Marathon vs Riot 2026: kaksi louhijaa, kaksi tekoälyvetoa

Kaksi pohjoisamerikkalaista bitcoinlouhijaa, MARA Holdings ja Riot Platforms, aloittivat vuosikymmenen samalla reseptillä: hanki halpaa sähköä, aja ASIC-laitteita ympäri vuorokauden ja kerää louhitut kolikot taseeseen. Syksyllä 2026 tuo yhtälö natisee liitoksissaan. Bitcoinin hinta on noin 74 234 euroa (CoinGecko, 30.9.2026), louhinnan katteet ovat lähellä syklin pohjaa ja molemmat yhtiöt hakevat kasvua muualta kuin lohkopalkkioista.

Ero on siinä, mihin ne lyövät vetonsa. Riot solmi elokuussa 2026 kahdenkymmenen vuoden datakeskusvuokrasopimuksen tekoälylaboratorio Anthropicin kanssa; sopimuksen arvo on noin 9,1 miljardia dollaria. MARA puolestaan myy bitcoineja rahoittaakseen sähkö- ja infrastruktuurilaajennustaan ja lämmittää samalla kymmenientuhansien suomalaisten koteja louhinnan hukkalämmöllä. Tämä analyysi vertaa kahta strategiaa lukujen kautta, ei lupausten.

Kaksi louhijaa, sama lähtöviiva, eri veto

MARA Holdings (entinen Marathon Digital) ja Riot Platforms (entinen Riot Blockchain) ovat molemmat Nasdaqissa listattuja, ja pitkään ne olivat Pohjois-Amerikan suurimpien julkisten bitcoinlouhijoiden kärkeä. Kumpikin rakensi liiketoimintansa saman logiikan varaan: laske laskentatehoa verkkoon, saat lohkopalkkioita, pidä kolikot ja anna niiden arvon nousta. Vuoden 2024 puoliintumisen jälkeen tuo logiikka on ollut kovilla, sillä lohkopalkkio putosi 3,125 bitcoiniin ja verkon kilpailu kiristyi.

Kaksi asiaa muutti pelin. Ensinnäkin louhinnan tuotto laskentatehoyksikköä kohden, hashprice, painui lähelle historiallisia pohjia, kun verkon kokonaislaskentateho jatkoi kasvuaan ja bitcoinin dollarihinta oli aiempaa vuotta matalampi. Toiseksi tekoälybuumi loi äkillisen, valtavan kysynnän juuri sille, mitä louhijat sattuivat omistamaan: valmiiksi sähköistetylle maalle, verkkoliitynnöille ja datakeskuskyvykkyydelle. Tämä on tuottomalli, joka poikkeaa täysin proof-of-stake -ketjujen panostustuotosta, jota käsittelimme Ethereumin solo stakingia koskevassa jutussamme; louhijan tuotto tulee sähköstä ja raudasta, ei lukitusta pääomasta.

Vastaukset erosivat. Riot lyö nyt kovaa vetoa siitä, että sen sähkö kannattaa vuokrata tekoälylle bitcoinin louhinnan sijaan, ja teki elokuussa jättisopimuksen. MARA rakentaa laveampaa mallia, jossa se pitää louhinnan mittakaavan mutta muuttaa itsensä vertikaalisesti integroituneeksi energia- ja laskentayhtiöksi, joka voi ohjata elektroninsa sinne, missä tuotto on paras. Katsotaan, mitä numerot kertovat.

MARA:n Q2 2026: iso laskentateho, isot tappiot

MARA on yhä mittakaavaltaan suurempi louhija. Yhtiön käytössä oleva laskentateho oli toisella vuosineljänneksellä 70,3 EH/s, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja se louhi neljänneksen aikana 2 422 bitcoinia. Silti tuloslaskelma oli synkkä: liikevaihto laski 27 prosenttia 174,9 miljoonaan dollariin ja nettotappio oli 611,3 miljoonaa dollaria, kertoo yhtiön osakkeenomistajakirje SEC:lle.

