Steamin kryptokielto 2026: Valve suojelee omaa skinitalouttaan

Lokakuussa 2021 Valve lisäsi Steamin julkaisusääntöihin yhden lauseen, joka pyyhki kokonaisen pelikategorian maailman suurimmalta PC-pelikaupalta: lohkoketjuun rakennetut sovellukset, jotka laskevat liikkeelle tai mahdollistavat kryptovaluuttojen tai NFT:iden vaihdon, eivät ole tervetulleita. Perustelu oli riskienhallinta: petokset, kurssiheilunta ja epämääräiset toteutukset. Viisi vuotta myöhemmin sääntö on yhä voimassa muuttumattomana, ja se on muuttunut alan tosiasialliseksi standardiksi, koska Steamin asema on niin hallitseva. Olemme kuvanneet kiellon mekaniikan ja sen vuotokohdat aiemmassa yleiskatsauksessa.

Virallinen tarina on siisti, mutta se ohittaa yhden kiusallisen seikan. Samaan aikaan kun Valve kieltää muilta vaihdettavan, oikeaa rahaa vastaavan digitaalisen esineistön, se pyörittää itse yhtä maailman suurimmista virtuaaliesineiden talouksista: Counter-Strike 2:n skinejä, joilla käydään kauppaa miljardeilla dollareilla vuodessa. Kun asiaa katsoo tältä kantilta, kielto näyttää vähemmän moraaliselta linjaukselta ja enemmän vallihaudalta. Valve ei vastusta kryptotaloutta sinänsä; se vastustaa sellaista kryptotaloutta, jota se ei hallitse itse.

Mitä Valve kielsi lokakuussa 2021

Steamin sääntö on lyhyt. Julkaisuohjeiden kohta siitä, mitä Steamissa ei saa julkaista, kiistää pääsyn sovelluksilta, jotka on rakennettu lohkoketjuteknologian päälle ja jotka laskevat liikkeelle tai sallivat kryptovaluuttojen tai NFT:iden vaihdon. Ensimmäinen kaatunut peli oli SpacePiraten Age of Rust, ja sen jälkeen lista on kasvanut hiljaa. Valve ei ole koskaan julkaissut kattavaa perustelua eikä vastannut noin 26 kehittäjän ja digitaalisten oikeuksien järjestö Fight for the Futuren avoimeen kirjeeseen.

Taustalla on Valven oma historia kryptomaksujen kanssa. Steam hyväksyi Bitcoin-maksuja huhtikuusta 2016 joulukuuhun 2017 ja luopui niistä sitten kulujen ja kurssiheilunnan takia. Yhtiön perustaja Gabe Newell kertoi myöhemmin, että »50 prosenttia kryptovaluutalla maksetuista tapahtumista oli petollisia». Tämä on kiellon virallinen ydin. Palataan myöhemmin siihen, miksi sama perustelu ei oikein istu Valven omaan skinitalouteen, jossa petoksia, huijauksia ja vedonlyöntiä riittää.

Steamin oma talous: miljardiluokan skinimarkkina

Counter-Striken skinit ovat kosmeettisia aseiden ja veitsien ulkoasuja. Ne eivät vaikuta pelin toimintaan, mutta niillä on hinta, koska niiden harvinaisuus ja kysyntä ovat vakaita. Kaikkien CS2-esineiden yhteenlaskettu markkina-arvo nousi lokakuussa 2025 ennätykselliseen noin kuuteen miljardiin dollariin (noin 5,3 miljardia euroa), ja seurantapalvelu SteamAnalystin mukaan vuoden 2025 kaupankäyntivolyymi oli noin 4,2 miljardia dollaria (noin 3,7 miljardia euroa). Päivittäinen vaihto ylittää suurimmilla markkinapaikoilla 15 miljoonaa dollaria ja nousee turnausten ja päivitysten aikaan yli 25 miljoonan. Vuoden 2025 nousua selittää etenkin kiinalaisten keräilijöiden ja sijoittajien kasvanut kiinnostus kaikkein näyttävimpiin esineisiin.

