Lido vs Rocket Pool vs Frax: LDO, RPL ja FRAX puntarissa

Kun sijoittaja valitsee likvidin stakingin protokollan, hän tekee itse asiassa kaksi eri päätöstä, ei yhtä. Ensimmäinen koskee sitä, minkä staking-tokenin hän ottaa lompakkoonsa (Lidon stETH, Rocket Poolin rETH vai Fraxin sfrxETH) ja millaista tuottoa se maksaa. Toinen, usein kokonaan sivuutettu päätös koskee protokollan omaa hallintotokenia: Lidon LDO:ta, Rocket Poolin RPL:ää ja Fraxin FRAXia. Nämä ovat kaksi eri vetoa, ja ne kannattaa erottaa toisistaan.

Likvidiin stakingiin oli syyskuun 2026 alkuun mennessä sidottu yli 37 miljardia dollaria, mikä vastaa noin 40:tä prosenttia kaikesta DeFi-sovelluksiin lukitusta pääomasta (coinlaw.io). Kolme nimeä hallitsee keskustelua. Aiemmat vertailut ovat painottaneet tuottoa, hajautusta ja lunastusta; tässä jutussa katsomme kolmikkoa nimenomaan arvonkertymän ja tokenomiikan kannalta. Vuonna 2026 kaikki kolme projektia ovat yrittäneet korjata saman ongelman: sitä, ettei protokollan token ole historiallisesti kaapannut juuri lainkaan arvoa palvelun kasvusta. Hinnat ovat euroissa, ja Suomen verokohtelu käydään läpi Verohallinnon linjausten mukaan.

Kolme protokollaa, kaksi eri vetoa

Lido, Rocket Pool ja Frax edustavat kolmea eri filosofiaa. Lido tavoittelee mittakaavaa ja infrastruktuuria, Rocket Pool luvattomuutta ja hajautusta, Frax tiivistä kytköstä omaan DeFi-ekosysteemiinsä. Se osa tarinasta on kerrottu monta kertaa. Vähemmän puhuttu on se, että jokaisella niistä on liikkeellä myös oma tokeninsa, ja nämä tokenit ovat olleet karua katseltavaa.

Lidon LDO noteerataan noin 0,32 eurossa (0,374 dollaria), mikä on noin 94,9 prosenttia alle elokuun 2021 huippunsa 7,30 dollaria (CoinGecko). Rocket Poolin RPL maksaa noin 1,42 euroa (1,65 dollaria), noin 97,3 prosenttia alle huhtikuun 2023 huippunsa 61,90 dollaria (CoinGecko). Fraxin token, joka kantoi aiemmin nimeä FXS, on romahtanut lähes 99,3 prosenttia tammikuun 2022 huipustaan ja liikkuu noin 0,25 eurossa (0,287 dollaria) (CoinGecko). Samaan aikaan protokollat itse ovat käsitelleet miljardeja euroja panostettua ETH:ta. Kuilu palvelun menestyksen ja tokenin hinnan välillä on ollut valtava, ja juuri sen umpeen kuromiseksi vuonna 2026 on rakennettu Lidon NEST-takaisinosto, Rocket Poolin RPL:n fee switch ja Fraxin North Star -uudistus.

Mitä liquid staking tekee ja mitä käteen jää

Ethereumin panostaminen vaatii 32 ETH:ta ja oman validaattorin pyörittämistä, mikä on useimmille liikaa pääomaa ja vaivaa. Likvidi staking ratkaisee tämän: talletat ETH:ta protokollaan, joka hoitaa validoinnin, ja saat vastineeksi tokenin, joka edustaa panostustasi ja kertyvää tuottoa. Toisin kuin suora panostaminen, tämä token on vapaasti siirrettävissä ja käytettävissä DeFi-sovelluksissa, joten pääomasi ei jää lukkoon. Jos haluat sen sijaan ajaa oman validaattorin, se on yhä mahdollista, ja kävimme sen elinkaaren läpi erillisessä solo staking -oppaassa.