Suurin osa tappiosta ei tullut louhinnasta vaan kirjanpidosta. Bitcoinin keskihinnan lasku noin 28 prosentilla vuodentakaisesta johti yli 300 miljoonan dollarin realisoitumattomiin arvonalennuksiin digitaalisiin varoihin, kun taseen bitcoinit arvostetaan käypään arvoon. Operatiivisesti MARA on tehokas: kustannus petahashia kohti vuorokaudessa parani neljä prosenttia 27,7 dollariin, ja omilla laitoksilla ostetun energian kustannus louhittua bitcoinia kohti oli noin 38 690 dollaria, kun sähkön hinta oli vain noin neljä senttiä kilowattitunnilta.

MARA:n varsinainen tarina on kuitenkin sähkö. Yhtiöllä on yli 1,1 gigawattia sähköistettyä tehoa, ja se tähtää jopa 4,8 gigawattiin vireillä olevien järjestelyjen kautta, joihin kuuluvat muun muassa Long Ridgen ja Matagorda Countyn hankkeet. Johto kuvaa tavoitteekseen kytkeä elektronit tuottavimpaan käyttöön, olipa kyse bitcoinista tai tekoälystä. Toisin sanoen MARA ei ole hylkäämässä louhintaa vaan pitää sen yhtenä monetisointireittinä muiden joukossa.

Riotin Q2 2026: pienempi louhija, isompi tekoälyveto

Riot on louhijana selvästi MARA:a pienempi. Yhtiön käyttöön otettu laskentateho oli 44,4 EH/s kesäkuun 2026 lopussa, kasvua 15,3 prosenttia vuodenvaihteesta, ja se louhi neljänneksellä 1 587 bitcoinia. Liikevaihto nousi kuitenkin 14 prosenttia 174,2 miljoonaan dollariin edellisvuoden 153,0 miljoonasta, ja nettotappio jäi 237,2 miljoonaan dollariin eli osakekohtaiseen 0,68 dollarin tappioon, käy ilmi yhtiön toisen neljänneksen tulosjulkistuksesta.

Ratkaisevaa on liikevaihdon rakenne. Pelkkä louhintatulo supistui 113,7 miljoonaan dollariin vuodentakaisesta 140,9 miljoonasta bitcoinin matalamman hinnan ja verkon kasvaneen laskentatehon takia. Sen sijaan aivan uusi rivi, datakeskustulot, toi 23,2 miljoonaa dollaria, josta 4,9 miljoonaa oli vuokratuottoa ja 18,3 miljoonaa vuokralaisen tilojen rakentamispalveluja. Riotin liikevaihto siis monipuolistuu pois pelkästä bitcoinriippuvuudesta, kun MARA:n liikevaihto vielä laski.

Kassapuolella Riot on käynyt kauppaa. Yhtiö myi alkuvuoden aikana lähes 10 000 bitcoinia (noin 9 665) rahoittaakseen tekoälyinfrastruktuurin rakentamista, raportoi KuCoin. Kesäkuun lopussa Riotin bitcoin-kassassa oli enää 11 380 bitcoinia, joista 5 821 oli pantattuna vakuudeksi. Yhtiö siis muuttaa kirjaimellisesti kolikoita betoniksi ja muuntajiksi.

Suora vertailu: MARA vastaan Riot

Alla olevaan taulukkoon on koottu molempien yhtiöiden keskeiset luvut toiselta vuosineljännekseltä 2026. Corporate-luvut ovat dollareissa, koska molemmat ovat Yhdysvalloissa listattuja ja raportoivat dollareissa; bitcoinin kuluttajahinta on ilmoitettu euroina.