Kyse ei ole leikkirahasta. Arvokkaimmat yksittäiset esineet ovat harvinaisia kuviopoikkeamia, joista kerääjät maksavat auton tai asunnon hinnan. Kesäkuussa 2024 StatTrak-merkitty AK-47 Case Hardened kuviolla 661 vaihtoi omistajaa yli miljoonalla dollarilla (noin 885 000 euroa), ja tunnetuimmasta Karambit Case Hardened -veitsestä on raportoitu yli 1,5 miljoonan dollarin yksityistarjouksia. Tällaiset summat tekevät CS2:n esinetaloudesta todellisen omaisuusluokan, jota jotkut analyytikot kutsuvat sääntelemättömäksi rahoitusmarkkinaksi ja toiset jättimäiseksi kasinoksi. Sama markkina-arvon harha vaivaa muitakin pelialan rahakkeita, kuten olemme käsitelleet esportsin fan tokeneiden kohdalla.

Lisenssi, ei omistus: mitä Steam-tilisi oikeasti sisältää

Skinien arvon ja niiden juridisen aseman välillä on jyrkkä ristiriita. Steamin käyttöehdot (Steam Subscriber Agreement) ovat tästä yksiselitteiset. Sopimuksen mukaan pelaaja ei omista esineitään: ne ovat käyttöoikeuksia (license rights), joihin käyttäjällä ei ole omistusoikeutta. Myöskään Steam Walletin saldo ei ole henkilökohtaista omaisuutta, sillä ei ole arvoa Steamin ulkopuolella, ja sitä voi käyttää vain tilausten ja sisällön ostamiseen Steamissa. Tilin tai esineiden myynti ja siirto muille on lähtökohtaisesti kielletty, ellei sopimus nimenomaisesti salli sitä. Lähteenä on Valven oma käyttöehtosopimus.

Toisin sanoen Valve myöntää pelaajalle luvan katsella ja käyttää esinettä, mutta pidättää itsellään kaiken muun: oikeuden mitätöidä, jäädyttää tai muuttaa esine milloin tahansa. Tämä on täsmälleen se kohta, jossa Steamin malli ja lohkoketju eroavat. Lohkoketjussa esineen omistaa se, jonka lompakossa avain on, eikä alusta voi yksipuolisesti ottaa sitä pois. Juuri omistuksen ja aitouden kysymys erottaa perinteisen digitaalisen keräilyn ketjuun kirjatusta, kuten olemme käsitelleet luksustuotteiden digitaalisten tuotepassien yhteydessä. Steamin skinit ovat arvokkaita, mutta ne ovat arvokkaita Valven ehdoilla.

Vallihauta, ei moraali: miksi kielto hyödyttää Valvea

Tästä syntyy jutun ydinväite. Jos Valve sallisi lohkoketjupohjaiset esineet Steamissa, se luovuttaisi samalla kolme asiaa, joista sen oma esinetalous rakentuu. Ensinnäkin omistuksen: ketjuun kirjattu esine on pelaajan hallussa aidosti, ei Valven myöntämänä lupana. Toiseksi markkinapaikan: ketjuesineillä voi käydä kauppaa millä tahansa avoimella markkinalla, ei vain Steamin omassa, palkkiollisessa kaupassa. Kolmanneksi maksuvirran: kun kauppa tapahtuu ketjussa, Valven 15 prosentin siivu jää välistä pois.

Lohkoketju ei siis olisi Valvelle lähinnä petos- tai maineriski vaan rakenteellinen uhka. Se tekisi Steamin esinetaloudesta kannettavan: pelaaja voisi viedä esineensä toiseen peliin, toiselle alustalle tai kokonaan Steamin ulkopuolelle. Avoimilla NFT-markkinapaikoilla, joiden kilpailua olemme seuranneet esimerkiksi Tensorin ja sen kilpailijoiden kohdalla, kaupankäyntipalkkiot ovat painuneet lähelle nollaa, kun taas Steam perii yhä 15 prosenttia. Kiellolle löytyy siis täysin rationaalinen liiketaloudellinen selitys, joka ei vaadi mitään viittausta moraaliin: Valve suojaa suljettua puutarhaansa. Petosargumentti on tosi, mutta se on myös kätevä kansikuva syylle, joka on paljon arkisempi: raha ja kontrolli.