Tokenit jakautuvat kahteen tyyppiin, ja ero on tärkeä sekä DeFi-käytön että verotuksen kannalta. Rebasing-token, kuten Lidon stETH, kasvattaa saldoasi lompakossa päivittäin: omistat enemmän tokeneita joka päivä, ja yhden tokenin arvo pysyy lähellä yhtä ETH:ta. Exchange-rate-token, kuten Rocket Poolin rETH tai Fraxin sfrxETH, toimii päinvastoin: tokenien määrä pysyy samana, mutta yhden tokenin arvo suhteessa ETH:hon nousee ajan myötä. Siksi yksi rETH maksaa noin 1,1707 ETH:ta ja yksi sfrxETH noin 1,1632 ETH:ta (CoinGecko); kyse ei ole preemiosta vaan kertyneestä tuotosta. Myös Lidolla on exchange-rate-versio, wstETH, jota käytetään DeFi:ssä, koska rebasing sopii huonosti moniin lainaprotokolliin.

Käytännössä liikkeeseenlasku ja lunastus toimivat protokollan älysopimusten kautta: talletat ETH:ta ja saat vastaavan määrän LST:tä, ja lunastuksessa poltat LST:n saadaksesi ETH:ta takaisin. Rebasing-mallin haittapuoli on, että moni DeFi-sovellus, kuten lainaprotokollat, ei osaa käsitellä saldon päivittäistä muuttumista, minkä vuoksi wstETH kääritään kiinteämääräiseksi tokeniksi, jonka arvo nousee. Juuri koostettavuus, eli kyky käyttää samaa tokenia lainavakuutena, likviditeettipooleissa ja tuotonhankinnassa yhtä aikaa, on tehnyt LST:istä yhden DeFi:n tärkeimmistä vakuusluokista.

Lido ja stETH: mittakaavan kuningas

Lido on ylivoimaisesti suurin. Sen stETH:n markkina-arvo on noin 23,9 miljardia dollaria ja liikkeellä on noin 9,66 miljoonaa tokenia (CoinGecko). Kun kaikkiaan noin 42,9 miljoonaa ETH:ta on panostettu (35,19 prosenttia liikkeessä olevasta tarjonnasta, validatorqueue.com), Lido vastaa yksin noin viidenneksestä kaikesta panostetusta ETH:sta ja karkeasti puolesta koko ETH:n likvidin stakingin segmentistä. Se on edelleen alan jättiläinen, mutta osuus on kaventunut.

Kryptomedia CryptoSlaten analyysin mukaan Lidon osuus kaikesta panostetusta ETH:sta laski alkuvuonna 2026 tasolta 23,93 prosenttia tasolle 21,18 prosenttia, ja koko alkuvuoden kasvusta Lido nappasi vain 5,7 prosenttia, vaikka verkkoon panostettiin 6,8 miljoonaa ETH:ta lisää (CryptoSlate). Kasvu on valunut ennen kaikkea institutionaalisille toimijoille: pörssit ja pörssiyhtiöt kuten Bitmine, Coinbase ja Binance ovat vieneet osuutta. Lido veloittaa 10 prosentin palkkion staking-tuotosta, ja protokollaa hallinnoi LDO-token, joka otti heinäkuussa 2025 käyttöön Dual Governance -mallin. Palaamme molempiin tuonnempana, sillä juuri palkkiotulon ohjaaminen tokenille on vuoden 2026 iso kysymys.

Lido myös uudistaa parhaillaan validaattorirakennettaan. Kesällä 2026 alkanut Lido Core 2026 -operaatio siirtää noin 8 miljoonaa ETH:ta harvempiin, suurempikapasiteettisiin validaattoreihin, mikä leikkaa Ethereumin kokonaisvalidaattorimäärää arviolta kolmanneksella ja pakottaa kuratoidut operaattorit asettamaan ensimmäistä kertaa oman ETH-vakuutensa (The Block). Kyse on tehokkuudesta ja vastuunjaosta, ei suoraan tokenin arvosta, mutta se kertoo Lidon suunnasta: se rakentaa itseään instituutioiden infrastruktuuriksi.