Kuva on kiinnostavan ristiriitainen. MARA louhii enemmän, tuottaa enemmän kolikoita ja istuu suuremman bitcoin-kassan päällä, mutta sen markkina-arvo on markkinadatan mukaan pienempi kuin Riotin. Riot on siis pienempi louhija mutta suurempi yhtiö pörssiarvoltaan, koska sijoittajat hinnoittelevat sen tekoälykäänteen. Molemmat tekivät GAAP-tappiota, suurelta osin bitcoinin arvonalennusten takia.

Anthropic-diili: Riotin 9,1 miljardin dollarin käännekohta

Riotin uudelleenarvostuksen taustalla on yksi sopimus. Yhtiö ilmoitti 11. elokuuta 2026 kahdenkymmenen vuoden, 191 megawatin datakeskusvuokrasopimuksesta, jonka sopimustulo on noin 9,1 miljardia dollaria. Riotin oma tiedote ei nimennyt vuokralaista vaan puhui yhdestä maailman johtavista tekoälylaboratorioista, mutta Bloomberg raportoi asiakkaan olevan Anthropic, kertoi DataCenterDynamics. Kahdella viisivuotisella jatko-optiolla sopimuksen kokonaisarvo voi nousta noin 16,5 miljardiin dollariin.

Markkinat reagoivat voimakkaasti. Riotin osake nousi ilmoituspäivänä noin 17 prosenttia 22,64 dollariin, ja investointipankki Bernstein nosti tavoitehintansa 35 dollariin ja säilytti osta-suosituksen viitaten sekä Anthropic-sopimukseen että aiesopimukseen Riotin gigawatin Corsicana-tontista, kertoi 24/7 Wall St. Sopimus siirtää Riotin painopisteen selvästi kohti pitkäaikaisia, ennustettavia vuokratuottoja.

Riotin toimitusjohtaja Jason Les kuvasi sopimusta yhtiön tiedotteessa näin: ”Tämänpäiväinen ilmoitus merkittävästä 20-vuotisesta, 191 megawatin datakeskusvuokrasopimuksesta johtavan tekoälylaboratorion kanssa on käännekohta kehityksessämme kohti suurten datakeskusten johtavaa kehittäjää.” Les korosti myös kolmea vahvuutta: valmiiksi hyväksyttyä ja sähköistettyä monen gigawatin tehoa, omaa datakeskusosaamista ja kykyä rakentaa räätälöityä infrastruktuuria vaativimmille laskentakuormille.

Enemmän rahaa per elektroni: miksi tekoäly jyrää louhinnan

Miksi louhijat vaihtavat bitcoinin tekoälyyn? Vastaus on yksinkertainen talousmatematiikka. Sama megawatti tuottaa tekoälyn laskennassa huomattavasti enemmän ja vakaammin kuin bitcoinin louhinnassa. MARA:n toimitusjohtaja Fred Thiel muotoili asian suorasukaisesti: ”Saat paljon enemmän rahaa per elektroni, jos käytät sen tekoälyyn kuin bitcoinin louhintaan”, siteerasi Bitcoin.com.

Ero on myös tuoton laadussa. Tekoälyvuokralainen allekirjoittaa pitkän, usein ota tai maksa -tyyppisen sopimuksen, joka tuo tasaista kassavirtaa riippumatta bitcoinin hinnasta tai verkon laskentatehosta. Louhintatulo taas heiluu villisti hinnan ja hashpricen mukana. Alan tutkimusyhtiö CoinSharesin arvion mukaan jopa 70 prosenttia pörssilistattujen louhijoiden liikevaihdosta voi tulla tekoälystä vuoden 2026 loppuun mennessä. Se on dramaattinen muutos toimialalle, joka määriteltiin vielä pari vuotta sitten pelkän bitcoinin kautta.