15 prosentin siivu ja umpikuja nimeltä Steam Wallet

Steamin esinetalouden moottori on kaksiosainen. Ensin palkkio: kun pelaaja myy CS2-skinin Steamin yhteisömarkkinalla, Valve ottaa siitä 15 prosenttia (viisi prosenttia Steamin yleistä maksua ja kymmenen prosenttia pelikohtaista maksua). Sadan dollarin (noin 88 euron) myynnistä myyjälle jää noin 85 dollaria. Toiseksi, ja tämä on ratkaisevaa, nuo 85 dollaria eivät tule pankkitilille vaan Steam Walletiin, josta niitä ei voi nostaa rahaksi. Saldolla voi ostaa pelejä ja lisää esineitä, mutta ulos Steamista se ei pääse.

Tämä yhdistelmä on nerokas. Se pitää arvon kiertämässä Steamin sisällä: skinistä saatu raha palaa Valven kauppaan. Kolmansien osapuolten markkinapaikat ovat painaneet vastaavat palkkiot jopa kahteen prosenttiin ja tarjoavat oikean rahan ulosmaksun, mutta ne toimivat Steamin reunalla ja ovat jatkuvasti huijausten ja tilivarkauksien kohteena. Lohkoketju tekisi tästä umpikujasta tarpeettoman: ketjuesineen voisi myydä kenelle tahansa ja saada vastineeksi stablecoinin tai muun rahakkeen suoraan omaan lompakkoon. Juuri siksi Steamin maksuvirran logiikka on kiellon tärkein, vaikkakin ääneen lausumaton, peruste. Seuraava taulukko tiivistää eron.

1 800 dollarin katto ja harmaa jälkimarkkina

Steamin kontrolli tuottaa oman ironiansa. Yhteisömarkkinalla yksittäisen esineen enimmäishinta on 1 800 dollaria (noin 1 590 euroa), kuten käyttöehdoissa määrätään. Kaikki tätä kalliimpi kauppa tapahtuu siis väistämättä Steamin ulkopuolella, kahden ihmisen välisenä yksityiskauppana ilman julkista kirjausta. Juuri näin vaihtoi omistajaa jo mainittu miljoonan dollarin AK-47, ja näin liikkuvat myös Karambit-veitsien kuusinumeroiset tarjoukset.

Lopputulos on paradoksi. Valve kieltää lohkoketjun osin siksi, että se johtaisi valvomattomaan vertaiskauppaan, mutta sen oma hintakatto pakottaa kaikkein arvokkaimmat kaupat juuri sinne: valvomattomaan vertaiskauppaan, jossa ei ole sulkutilejä, kiistojen ratkaisua eikä suojaa huijauksia vastaan. Samalla Valve saa pitää kirjanpitonsa siistinä, koska suurimmat summat eivät näy sen omassa järjestelmässä. Lohkoketju tekisi tästä harmaasta markkinasta läpinäkyvän ja todennettavan, mikä on juuri se, mitä suljettu malli ei halua.

Keskuspankki nimeltä Valve: lokakuun 2025 romahdus

Jos tarvitaan vielä todiste siitä, kuka tätä taloutta hallitsee, lokakuu 2025 antoi sen. Valve julkaisi 22. lokakuuta päivityksen, joka toi peliin veitsien ja hansikkaiden valmistussopimukset: pelaaja saattoi yhdistää viisi harvinaista Covert-skiniä ja saada vastineeksi taatusti veitsen tai hansikkaat. Yhdessä yössä se mursi veitsien harvinaisuuden, johon niiden hinta perustui. PriceEmpiren seurannan mukaan CS2-esineiden kokonaismarkkina-arvo putosi noin kuudesta miljardista dollarista noin 4,25 miljardiin, eli markkinalta katosi noin 1,75 miljardia dollaria (noin 1,5 miljardia euroa). Osa kalleimmista veitsistä ja hansikkaista menetti arvostaan jopa 70 prosenttia, kun taas aiemmin halvat Covert-skinit kallistuivat tuhansia prosentteja.

Tapaus on opettavainen, koska se paljastaa Steamin esinetalouden todellisen rakenteen. Valve on tämän talouden keskuspankki: se päättää yksin, kuinka paljon esineitä on olemassa, miten niitä voi luoda ja mitä sääntöjä kauppaan sovelletaan. Yksi päivitys riitti toteuttamaan sen, mitä kryptomaailmassa kutsuttaisiin rug pulliksi, paitsi että tekijä oli alusta itse eikä anonyymi kehittäjä. Lohkoketjun koko lupaus on päinvastainen: sääntöjä ei voi muuttaa jälkikäteen yhden toimijan päätöksellä. Pelaajien kannalta tämä on kaksiteräinen miekka, mutta Valven kannalta asia on selvä: keskitetty valta esineiden niukkuuteen on arvokasta, ja lohkoketju veisi sen.

