvat pysyisivät samoina. Toinen opetus on emissiopohjaisen tuoton harha: DUSTin romahdus muistuttaa, että lyöty token ei ole tulo. Kolmas on avainhenkilöriski: henkilöbrändi kiihdyttää nousua ja jättää tyhjiön, kun keulakuva poistuu.

Näitä opetuksia vasten kypsyneempi Solana-markkina näyttää toiselta. Uudempi lippulaiva Mad Lads rakensi arvoaan tekniikan ja yhden ketjun yhteisön ympärille sen sijaan, että olisi hajaantunut, ja koko ekosysteemi on siirtynyt spekulaatiosta kohti infrastruktuuria ja käyttöä, kuten olemme kuvanneet jutussa Solanan NFT:t 2026. Sama laajempi tilinteko koskettaa koko lohkoketjupelaamista ja keräilyä play-to-earn -buumin jälkeen (Web3-pelaaminen 2026). DeGods jää tähän tarinaan tärkeänä välivaiheena: kokoelmana, joka yritti olla kaikkialla ja huomasi, että kaikkialla oleminen on eri asia kuin yhtenäisenä pysyminen. Kolme ketjua, kolme hintaa, ja yksi selvä opetus siitä, mitä NFT-arvo lopulta vaatii pysyäkseen kasassa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monella lohkoketjulla DeGods on vuonna 2026?

DeGods on kolmella ketjulla: Solanassa, Ethereumissa ja Bitcoinissa (Ordinals-inskriptioina). Ne ovat erillisiä kokoelmia, joilla on eri pohjahinnat, eri omistajakunnat ja eri likviditeetti. Harvinaisin, 535 kappaleen Bitcoin-versio, oli 17.8.2026 myös kallein.

Mikä on DeGodsin pohjahinta juuri nyt?

Elokuun 17. päivänä 2026 pohjahinnat olivat karkeasti: Solanassa noin 366 euroa (5,63 SOL), Ethereumissa noin 383 euroa (0,234 ETH) ja Bitcoinissa noin 920 euroa (0,0165 BTC). Luvut liikkuvat päivittäin, joten tarkista ajantasainen tilanne CoinGeckosta tai Forbesin NFT-sivuilta ennen ostoa.

Miksi Frank DeGods (Rohun Vora) jätti projektin?

Vora jätti toimitusjohtajan tehtävän 12. toukokuuta 2025. Hän kertoi, ettei taustalla ollut oikeudellisia ongelmia, ja arvioi, että kiinnittyminen hänen henkilöbrändiinsä oli voinut jarruttaa projektin kasvua. Vetovastuun ottivat verkkonimillä 0x_chill ja pastagotsauce esiintyvät henkilöt.

Mitä DUST-tokenille tapahtui?

DUST on kiinteän 33,3 miljoonan kappaleen tarjonnan utility-token, jota sai stakaamalla DeGods-NFT:itä. Uusien tokenien lyönti loppui jo 2023, ja elokuussa 2026 hinta oli noin 0,0053 dollaria eli lähes 99,9 prosenttia alle huipun. Se on esimerkki siitä, että emissiona maksettu tuotto ei ole sama asia kuin todellinen tulo. Tämä ei ole sijoitusneuvo.

Miten DeGodsin tai muun NFT:n myyntiä verotetaan Suomessa?

Aiemmin ostetun NFT:n jälleenmyynti on pääomatuloa: veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia ylimenevältä osalta. Myös NFT:n vaihto toiseen NFT:hen tai kryptoon on verotettava luovutus. Alle 1 000 euron yhteenlasketut vuosiluovutukset ovat verovapaita, ja hankintajärjestyksessä sovelletaan FIFO-periaatetta. Tarkista aina Verohallinnon ohje omaan tilanteeseesi.

Kirjoittaja on HOGE Wiren vanhempi toimittaja, joka seuraa NFT-markkinoita ja lohkoketjupelaamista. Juttu on taustoittava analyysi, ei sijoitusneuvo.