Thiel ei silti julistanut louhintaa kuolleeksi. Hän totesi, että ”bitcoin on erinomainen tapa optimoida elektroneja, jopa datakeskuskeskeisessä maailmassa”. Louhinta toimii joustavana kuormana, joka voidaan sammuttaa hetkessä, kun sähkö on kallista, ja käynnistää taas, kun se on halpaa. Tekoäly taas vaatii jatkuvaa, keskeytymätöntä tehoa. Monet louhijat pyrkivät siksi yhdistelmään: vakaa tekoälytulo pohjalle ja bitcoin joustavaksi kerroksi päälle.

HODL on kuollut: bitcoin-kassojen uusi rooli

Yksi vuoden 2026 hiljaisista käänteistä on täyden HODLin loppu suurilla louhijoilla. MARA oli pitkään toimialan äänekkäin bitcoinin pitäjä, joka louhi ja osti lisää mutta ei myynyt. Nyt yhtiö kertoo aloittaneensa bitcoinien myynnin toimintansa rahoittamiseksi jo vuonna 2025 ja jatkavansa niiden monetisointia opportunistisesti 2026. Kesäkuun lopussa kassassa oli 35 577 bitcoinia, selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja osa siitä, noin 9 270 kolikkoa, oli lainattuna tai pantattuna vakuudeksi.

Riotin siirtymä on vielä jyrkempi. Yhtiö keveni alkuvuonna lähes 10 000 bitcoinilla ja käytti tuotot tekoälyinfrastruktuuriin. Kaksi entistä pitäjää muuttui siis myyjiksi lähes samaan aikaan. Logiikka on ymmärrettävä: kun osake- ja velkamarkkinat ovat vaikeat ja tekoälyrakentaminen syö pääomaa, oma bitcoin-kassa on halvin rahoituslähde. Riski on ilmeinen; jos yhtiö myy heikossa hinnassa ja bitcoin nousee myöhemmin voimakkaasti, se on jättänyt rahaa pöydälle.

Sijoittajalle tämä muuttaa yhtiöiden luonnetta. Aiemmin louhija oli osittain vipuvaikutteinen tapa omistaa bitcoinia taseessa. Nyt kassat pienenevät ja yhtiöistä tulee enemmän infrastruktuuri- ja energiatoimijoita, joiden arvo riippuu vuokrasopimuksista ja sähkömarginaaleista, ei pelkästään bitcoinin kurssista.

Hashprice, vaikeusaste ja marginaalipuristus

Ymmärtääksemme, miksi käänne tapahtuu juuri nyt, kannattaa katsoa louhinnan tunnuslukuja. Hashprice mittaa, paljonko louhija ansaitsee laskentatehoyksikköä kohti päivässä. Se on painunut lähelle syklin pohjaa: Luxorin Hashrate Indexin mukaan hashprice oli syyskuun lopussa 2026 noin 39,78 dollaria petahashilta vuorokaudessa, kun verkon laskentateho oli lähes 950 EH/s ja vaikeusaste 132,76 biljoonaa. Kun tulo per yksikkö laskee ja kilpailu kasvaa, marginaali puristuu.

Tässä ympäristössä laitekannan tehokkuus ratkaisee eron voiton ja tappion välillä. Vain tehokkaimmat, energiatehokkuudeltaan alle 15 jouwlea terahashilta kuluttavat koneet tekevät halvan sähkön kohteissa kunnollista katetta, ja kilpailu on siirtynyt kohti alle 10 J/TH luokkaa. Käsittelimme tätä tehokkuuskisaa tarkemmin jutussa ASIC-valmistajien sub-10-kruunusta; se, kenen rauta kuluttaa vähiten, määrää kenen louhinta selviää karhumarkkinassa.

Marginaalipuristus koskee myös verkon rakennetta. Kun louhinta on vaikeampaa, laskentateho keskittyy suuriin, tehokkaisiin toimijoihin ja pooleihin, mikä nostaa keskittymisriskiä koko verkon tasolla. Tätä ilmiötä ruodimme erikseen louhintapoolien kärkilistaa käsittelevässä analyysissä. MARA:n ja Riotin kaltaiset yhtiöt ovat juuri niitä suuria toimijoita, joille mittakaava ja halpa sähkö tuovat suojaa.