Kun Valve puolustaa reviiriään: vedonlyöntisivustojen alasajo

Valve on jo kerran näyttänyt, miten se suhtautuu ulkopuolisiin, jotka rakentavat bisnestä sen esinetalouden päälle. Vuonna 2016 CS:GO:n skineihin oli kasvanut kokonainen vedonlyöntiteollisuus: sivustot, joilla skineillä pelattiin rulettia ja vedonlyöntiä kuin pelimerkeillä. Skandaali kärjistyi, kun paljastui, että suositut videontekijät olivat markkinoineet omistamaansa CSGO Lotto -sivustoa kertomatta omistuksestaan. Heinäkuussa 2016 Valve lähetti varoituskirjeet 23 skinivedonlyöntisivustolle. Valven lakimies Karl Quackenbush kirjoitti suoraan: »Steam-tilienne kaupallinen käyttö on luvatonta ja käyttöehtojen vastaista. Teidän tulee välittömästi lopettaa Steam-tilienne käyttö mihin tahansa kaupalliseen tarkoitukseen.»

Myös viranomaiset kiinnittivät huomionsa Steamiin itseensä. Washingtonin osavaltion uhkapelilautakunta määräsi saman vuoden syksyllä Valven lopettamaan skinien siirtojen mahdollistamisen vedonlyöntiä varten. Lautakunnan jäsen Chris Stearns totesi, että »Washingtonissa ja muuallakin Yhdysvalloissa skinivedonlyönti esports-peleissä on edelleen laaja, sääntelemätön uhkapelin harmaa markkina». Viranomaisten logiikka oli paljastava: ilman Steamin rajapintaa, joka vahvistaa esineiden omistuksen ja siirrot, vedonlyöntisivustot eivät olisi voineet toimia lainkaan. Steam oli siis infrastruktuuri. Molemmat tapaukset kertovat saman asian kuin kryptokielto: Valve sallii esinetalouden, mutta pitää tiukasti kiinni siitä, kuka saa rakentaa sen päälle ja millä ehdoilla.

Newellin perustelu ja sen sokea piste

Newellin petosargumentti ansaitsee rehellisen tarkastelun, koska siinä on totuuden siemen. Kryptomaksuihin liittyi aidosti takaisinveloituksia ja huijauksia, ja monet vuosien 2021 ja 2022 pelialan lohkoketjuprojektit olivat selvää arvontyhjennystä. Ongelma on, että sama perustelu kääntyy Valvea itseään vastaan. Steamin skinitalous on täynnä juuri niitä riskejä, joihin kryptokiellolla vedotaan: skineillä pyörii edelleen laaja vedonlyönti, tilivarkaudet ja phishing ovat arkipäivää, ja huijarit tyhjentävät pelaajien inventaarioita säännöllisesti. Kiellon jälkeenkin kryptoon liittyvä riski ei kadonnut Steamista vaan siirtyi muihin muotoihin, kuten olemme käsitelleet pelaajan turvaa koskevassa jutussa.

Jos petos olisi todellinen ja johdonmukainen peruste, Valven pitäisi suhtautua yhtä ankarasti oman markkinansa huijauksiin. Käytännössä se ei tee niin: skinitalous on liian tuottoisa suljettavaksi. Tästä syntyy kiellon sokea piste. Sääntö ei erottele turvallista ja vaarallista kryptotaloutta, vaan hallittua ja hallitsematonta. Valven oma talous on riskialtis mutta hallittu, lohkoketju taas monin tavoin turvallisempi mutta Valven ulottumattomissa. Linja ei ole moraalinen johdonmukaisuus vaan kontrollin logiikka, ja se selittää, miksi kielto on pysynyt muuttumattomana viisi vuotta.

Epicin vastakohta ja lohkoketjupelien oma talousmalli

Steamin linja korostuu, kun sitä vertaa kilpailijaan. Samana päivänä kun Valve ilmoitti kiellosta lokakuussa 2021, Epic Gamesin toimitusjohtaja Tim Sweeney kirjoitti, että Epic Games Store toivottaa tervetulleiksi pelit, jotka hyödyntävät lohkoketjutekniikkaa, kunhan ne noudattavat lakeja, kertovat ehtonsa avoimesti ja ovat ikärajaluokiteltuja. Epic ei käytä kryptoa omissa peleissään, mutta se ei myöskään sulje ovea muilta. Käytännössä ero kiteytyy liiketoimintamalliin: Epicin pienempi 12 prosentin palkkio ja ohuempi oma esinetalous tekevät avoimuudesta sille halvempaa kuin Valvelle.