Rocket Pool ja rETH: luvaton haastaja

Rocket Pool on olemassa nimenomaan hajautuksen vuoksi. Sen perusti jo vuonna 2016 David Rugendyke, ja se on ainoa täysin luvaton likvidin stakingin protokolla Ethereumissa: kuka tahansa voi ajaa solmua ilman lupaa ja ilman keskitettyä valvojaa (Web3WAGMI). rETH:n markkina-arvo on noin 917 miljoonaa dollaria ja liikkeellä on noin 317 000 tokenia (CoinGecko), eli Rocket Pool on kooltaan murto-osa Lidosta mutta selvästi suurin aidosti hajautettu vaihtoehto.

Helmikuussa 2026 julkaistu Saturn One -päivitys oli Rocket Poolin merkittävin rakenteellinen muutos. Se laski solmuoperaattorin vakuuden 8 ETH:sta 4 ETH:hon ja toi niin sanotut megapoolit, jotka niputtavat useita validaattoreita yhden sopimuksen alle (Rocket Pool). Alempi vakuus tarkoittaa, että pienempikin operaattori pääsee mukaan, mikä tukee hajautusta. Samalla päivitys muutti myös RPL-tokenin roolin, ja se on koko tämän jutun kannalta olennaista: RPL siirtyy inflaatiopalkkioista suoraan ETH-tulon osuuteen. Käsittelemme mekanismin omassa luvussaan.

Frax, frxETH ja sfrxETH: DeFi-legopalikka

Frax lähestyy stakingia DeFi-rakentajan silmin. Sen malli on kaksiosainen: frxETH on likvidi perustoken, joka ei itse kerrytä tuottoa, ja sfrxETH on ERC-4626-holvi, johon staking-tuotto keskitetään. Koska kaikki frxETH:n haltijat eivät panosta tokeniaan sfrxETH:hon, tuotto jakautuu harvemmille tokeneille, mikä nostaa sfrxETH:n efektiivistä korkoa. Yksi sfrxETH on nykyään noin 1,1632 ETH:n arvoinen (CoinGecko). Frax Ether on kolmikon pienin: frxETH:n markkina-arvo on noin 152 miljoonaa dollaria ja sfrxETH:n noin 106 miljoonaa dollaria (CoinGecko).

Fraxin vahvuus ei ole koko vaan integraatio: frxETH ja sfrxETH kytkeytyvät tiiviisti Fraxin omaan stablecoin- ja Fraxtal-ekosysteemiin, ja protokolla käyttää niin kutsuttuja AMO-mekanismeja likviditeetin ohjaamiseen. Tämä tekee Fraxista koostettavan legopalikan, mutta myös monimutkaisemman ja keskitetymmän kuin Rocket Pool. Fraxin token FRAX (entinen FXS) kävi läpi ison uudistuksen vuonna 2026, ja siihen palataan North Star -luvussa.

Tuotto euroissa: ylittääkö staking riskittömän koron?

Ethereumin perustuotto on pudonnut rajusti. Kesällä 2023 panostaja sai yli viisi prosenttia, nyt perus-APR on noin 2,59 prosenttia (validatorqueue.com), sillä mitä enemmän ETH:ta on panostettu, sitä ohuemmaksi tuotto jakautuu (Coinpedia). Protokollan palkkion jälkeen jäljelle jää eri seurantapalveluiden mukaan luokkaa 2,0-2,8 prosenttia: Lidon 10 prosentin palkkion jälkeen hieman alle 2,4 prosenttia, rETH:lle karkeasti 2 prosenttia ja sfrxETH:lle noin 2,8 prosenttia, koska Frax keskittää tuoton.

Euromääräiselle sijoittajalle olennainen vertailukohta on riskitön korko. Euroopan keskuspankin talletuskorko on 2,25 prosenttia, kun heinäkuun 2026 kokous piti sen ennallaan (EKP), ja markkinat hinnoittelevat 25 korkopisteen nostoa kohti 2,50 prosenttia syyskuun kokouksessa. Toisin sanoen ETH:n staking-tuotto on euroissa mitattuna vain niukasti riskittömän koron yläpuolella, ja jos EKP nostaa koron 2,50 prosenttiin, ero kutistuu entisestään tai kääntyy negatiiviseksi. Staking ei siis ole kilpailukykyinen korkosijoitus, vaan ohut ETH-määräinen kuponki ETH:n hintariskin päällä. Sama havainto pätee koko proof-of-stake-kenttään, ja vertasimme eri ketjujen reaalituottoja erillisessä validaattoritaloutta käsittelevässä jutussa. Kun tuotto on näin ohut, palkkiot, riskit ja tokenin arvonkertyminen ratkaisevat, ja siksi kolmikon erot kannattaa katsoa tarkkaan.