Osakekurssit, markkina-arvo ja sijoittajan riski

Pörssissä yhtiöt hinnoitellaan hyvin eri tavoin. Syyskuun lopussa 2026 MARA:n markkina-arvo oli noin 4,6 miljardia dollaria osakekurssin ollessa reilut 12 dollaria, kun taas Riotin markkina-arvo oli noin 7,1 miljardia dollaria ja kurssi noin 18 dollaria. Riot on siis pienempi louhija mutta arvokkaampi yhtiö, koska markkina palkitsee tekoälytulon näkyvyyttä ja pitkiä sopimuksia enemmän kuin bitcoinin louhinnan mittakaavaa.

Molemmat osakkeet ovat kuitenkin erittäin volatiileja. Ne liikkuvat voimakkaasti sekä bitcoinin hinnan että tekoälykertomuksen mukana, ja ne rahoittavat kasvuaan usein uusilla osakeanneilla, mikä laimentaa olemassa olevia omistajia. Suomalaissijoittajalle on tärkeää huomata, että kyse on Nasdaqissa noteeratuista osakkeista, ei suorasta bitcoinomistuksesta. Louhijaosakkeen ostaminen antaa vipuvaikutteisen ja hajautetumman, mutta myös yhtiöriskiä sisältävän altistuksen alalle, ei puhdasta bitcoinaltistusta.

Suomen kytkös: MARA lämmittää 80 000 asukkaan kodit

Tämä tarina koskettaa Suomea konkreettisemmin kuin moni luulisi. MARA operoi Suomessa laitosta, jonka hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon, ja yhtiö on mukana lämmittämässä noin 80 000 asukkaan koteja louhinnan sivutuotteena, raportoi Mother Jones. Käytännössä vesi kiertää louhintakoneiden läpi, jäähdyttää niitä ja tulee ulos 50-78 asteisena, minkä jälkeen se pumpataan kaupunkien olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon vähentäen perinteisten kattiloiden tarvetta.

Suomi on tälle ihanteellinen: viileä ilmasto, laaja kaukolämpöinfra ja runsaasti vähäpäästöistä sähköä, kuten vesivoimaa. MARA ei ole ainoa; myös Terahash Energyn Genesis-hanke ja Hashlabsin useat kohteet syöttävät louhinnan lämpöä teollisuuteen ja koteihin. Idea kääntää louhinnan vanhan mielikuvan päälaelleen: energiasyöppö muuttuu paikalliseksi lämmöntuottajaksi. Kaikkiin kohteisiin malli ei sovi, sillä monet suomalaiset kaukolämpöverkot ovat jo valmiiksi hyvin tehokkaita.

Suomalaisten louhijoiden näkökulmasta hukkalämmön hyödyntäminen on kilpailuetu, joka voi pelastaa marginaalin tiukassa hashprice-ympäristössä. Se ei kuitenkaan poista peruskysymystä laitekannan tehokkuudesta ja sähkön hinnasta, joita käsittelimme jutussa ASIC-duopolista ja Suomen louhijoista. Lämmöntalteenotto tuo lisätuloa, mutta se ei muuta louhinnan perusfysiikkaa.

Suomen sähkövero nousee heinäkuussa 2026

Samaan aikaan Suomi tiukensi datakeskusten verotusta. Datakeskukset, kryptolouhinta mukaan lukien, siirrettiin 1. heinäkuuta 2026 alkaen alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen luokkaan I. Käytännössä vero nousi noin 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, eli lähes 2,19 senttiä kilowattitunnilta, kertoo Verohallinto. Muutoksen arvioidaan kasvattavan valtion sähköverotuloja noin 47 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Uudistus ei kohdistu erityisesti kryptoon, vaan se koskee kaikkia datakeskuksia. Louhijat kärsivät kuitenkin suhteessa eniten, koska ne ajavat jatkuvasti suurella kuormalla ja sähkö on niiden suurin kustannus. Vaikutus on jo näkynyt investointipäätöksissä; osa suurista datakeskushankkeista on ollut jäissä veron nousun vuoksi. Kompromissina hallitus valmistelee uutta tukimuotoa erityisesti korkean lisäarvon datakeskuksille, jonka on määrä tulla voimaan syksyllä 2026.