Siellä, missä lohkoketjupelit toimivat, niiden talous rakentuu tyypillisesti pelin tai ketjun oman rahakkeen varaan. Kysymys arvon kaappaamisesta on näissä malleissa yhtä terävä kuin Steamilla: kuka lopulta hyötyy, pelaaja, studio vai rahakkeen haltija? Olemme käsitelleet tätä jännitettä niin Beamin kaltaisten peliketjujen kuin Roninin RON-rahakkeen kohdalla. Erona on se, että lohkoketjumallissa esinetalous ja sen arvo ovat lähtökohtaisesti pelaajan hallussa ja siirrettävissä, kun taas Steam-mallissa ne pysyvät alustan sisällä. Kumpikin malli ottaa oman siivunsa, mutta vain toisessa pelaaja voi viedä omaisuutensa mukanaan ovesta ulos.

Verottaja näkee arvon, jonka Valve kiistää

Steamin käyttöehdot väittävät, että esineillä ja Wallet-saldolla ei ole arvoa alustan ulkopuolella. Suomen valtio on eri mieltä. Verohallinnon mukaan virtuaalihyödykkeiden ja -valuuttojen myynnistä syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa, ja asia rinnastuu muun omaisuuden luovutukseen. Jos pelaaja ostaa skinin kymmenellä eurolla ja myy sen sadalla, erotus on lähtökohtaisesti veronalaista luovutusvoittoa. Pääomatulon vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.

Pieni helpotus on olemassa: luovutusvoitto on verovapaata, jos kaikkien verovuoden aikana myydyn omaisuuden yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 1 000 euron. Satunnainen skinin myynti ei siis yleensä aiheuta veroseuraamuksia, mutta aktiivinen kauppa ylittää rajan nopeasti. Oleellista on periaate: Suomen verottaja käsittelee skinejä omaisuutena, jolla on todellinen rahallinen arvo, samalla kun Valve vakuuttaa käyttöehdoissaan päinvastaista. Kahden auktoriteetin ristiriita paljastaa, kuinka keinotekoinen Steamin »ei arvoa ulkopuolella» -muotoilu on. Se on juridinen suoja, ei kuvaus todellisuudesta.

Finanssivalvonnan ulottumattomissa

Jos miljardien eurojen esinetalous olisi rahoitusmarkkina, sitä valvottaisiin. Näin ei kuitenkaan ole. Skinit eivät ole MiCA-asetuksen tarkoittamia kryptovaroja eivätkä MiFID II -sääntelyn rahoitusvälineitä, eikä Steam ole kryptovarapalvelun tarjoaja (CASP). Siksi Finanssivalvonnalla ei ole niihin toimivaltaa, vaikka Suomen MiCA-siirtymäaika päättyikin jo 30. kesäkuuta 2025 ja kryptovarapalvelut ovat nyt tiukasti luvanvaraisia. Pelin kosmeettinen esine ei vain kuulu näiden sääntelyiden piiriin.

Lopputulos on erikoinen. Sama lohkoketjuesine, joka toisi Steamille sääntelyvelvoitteita, on kielletty, kun taas keskitetty skinitalous, jolla on kaikki rahoitusmarkkinan piirteet mutta ei sen valvontaa, kukoistaa. Käytännössä skineihin ulottuvat lähinnä kuluttajansuoja, verotus ja uhkapelilainsäädäntö. Juuri arpajaislain ja skinien suhde on oma lukunsa, ja olemme käsitelleet sitä erikseen lootlaatikoiden ja Suomen lain näkökulmasta. Rahoitusvalvonnan kannalta Steamin talous on silti katvealue: liian suuri ollakseen merkityksetön, mutta väärän muotoinen kuuluakseen kenellekään.