Konkreettinen esimerkki havainnollistaa mittaluokan. Jos panostat 10 000 euron edestä ETH:ta noin 2,4 prosentin nettotuotolla, saat vuodessa noin 240 euroa ennen veroja; sama 10 000 euroa riskittömällä 2,25 prosentin talletuskorolla tuottaisi noin 225 euroa ilman kryptovarojen hintariskiä tai älysopimusriskiä. Osa staking-tuotosta tulee lisäksi MEV-palkkioista ja priority-maksuista, jotka voivat nostaa solo-panostajan kokonaistuoton lähemmäs 3-3,8 prosenttia, mutta likvidin stakingin käyttäjältä protokollan palkkio vie tästä oman osuutensa. Euromääräinen sijoittaja tekee siis oikeastaan vetoa ETH:n hinnannoususta, ei korosta.

Token tokenin takana: LDO, RPL ja FRAX

Tässä on jutun ydin. Kun panostat Lidoon, saat stETH:n; jos haluat myös osan Lidon liiketoiminnasta, ostat erikseen LDO:ta. Nämä ovat eri asioita. stETH tuottaa staking-koron riippumatta siitä, menestyykö Lido kilpailussa, kun taas LDO:n arvo riippuu siitä, kaappaako protokolla kasvustaan rahavirtaa tokenin haltijoille. Historiallisesti se ei ole tehnyt niin: LDO, RPL ja FRAX ovat kaikki hallintotokeneita, joiden hinta on romahtanut, vaikka protokollat ovat käsitelleet miljardeja.

Ongelma on tuttu koko DeFi-kentältä. Hallintotoken antaa äänivallan mutta ei automaattisesti oikeutta protokollan tuloihin, joten se muistuttaa enemmän osaketta ilman osinkoa kuin kassavirtaa tuottavaa omaisuutta. Vuonna 2026 kaikki kolme projektia yrittävät muuttaa tätä eri tavoin: Lido takaisinostolla, Rocket Pool suoralla ETH-tulon jaolla ja Frax tekemällä tokenistaan ekosysteeminsä pakollisen commodityn. Vastaavaa kysymystä siitä, onko token pelkkä keräilykohde vai rahoitusväline, on puitu myös NFT-puolella, kuten DeGodsin luokittelua koskevassa jutussa.

Lido NEST: takaisinosto joka odottaa parempia aikoja

Lidon vastaus on NEST, automaattinen takaisinostomekanismi, jonka on tarkoitus käyttää osa protokollan tuloista LDO:n ostamiseen markkinoilta. Mekanismi on ehdollinen: se aktivoituu vasta, kun päivittäinen staking-tulo ylittää noin 109 000 dollaria, mikä vastaa noin 40 miljoonan dollarin vuositasoa, ja tämän kynnyksen ylittävästä tulosta puolet ohjautuu ostoihin. Ostoja rajoittaa 50 000 dollarin päiväkatto ja 10 miljoonan dollarin vuosikatto, ja ostettu LDO jää DAO:n kassaan, sitä ei polteta (AMBCrypto).

Ongelma on, että mekanismi ei ole juuri käynnistynyt. Lidon päivittäinen tulo on pysynyt kynnyksen alapuolella huhtikuusta 2026 lähtien, ja elokuussa se oli noin 75 000 dollaria vuorokaudessa, siis liian vähän ostoihin. Syyskuun 9. päivänä NEST-sopimuksen kumulatiivinen budjetti oli noin 517 000 dollaria pakkasella, eli laskennallista ostokapasiteettia ei ollut lainkaan (CryptoSlate). Lidon koko vuoden 2025 tulo oli 40,5 miljoonaa dollaria ja alkuvuoden 2026 nettostaking-tulo 15,71 miljoonaa dollaria, joten kynnys on käytännössä sidottu markkinamielialan paranemiseen.