Sääntely-ympäristö on siis kaksijakoinen. Toisaalta hukkalämmön hyödyntäminen tuo tuloa ja goodwilliä, toisaalta sähkövero syö marginaalia. Rahoituspuolella Suomessa Finanssivalvonta on toistuvasti muistuttanut kuluttajia virtuaalivaluuttoihin ja niihin kytkeytyviin sijoituksiin liittyvistä korkeista riskeistä ja voimakkaasta arvonvaihtelusta, mikä kannattaa pitää mielessä myös louhijaosakkeiden kohdalla.

Analyytikoiden näkymät ja hintatavoitteet

Analyytikot ovat Riotin tekoälykäänteestä varovaisen innostuneita. Bernstein nosti tavoitehintansa 35 dollariin ja piti osta-suosituksen voimassa Anthropic-sopimuksen ja Corsicanan aiesopimuksen ansiosta. Härkien argumentti on selvä: pitkät vuokrasopimukset frontier-tason tekoälytoimijoiden kanssa muuttavat louhijan kassavirran vakaammaksi ja oikeuttavat korkeamman arvostuskertoimen kuin pelkkä bitcoinin louhinta.

Karhujen huolet ovat yhtä konkreettisia. Anthropicin kapasiteetista ensimmäinen osa käynnistyy vasta joulukuussa 2027 ja täysi teho kesäkuussa 2028, joten tulot ovat vielä vuosien päässä ja niihin liittyy toteutusriski. Rakentaminen vaatii mittavat investoinnit, jotka rahoitetaan osin bitcoinia myymällä ja osakkeita laskemalla liikkeeseen. Lisäksi CoinSharesin kaltaiset toimijat huomauttavat, että vaikka tekoäly tuo vakautta, koko toimiala on nyt riippuvainen yhdestä ja samasta kysyntälähteestä, jonka kestävyyttä ei ole vielä koeteltu läpi kokonaisen syklin.

Riskit ja avoimet kysymykset

Molempien yhtiöiden strategiaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia, jotka sijoittajan on syytä punnita.

• Toteutus- ja aikatauluriski: Riotin Anthropic-kapasiteetti tuottaa täydet tulot vasta 2028, ja rakennusprojektit voivat viivästyä.
• Rahoitusriski: tekoälyrakentaminen syö pääomaa, jota katetaan bitcoinia myymällä ja osakeanneilla, mikä laimentaa omistajia.
• Bitcoinriippuvuus: louhintatulo ja taseen bitcoinit reagoivat yhä voimakkaasti hintaan; matala hinta painaa tulosta arvonalennusten kautta.
• Keskittymäriski: suuri osa Riotin uudesta arvosta lepää yhden vuokralaisen varassa.
• Sääntely ja energia: Suomen kaltaiset sähköveron kiristykset ja verkkoliityntöjen rajoitteet voivat heikentää kannattavuutta.
• Tekoälykysynnän sykli: jos tekoälyinvestointien vauhti hidastuu, vuokrakysyntä ja hinnoittelu voivat heikentyä.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaissijoittajalle

Marathon vastaan Riot ei ole kysymys siitä, kumpi louhii enemmän bitcoineja, vaan siitä, kumpi malli kestää tekoälyaikakauden. MARA tarjoaa laveamman altistuksen: suuri louhintakapasiteetti, iso bitcoin-kassa ja joustava kyky ohjata sähköä bitcoinin ja tekoälyn välillä. Riot on keskitetympi veto siitä, että datakeskusvuokraus frontier-tason tekoälylle on louhintaa arvokkaampaa liiketoimintaa.