Mitä lohkoketju oikeasti uhkaisi

Kun palaset kootaan yhteen, kuva kiellon todellisesta luonteesta tarkentuu. Lohkoketjuesineet eivät uhkaisi Steamia ensisijaisesti petoksilla. Ne uhkaisivat Steamin liiketoimintamallia kuudella konkreettisella tavalla: aito omistus korvaisi käyttöoikeuden, avoin markkinapaikka korvaisi yhteisömarkkinan, oikea ulosmaksu korvaisi Wallet-umpikujan, matala palkkio söisi 15 prosentin siivun, siirrettävyys murtaisi lukkiutumisen Steamiin, eikä yksittäinen alusta enää voisi devalvoida taloutta yhdellä päivityksellä. Jokainen näistä on hyvä asia pelaajalle ja huono asia Valven katteelle.

Tähän kuuluu myös varaus. Lohkoketjupelien oma historia on täynnä spekulaatiota, romahtaneita rahakkeita ja markkina-arvon harhaa, jossa näyttävä luku ei vastaa todellista likviditeettiä. Steamin skinimarkkinan koko on sekin osin illuusio: vuonna 2026 eri seurantapalvelut arvioivat sen suuruudeksi noin seitsemästä yli kahdeksaan miljardiin dollariin, eikä mitään virallista lukua ole, koska Valve ei julkaise tilastoja ja suurimmat kaupat tapahtuvat katseilta piilossa. Oikea johtopäätös ei siis ole, että lohkoketju olisi automaattisesti parempi. Se on, että Valven kielto ei ole se puolueeton turvatoimi, jolta se näyttää. Se on markkinajohtajan rationaalinen päätös suojella omaa, erittäin tuottoisaa virtuaaliomaisuusmarkkinaansa kilpailulta, joka sattuu kulkemaan nimellä krypto. Kielto kestää niin kauan kuin skinitalous on arvokas, eli toistaiseksi.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Steam kieltää lohkoketjupelit mutta sallii CS2-skinit?

Steam kielsi vuonna 2021 pelit, jotka laskevat liikkeelle tai mahdollistavat kryptovaluuttojen tai NFT:iden vaihdon. Skinit ovat kuitenkin Valven oma, keskitetty esinetalous, jossa yhtiö perii välityspalkkion, hallitsee markkinapaikkaa eikä päästä rahaa ulos Steamin ulkopuolelle. Lohkoketju veisi tämän kontrollin, joten kielto suojaa ennen kaikkea Valven omaa liiketoimintamallia.

Voiko CS2-skinit muuttaa oikeaksi rahaksi?

Steamin omalla markkinapaikalla skinin myynnistä saa vain Steam Walletin saldoa, jota ei voi nostaa pankkitilille. Steam myös rajaa yksittäisen esineen hinnan 1 800 dollariin, joten arvokkaimmat kaupat tehdään kolmansien osapuolten palveluissa Steamin ulkopuolella, jolloin skinin voi muuttaa oikeaksi rahaksi mutta ilman Valven suojaa.

Kuinka suuri Counter-Strike 2:n skinimarkkina on?

Kaikkien CS2-esineiden yhteenlaskettu markkina-arvo nousi lokakuussa 2025 noin kuuteen miljardiin dollariin ennen kuin Valven oma päivitys leikkasi sitä rajusti. Vuoden 2026 arviot vaihtelevat seurantapalvelusta riippuen noin seitsemästä yli kahdeksaan miljardiin dollariin, eikä mitään virallista lukua ole, koska Valve ei julkaise tilastoja.

Pitääkö CS2-skinien myynnistä maksaa veroa Suomessa?

Kyllä. Verohallinto käsittelee virtuaalihyödykkeiden myyntivoittoa veronalaisena pääomatulona samaan tapaan kuin muunkin omaisuuden luovutusta. Luovutusvoitto on verovapaata vain, jos kaikkien omaisuuden luovutusten yhteenlaskettu myyntihinta jää verovuonna alle 1 000 euron.

Valvooko Finanssivalvonta Steamin skinikauppaa?

Ei. Skinit eivät ole MiCA-asetuksen tarkoittamia kryptovaroja eivätkä MiFID II:n rahoitusvälineitä, eikä Steam ole kryptovarapalvelun tarjoaja, joten Finanssivalvonnalla ei ole niihin toimivaltaa. Miljardien dollarien esinetalous jää siis rahoitusvalvonnan ulkopuolelle, ja siihen ulottuvat lähinnä arpajais-, kuluttaja- ja verolainsäädäntö.

Kirjoittaja: Aleksi Nieminen, HOGE Wire -toimitus