Mekanismin muotoilua on silti kehuttu. Kryptoihin erikoistunut asianajaja Gabriel Shapiro luonnehti NEST-mallia lyhyesti: ”How buybacks should be” (AMBCrypto). Kriitikot taas huomauttavat, että 10 miljoonan dollarin vuosikatto on vaatimaton, kun esimerkiksi Hyperliquid ostaa takaisin noin 100 miljoonalla ja Uniswap sekä Aster kumpikin noin 40 miljoonalla dollarilla vuodessa. LDO:n haltijalle viesti on kaksijakoinen: mekanismi on olemassa ja hyvin suunniteltu, mutta se maksaa vasta hyvässä markkinassa, eikä lainkaan huonossa.

Rocket Poolin fee switch: RPL:stä ETH-tulon osake

Rocket Poolin lähestymistapa on rakenteellisesti kunnianhimoisin. Saturn One -päivityksen myötä RPL muuttuu inflaatiopalkkioihin nojaavasta tokenista suoraan ETH-tuloa keräväksi tokeniksi. Kun RPL:ää panostetaan megapool-validaattorien rinnalle, se alkaa kerätä osuuden Rocket Poolin likvidin stakingin palkkiosta, ja tämä osuus maksetaan ETH:na, ei uusina RPL-tokeneina (The Defiant). Mitä enemmän RPL:ää on panostettu protokollaan, sitä enemmän ETH-tuloa se kaappaa.

Käytännössä uusi UARS-malli (Universal Adjustable Revenue Split) jakaa tulon niin, että kaikki operaattorit saavat noin viiden prosentin peruskomission ja tämän päälle jaetaan lisäosuus panostetun RPL:n mukaan (Rocket Pool Improvement Proposals). RPL:n inflaatiopalkkioiden on määrä asteittain poistua loppuvuoden 2026 aikana, jolloin tokenin tuotto tulee kokonaan protokollan ETH-tulosta. RPL on samalla vapaaehtoinen vakuus, ei enää pakollinen validaattorien käynnistämiseen. Roadmapilla on vielä Saturn Two, jonka yhteydessä äänestetään RPL:n lopullisesta arvonkeruumallista. RPL:n haltijalle tämä on selkein suora kytkös protokollan käytön ja tokenin tuoton välillä koko kolmikossa, mutta se on myös vasta rakentumassa, ja RPL:n 37,5 miljoonan dollarin markkina-arvo kertoo, ettei markkina ole vielä hinnoitellut muutosta suureksi.

Fraxin North Star: FXS:stä FRAXiksi

Frax valitsi kolmannen tien. North Star -uudistuksessa Frax Share (FXS) nimettiin uudelleen Fraxiksi (FRAX), ja siitä tuli Fraxtal-ketjun kaasutoken sekä ekosysteemin ainoa commodity- ja turvatoken (Frax Finance Governance). Samalla veFXS nimettiin veFRAXiksi ja alkuperäinen FRAX-stablecoin sai nimen FRAXLEGACY, jotta uusi FRAX voitiin varata pelkästään ekosysteemitokeniksi (PANews). Fraxtalilla ollut FXS muunnettiin FRAXiksi suhteessa 1:1, ja Ethereumissa ollut FXS piti sillata Fraxtalille muunnosta varten.

Logiikka on erilainen kuin Lidolla tai Rocket Poolilla. Sen sijaan, että FRAX keräisi kassavirtaa takaisinostoina tai ETH-osuutena, sille rakennetaan kysyntää tekemällä siitä välttämätön ekosysteemin toiminnalle: kaasu maksetaan FRAXilla, ja se toimii vakuutena ja äänivaltana veFRAX-lukituksen kautta. Frax-perustaja Sam Kazemian on julkisesti kuvannut projektia eräänlaisena stablecoin-käyttöjärjestelmänä, jonka ytimessä FRAX on ekosysteemin perusraaka-aine. Malli on kiinnostava, mutta sen arvo riippuu täysin siitä, kasvaako Fraxtalin ja Fraxin stablecoinien käyttö. Toistaiseksi markkina on skeptinen: FRAXin markkina-arvo on vain noin 26,8 miljoonaa dollaria, ja token teki heinäkuussa 2026 kaikkien aikojen pohjansa 0,2241 dollaria (CoinGecko).