Suomalaiselle lukijalle kytkös on poikkeuksellisen konkreettinen. MARA:n louhinta lämmittää jo suomalaiskoteja, mutta samalla kotimainen sähkövero nousi ja kiristää kaikkien datakeskusten marginaaleja. Näiden osakkeiden kohdalla kannattaa seurata muutamaa mittaria: käyttöönoton edistymistä (erityisesti Riotin 2027-2028 aikataulua), bitcoin-kassojen kehitystä, hashpricea ja sähkön hintaa. Nämä ovat volatiileja kasvuosakkeita, eivät suoraa bitcoinomistusta, joten Finanssivalvonnan muistutus kryptosijoitusten riskeistä pätee myös tähän. Tämä artikkeli on taustoittava analyysi, ei sijoitussuositus.

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi on parempi sijoitus, MARA vai Riot?

Kummallakaan ei ole selvää yleispätevää voittajaa. MARA on suurempi louhija (70,3 EH/s ja 35 577 bitcoinin kassa kesäkuun 2026 lopussa), kun taas Riotilla on suurempi markkina-arvo ja pidemmälle viety tekoälykäänne, kärkenään 9,1 miljardin dollarin Anthropic-vuokrasopimus. MARA on enemmän veto bitcoinin hintaan ja louhinnan mittakaavaan, Riot taas veto datakeskusliiketoiminnan uudelleenarvostukseen. Molemmat ovat erittäin volatiileja osakkeita.

Mikä on Riotin ja Anthropicin diili?

Riot ilmoitti elokuussa 2026 kahdenkymmenen vuoden datakeskusvuokrasopimuksesta, jonka arvo on noin 9,1 miljardia dollaria ja kapasiteetti 191 megawattia. Bloombergin mukaan vuokralainen on tekoälylaboratorio Anthropic. Kahdella viisivuotisella jatko-optiolla sopimuksen kokonaisarvo voi nousta noin 16,5 miljardiin dollariin, ja ensimmäisen kapasiteetin odotetaan käynnistyvän joulukuussa 2027.

Myykö MARA bitcoinejaan?

Kyllä. MARA kertoi aloittaneensa bitcoinien myynnin toimintansa rahoittamiseksi vuonna 2025 ja jatkavansa niiden myymistä opportunistisesti 2026. Kesäkuun 2026 lopussa yhtiöllä oli 35 577 bitcoinia, mikä on selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja osa kassasta oli lainattu tai pantattu vakuudeksi. Tämä on iso muutos yhtiön aiempaan täyden HODLin linjaan.

Onko bitcoinin louhinta enää kannattavaa vuonna 2026?

Se on aiempaa vaikeampaa. Hashprice eli louhinnan tuotto laskentatehoyksikköä kohden on lähellä syklin pohjaa, ja verkon laskentateho on lähellä ennätystasoja. Tehokkaimmat, alle 15 J/TH kuluttavat laitteet halvan sähkön kohteissa tekevät yhä katetta, mutta monille julkisille louhijoille pelkkä louhinta ei enää riitä, mikä selittää siirtymän tekoälyyn.

Miten Suomen sähkövero vaikuttaa bitcoinin louhintaan?

Suomi siirsi datakeskukset, myös kryptolouhinnan, alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen luokkaan I 1. heinäkuuta 2026 alkaen. Vero nousi noin 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Jatkuvasti suurella kuormalla ajavat louhijat kärsivät muutoksesta suhteessa eniten, vaikka uudistus ei kohdistu erityisesti kryptoon.

Kirjoittanut Aleksi Nieminen, HOGE Wire. Julkaistu 30.9.2026. Tämä artikkeli on taustoittava analyysi, ei sijoitusneuvontaa.