Hajautus ja kolmanneksen ongelma

Tokenomiikan rinnalla kulkee koko ajan hajautuskysymys, ja se koskee ennen kaikkea Lidoa. Ethereum-tutkijat ovat pitkään varoittaneet, että jos yksi toimija ylittää kolmanneksen kaikesta panostetusta ETH:sta, se voi teoriassa häiritä verkon lopullisuutta; puolikkaan osuudella uhkana on sensuuri ja kahden kolmanneksen osuudella pahimmillaan virheellisen ketjun lopullistaminen. Vitalik Buterin on toistuvasti luonnehtinut stakingin keskittymistä ”yhdeksi Ethereumin suurimmista riskeistä” osana Scourge-tutkimushaaraansa (The Block).

Yksi tapa hillitä keskittymistä on jakaa yksittäinen validaattori usealle koneelle ja operaattorille hajautetun validaattoriteknologian (DVT) avulla, jota tarjoavat esimerkiksi Obol ja SSV. Lido on ottanut käyttöön Simple DVT -moduulin, joka tuo protokollaan pienempiä ja hajautetumpia operaattoreita, ja Rocket Poolin luvaton malli on jo lähtökohtaisesti hajautettu. Hajautus ei kuitenkaan koske vain sitä, kuka pyörittää solmuja, vaan myös ohjelmistojen monokulttuuria: jos liian moni validaattori ajaa samaa client-ohjelmistoa, yksittäinen ohjelmistovirhe voi kaataa suuren osan verkosta kerralla. Keskittymisriski on siis monikerroksinen, eikä pelkkä markkinaosuus kerro koko tarinaa.

Lidon osuus on noin viidennes kaikesta panostetusta ETH:sta, siis alle kriittisen kolmanneksen mutta selvästi kaikkia muita suurempi. Vastauksena keskittymiskritiikkiin Lido otti heinäkuussa 2025 käyttöön Dual Governance -mallin, jossa stETH:n haltijat voivat viivästyttää tai estää DAO:n päätöksiä: yli yhden prosentin veto käynnistää dynaamisen aikalukon, ja yli kymmenen prosentin rage quit jäädyttää päätöksen, kunnes tyytymättömät ehtivät poistua (The Block). Rocket Pool taas ratkaisee ongelman rakenteellisesti: luvaton solmumalli hajauttaa validoinnin tuhansille operaattoreille, mikä on sen koko olemassaolon syy. Frax on tässä lähempänä keskitettyä mallia, sillä sen operaattorijoukko on rajattu. Hajautus, keskittymisriski ja turvabudjetit ovat myös laajemman kryptoturvan kysymys, jota käsittelimme stakingin ja louhinnan turvabudjetteja vertailevassa jutussa.

Lunastus, likviditeetti ja depeg-riski

Token on hyödytön, jos et pääse siitä eroon haluamallasi hinnalla. Lunastuksessa on kaksi ovea: protokollan oma lunastus (poltat LST:n ja saat ETH:ta takaisin, mahdollisesti jonon kautta) ja jälkimarkkina (myyt tokenin pörssissä heti mutta markkinahintaan). Lidolla protokollalunastus kestää tyypillisesti muutamasta tunnista muutamaan päivään, ja poikkeustilanteissa käytössä on hitaampi bunkkeritila. Rocket Poolin rETH:n lunastus nojaa talletuspooliin, ja jos pooli on tyhjä, lunastus ohjautuu jälkimarkkinalle, jossa voi syntyä alennusta. Fraxin frxETH:llä ja sfrxETH:llä likviditeetti on ennen muuta jälkimarkkinan varassa.

Lunastuksen nopeus riippuu myös Ethereumin omasta poistumisjonosta, joka on ajoittain ruuhkautunut: kun moni haluaa ulos yhtä aikaa, protokollan oma lunastus hidastuu ja jälkimarkkinan merkitys kasvaa. Suuri ja likvidi token kuten stETH on helpompi myydä ilman merkittävää hintavaikutusta kuin pienempi rETH tai sfrxETH, joiden jälkimarkkina on ohuempi. Tämä on yksi mittakaavan konkreettinen etu: Lidon koko tekee sen tokenista likvidimmän, kun taas haastajilla nopea ulospääsy voi maksaa enemmän luiskahduksena eli slippagena.

Exchange-rate-tokenin kohdalla on tärkeä ymmärtää, ettei se, että yksi rETH maksaa enemmän kuin yksi ETH, ole depeg vaan kertynyttä tuottoa. Todellinen riski on markkinahinnan irtoaminen tokenin sisäisestä arvosta (NAV). Näin kävi toukokuussa 2022, kun stETH kaupankäytiin hetkellisesti noin 0,93-0,95 ETH:ssa Terran romahduksen ja pakkomyyntien keskellä (CoinDesk); kyse ei ollut hakkeroinnista vaan likviditeetti- ja luottamuskriisistä, eikä stETH ollut tuolloin vielä lunastettavissa. Nykyään lunastusmahdollisuus vaimentaa tätä riskiä, mutta se ei poistu kokonaan, etenkään kun LST:itä käytetään vipuvivutettuina lainavakuutena.

Sääntely ja verotus Suomessa

Suomessa kryptopalveluita valvoo Finanssivalvonta osana EU:n MiCA-asetusta, jonka siirtymäaika päättyi Suomessa jo 30. kesäkuuta 2025, yhtenä EU:n lyhyimmistä. MiCA sääntelee palveluntarjoajia (pörssejä, säilyttäjiä) ja liikkeeseenlaskijoita, ei itse protokollaa; hajautettu likvidi staking jää pitkälti sääntelyn harmaalle alueelle, ja kryptojohdannaiset kuuluvat MiFID II:n piiriin. Kysymys siitä, milloin token on rahoitusväline, on sama kuin muillakin kryptovaroilla, ja sitä on käsitelty myös NFT-luokittelun yhteydessä. Yhdysvalloissa SEC:n Corporation Finance -osasto totesi elokuussa 2025, että likvidi staking ei ole arvopaperien tarjoamista, kunhan palveluntarjoaja hoitaa vain hallinnollisia tehtäviä: ”Liquid Staking Activities…do not involve the offer and sale of securities” (SEC). Komissaari Hester Peirce tiivisti aiemman rinnakkaislausunnon otsikossaan: ”Providing Security is not a ‘Security’” (SEC).

Suomalaiselle sijoittajalle verotus on ratkaisevaa, ja tässä kohtaa rebasing-tokenin ja exchange-rate-tokenin ero muuttuu konkreettiseksi. Verohallinnon mukaan staking-palkkio on pääomatuloa sillä hetkellä, kun uudet kryptovarat tulevat haltijan vallintaan, ja tuo euroarvo on samalla myöhemmän luovutuksen hankintameno (vero.fi). Rebasing-stETH kasvattaa saldoa jatkuvasti, joten uusia tokeneita voi tulkita virtaavan vallintaan koko ajan, mikä tekee kirjanpidosta raskasta. Exchange-rate-tokeneilla (rETH, sfrxETH, wstETH) uusia tokeneita ei tule lompakkoon lainkaan, joten verotettava tapahtuma lykkääntyy tyypillisesti vasta luovutukseen. Kunkin myynnin tai vaihdon Verohallinto käsittelee erillisenä luovutuksena, ja hankintajärjestykseen sovelletaan FIFO-periaatetta (KHO 2024:123). Pääomatuloveroa peritään 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.

Kenelle Lido, kenelle Rocket Pool, kenelle Frax

Jos painotat likviditeettiä, syvintä DeFi-tukea ja institutionaalista infrastruktuuria, Lido on luonteva valinta: stETH ja wstETH ovat hyväksyttyjä vakuuksia lähes kaikkialla, ja lunastus toimii luotettavasti. Hinta tästä on keskittyminen, jota Lido yrittää hillitä Dual Governance -mallilla. Jos taas hajautus on sinulle periaatekysymys tai haluat itse ajaa solmua alennetulla 4 ETH:n vakuudella, Rocket Pool on ainoa aidosti luvaton vaihtoehto. Frax sopii parhaiten sille, joka on jo kiinni Fraxin ekosysteemissä ja arvostaa sfrxETH:n koostettavuutta, mutta hyväksyy pienemmän koon ja keskitetymmän mallin.

Tokenin omistaminen on eri päätös. LDO on veto siitä, että Lidon tulot kasvavat NEST-kynnyksen yli ja takaisinostot käynnistyvät; RPL on suorin kytkös protokollan käyttöön, mutta sen arvonkeruumalli on vasta rakentumassa; FRAX on veto koko Fraxtal-ekosysteemin kasvusta. Kaikki kolme ovat kaukana huipuistaan, ja jokainen niistä on selvästi staking-tokenia riskisempi. Käytännön nyrkkisääntö on erottaa nämä toisistaan: staking-tokenin voi ottaa tuoton ja likviditeetin vuoksi, ja hallintotokenin voi ostaa erikseen vain, jos uskoo juuri sen protokollan arvonkeruumallin toimivan. Näiden kahden sekoittaminen on yleisin virhe, jonka likvidin stakingin uusi sijoittaja tekee. Turvallisuuden ja verkon terveyden laajempaa kuvaa hahmotimme myös hashraten kasvun moottoreita käsittelevässä jutussa.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä likvidin stakingin protokolla on paras vuonna 2026?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Lido tarjoaa suurimman likviditeetin ja laajimman DeFi-tuen, Rocket Pool parhaan hajautuksen luvattomalla solmumallilla ja Frax tiiviimmän kytköksen omaan DeFi-ekosysteemiinsä. Valinta riippuu siitä, painotatko likviditeettiä, hajautusta vai koostettavuutta.

Kannattaako LDO, RPL vai FRAX ostaa sijoituksena?

Se on eri päätös kuin stakingin aloittaminen. Kaikki kolme hallintotokenia ovat kaukana huippuhinnoistaan, ja niiden uudet arvonkertymämallit (Lidon NEST-takaisinosto, Rocket Poolin RPL:n fee switch ja Fraxin North Star) ovat vasta käynnistymässä eivätkä vielä todistetusti tuota kassavirtaa haltijalle. Token on staking-tokenia selvästi riskisempi veto.

Miten stakingin tuottoa verotetaan Suomessa?

Verohallinnon mukaan staking-palkkiot ovat pääomatuloa sillä hetkellä, kun uudet kryptovarat tulevat haltijan vallintaan, ja saatu euromäärä on samalla myöhemmän luovutuksen hankintameno. Myöhempi myynti tai vaihto on erillinen luovutus, johon sovelletaan FIFO-periaatetta. Pääomatuloveroa peritään 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.

Mitä eroa on stETH:llä, rETH:llä ja sfrxETH:llä?

stETH on rebasing-token: sen saldo lompakossa kasvaa päivittäin. rETH ja sfrxETH ovat exchange-rate-tokeneita, joissa tokenien määrä pysyy samana mutta yhden tokenin arvo suhteessa ETH:hon nousee ajan myötä. Ero on olennainen sekä verotuksessa että DeFi-yhteensopivuudessa.

Onko Lidon markkinaosuus riski Ethereumille?

Se on Ethereum-yhteisön eniten puitu huolenaihe. Jos yksittäisen toimijan osuus nousee yli kolmanneksen kaikesta panostetusta ETH:sta, se voi teoriassa häiritä verkon lopullisuutta. Lidon osuus on noin viidennes kaikesta panostetusta ETH:sta ja laski alkuvuonna 2026, ja protokolla otti käyttöön Dual Governance -mallin juuri tätä keskittymisriskiä hillitäkseen.

Kirjoittanut Yuki Tanaka, HOGE Wiren kryptotoimittaja.